Maailma nauraa lapsilleen

Long time, no see! Läppärini sai melko pahan virustartunnan reilu viikko sitten ja on ollut tästä syystä käyttökiellossa siitä lähtien. Tai no, virushan tässä oli, mutta sain koko koneen lopullisesti sekoitettua jollakin ilmaisella virusohjelmalla, jonka latasin netistä. Hupsistasaatana :D Tämänhetkiseen tilanteeseen pääseminen (eli siihen, että kone toimii taas, jee!) vaatikin sitten useamman soiton atk-tukihenkilölle aka pikkuveljelleni, vanhan ulkoisen kovalevyn kaivamisen kaapin uumenista tiedostojen siirtämistä varten, uuden usb-johdon ostamisen, sen älyämisen, että kovalevy vaatii myös virtajohdon usbin lisäksi, kyseisen virtajohdon etsimisen, ostamisen ja palauttamisen, puhelinsoiton tietokonehuoltoon ja lopulta kahden muistitikun ostamisen. Kaikki paitsi viimeksimainittu oli loppujen lopuksi turhaa, sillä sain Lauran datanomikaverilta vinkin toisesta, toimivammasta virusohjelmasta ja kappas vaan, läppärin puhdistamiseen menikin loppujen lopuksi n. tunti. :D Huokaus sentään.

Kaiken tämän aikana tuli taas huomattua, miten kamalan tietokone- ja nettikeskeistä elämä nykyään onkaan. Parin palautettavan kouluraportin palautus ajallaan kusi saman tien, päivittäisistä uutisista ei ollut enää tietoakaan ja laskujen maksaminen vaikeutui huomattavasti. Jos tuota koulujuttujen ja laskuhommien vaikeutumista ei oteta huomioon, niin viikon tauko tietokoneesta ja netistä taisi tehdä ihan hyvää näin vaihteeksi! Voi niitä aikoja kun piti pyytää äidiltä ja isältä lupa maksimissaan 15 minuutin pituiseen käyntiin netissä... :D

Kuva.

Muttamutta, mitä viimeisen viikon aikana on sitten tapahtunutkaan! Viimeisessä postauksessa kirjoittelin kuntosaleista ja salikortin hommaamisesta, ja nyt voinkin sitten ylpeänä todeta omistavani sellaisen! :) Kävin silloin tiistaina Kuntomaailmassa juttelemassa jäsenyydestä ja sain sen reilun puolen tunnin perusteella todella hyvän kuvan paikasta. Uskalsin näin ollen kirjoittaa sopimuksen saman tien ja nyt oon ehtinyt käydä muutaman kerran testailemassa niin kuntosalia kuin ryhmäliikuntatuntejakin. Kirjoittelen tästä varmaankin sitten aivan erillisen postauksen, mutta pakko sanoa, että motivaatio liikkumiseen on ihan huipussaan ja oon aivan äärettömän innostunut salilla käymisestä tällä hetkellä! :D Tietynlaista alkuinnostusta luultavastikin, mutta toivottavasti ei vain jää sellaiseksi. :)

Viikonlopun vietin sitten jäätävän flunssan kourissa:

Olo alkoi tuntumaan iltapäivän step-tunnilla todella voimattomalta ja kotiin päästyäni kuumemittari kertoikin sitten koko totuuden. Normaali ruumiinlämpönihän pyörii tosiaan siinä n. 36,7 asteen tienoilla, joten pikkuruisesta lämmöstä ei ollut enää kyse. Parin tunnin päästä olo olikin jo todella kamala ja vietinkin koko viikonlopun kuumeillen, nenä tukossa ja silmät vettä vuotaen... Äidin puolelta oon perinyt suvulle tyypillisen "silmäflunssan": kipeänä ollessa silmät vuotavat kuin Niagaran putoukset ja ovat todella valonarat. Tästä kertoo ehkä hieman se, että kuljin koko lauantain aurinkolasit päässä sisällä enkä sittenkään meinannut kestää heikkoakaan valoa :D Siitä on "söpösti flunssainen" olemus kaukana...

Asevarasto!

Maanantaina meillä alkoi sitten neljän viikon mittainen restojakso, eli JAMKin restonomipalveluissa työskenteleminen. Restojaksoa voisi ehkä tietyllä tavalla verrata työharjoitteluun sillä erotuksella, että paikka on jo valmiina ja pakollinen, jonka lisäksi reston aikana pyörivät kurssit on hoidettava, vaikkei kontaktitunneille pääsekään. Oikeastaanhan tässä siis ollaan päivittäin 6 tuntia palkattomasti töissä ja hoidetaan kurssit samaan aikaan itsenäisesti. :D Täysin turhaa tämä ei kuitenkaan ole, sillä työtunnit suorittamalla saadaan eräs pieni 10 opintopisteen arvoinen kurssimerkintä...

Ekat restojaksot alkoivat heti syyskuussa ja siitä lähtien oon kuullut todella paljon huonoa palautetta koko systeemistä. Tämähän on tosiaan ekaa kertaa kokeilussa ikinä ja joistakin seikoista on kyllä helppo huomata, ettei asiaa ole mietitty käytännön kannalta tarpeeksi pitkälle... Palautetta koko restosysteemistä luultavasti kuitenkin lähtee sen verran, että eiköhän ensi vuoden ykkösille saada jo huomattavasti järkevämpi kokonaisuus! :)
Restopaikkoja on tarjolla useammissa eri pisteissä: koulun opiskelijaravintolan keittiöllä ja salissa/kassalla, aula- ja toimitilapalveluissa, vahtimestarin hommissa jne. Itse pääsin muutaman muun kanssa hieman erilaiseen työympäristöön: koulua vastapäätä sijaitseva JAMKin alainen Ravintola Idea sulki perjantaina ovensa peruskorjauksen vuoksi ja seuraavan vuoden ajan korvaava ravintola Onkapannu aukaisee ovensa reilun viikon päästä. Meidän hommaa on siis ollut pakata Idean tavaroita muuttoa varten ja olla vastaavasti Onkapannussa purkamassa sinne tuotuja tarvikkeita sekä järjestellä paikkoja siihen kuntoon, että ravintola saadaan käyttöön helmikuun puolivälissä. Tähän mennessä ohjelmassa on ollutkin mm. tiskaamista, astioiden pakkaamista, Onkapannun siivoamista ja organisointia sekä käytännön järjestelyjen miettimistä. :) Tekemistä on siis ollut laidasta laitaan! Ravintolan auetessa työtehtävät muuttuvat sitten kassatyöskentelyksi ja salin kunnossapitämiseksi. Ai niin: kaiken muun lisäksi plussaahan on tosiaan myös se, että Onkapannu sijaitsee vain 10 minuutin kävelymatkan päässä kotoa! ;)

Muuttolaatikoita...

Vaikka koulun iso lasiseinä onkin käytännön kannalta surkea - kesällä kuuma
ja talvella jäätävän kylmä - on se kumminkin ulkoapäin ja auringonpaisteella aika kiva! :)

Lyhyesti sanottuna: flunssasta selvitty, treenimotivaatio katossa ja restojaksokin on osoittautunut huomattavasti pelättyä paremmaksi! :) Muutin blogin ulkoasuakin hieman raikkaammaksi ja keväisemmäksi, kun tumma punainen alkoi tuntua jo hieman tunkkaiselta. "Otsikkokuvan" (mikä sen nimi on tietokonekielellä?) tarkoituksena olisi kuvastaa minulle tärkeitä asioita - tosin en nyt ihan tiiä tuosta karambolasta?
Toivottavasti tykkäätte!

Nyt on ehkä hyvä aika lopetella ja ottaa viimeiset vilkaisut Yrityksen asiakasmarkkinointiin. Huomenna olisi tentti ja tietotaso tuntuu tällä hetkellä aika hataralta....