i just wanna live while i'm alive

Kuva.

Elämä ajaa ohi kohta

joten skippaa se kotisohva 

Myöhemminkin ehtii lepää 

turha enää stressii vetää

Voidaan sinkoo sinne tänne 

tai viel vaik pidemmälle 

Nyt mennään täysii 

koneet käyntiin

Robinin lyriikoita on tullut taas vaihteeksi noudatettua viime aikoina melko kirjaimellisesti, sillä sohvannurkkaa ei ole kulutettu viikkokausiin muutamaa minuuttia pidempään ja asunnosta on muotoutunut lähinnä paikka, jossa käydään nopeasti vaihtamassa vaatteet työvuoron jälkeen ja parhaassa tapauksessa jopa nukkumassa muutaman tunnin. Tuntuu hassulta ajatella, että ennen tänne tuloani yks mun suurimmista peloista oli se, etten tutustuisi kehenkään ja viettäisin koko kesän yksin neljän seinän sisällä - loppujen lopuksi kun tilanne on tosiaan se, ettei aikaa tavallisille kotipuuhasteluille tunnu riittävän missään vaiheessa eikä yksinolosta tarvitse todellakaan murehtia! :D

Eräs ystäväni sanoi mulle muutama viikko sitten puhelinkeskustelumme päätteeksi, että olen jollain tavalla muuttunut täällä ollessani. En oikeastaan tiedä, mitä tuolla loppujen lopuksi oikein tarkoitettiin, mutta kommentti jäi kummittelemaan pääkoppaani ja oonkin pyöritellyt asiaa mielessäni muutamaan otteeseen. Totta on, että vielä alkukeväällä liikunta- ja terveysruokaorientoitunut ja kalenterin kanssa tiukassa symbioosissa elävä Laura on nyt hetkellisesti haudattu kesästä ja uusista ihmisistä sekä kokemuksista nauttivan, jatkuvasti johonkin suuntaan menossa olevan Lauran tieltä. Aamulenkit ja säännöllinen ruoka- ja unirytmi ovat olleet viime aikoina pahasti kateissa ja aiemmin järkevästi suunnitellut kauppalistat ja tulevalle viikolle valmiiksi kokatut ruoat ovat vaihtuneet ajoittain tyhjyyttään ammottavaan jääkaappiin, kiireessä ahmittuun viimeiseen nuudelipussiin ja päivä kerrallaan elämiseen. En kuitenkaan menis sanomaan, että kyse olisi varsinaisesta muutoksesta - ehkä ennemminkin vain elämänvaiheesta, jolloin turhista asioista stressaaminen on heitetty suorilta romukoppaan ja uusista, erilaisista tilanteista napataan kiinni silloin, kun sellaisia nenän eteen tuodaan. :) Vaikka mun elämäntavat tällä hetkellä eivät ehkä olekaan minkään ohjekirjan mukaiset ja kaukana siitä stereotyyppisestä "terveellisestä", on mulla samanaikaisesti ollut huikean vapautunut ja rentoutunut olo. Ei kai tilanne silloin voi olla kovin huono? ;)

Jollain tasolla muutosta on kuitenkin tapahtunut - musta nimittäin tuntuu, että kesän aikana oon oppinut tarttumaan hetkeen kiinni huomattavasti aiempaa paremmin. Live in the moment-fiilis on se asia, jonka toivon todellakin tulleen jäädäkseen ja jonka haluaisin jäävän mielen perukoille muhimaan vielä siinäkin vaiheessa, kun syksyn sateet ja pimeys saapuvat.

Kuva.

Eräänä esimerkkinä hetkessä elämisestä, vaikkakin hieman kyseenalaisesta sellaisesta, toimii viikon takainen lauantai, jolloin olimme päättäneet Emmin kanssa suunnata heti iltavuoron päätteeksi kurkkimaan kaupungin yöelämää. Arken oli tuttuun lauantaiseen tapaan tupaten täynnä porukkaa ja tarkoituksenahan oli toki käydä juomassa vain muutamat drinksut, tanssia kuin viimeistä päivää ja suunnata kotiin nukkumaan parin tehokkaasti vietetyn tunnin jälkeen. Kaksi ensimmäistä kohtaa näistä pyhistä aikomuksista toteutuivatkin, mutta loppujen lopuksi päädyimmekin kodin sijaan jatkoille n. 30km päässä kaupungista sijaitsevalle mökille kolmen ruotsalaisen kanssa - that wasn't exactly what we planned... :D Tähän väliin todettakoon, että baarin jälkeiset jatkot ovat täällä selkeästikin enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja kaikesta päätellen paikallisiin tapoihin sopeutuminen alkaa ainakin näiltä osin olla hanskassa! ;)

Ruotsalaiset tuttavamme saivat vallan loistavan idean toteuttaa sisäistä luovuuttaan mun selkään ja aamuauringon noustessa mun yläkroppaa peittikin melko... noh, värikäs taideteos :D Jos jollekin tulee joskus mieleen testata kynsilakalla iholle maalaamista, voin kertoa heti, ettei kannata edes yrittää - voitte varmaankin kuvitella, millaisen työn takana tuon kaiken pois saaminen oikein olikaan! Mitäs tähän kuitenkaan muuta sanoisi kuin että tulipahan sekin sitten koettua :D

Huomasin just, että mun jalat näyttää valkoisilta kuin kanankoivet sukkahousujen takia! :D

Tiistaina kävin lounastreffeillä tällä viikolla mantereelle takaisin suunnanneen kaverini kanssa. :)

Seuraava, huomattavasti edellistä parempi ex tempore-idea tapahtui tiistai-iltana, kun "vuokranantajani" Linnea tuli parin päivän visiitille Maarianhaminaan muutaman ruotsalaisen kaverinsa kanssa. Päädyin lähtemään mulle entuudestaan täysin tuntemattoman porukan mukaan veneilemään ja illan tunnit hujahtivatkin hurjaa vauhtia uusiin ihmisiin tutustuessa, auringonlaskua ihaillessa ja muutamasta päärynäsiideristä nauttiessa :) Pimeän koittaessa otimme vielä suunnan veneen omistajan luo keskustaan ja yhdessä jaetun viinipullon avustuksella allekirjoittanutkin oppi pokerin pelaamisen alkeet - lopultakin! Pikkuveli-raukka kavereineen on muistaakseni yrittänyt opettaa mulle kyseistä peliä useampaankin otteeseen, mutta tähän paukapäähän eivät ole pokerin säännöt uponneet ennen tätä viikkoa. Kaikkea sitä aina huomaakin oppivansa... :D

Veneilimme Kobba Klintarin luotoryhmälle, jolla sijaitsee vanha luotsiasema. Mulla onkin ollut mielessä käydä tuolla jossain vaiheessa kesää, joten veneretken kohde osui täysin nappiin! ;)

'

Seuraavana päivänä olin jo suuntaamassa töihin, kun sain samaiselta porukalta yllättäen kutsun lähteä torstaina mukaan Ruotsiin viettämään rapujuhlia. Innostuin asiasta toki saman tien ja kun torstaisen iltavuoron vaihtokin onnistui vielä suhteellisen kivuttomasti, ei mua pystynyt pidättelemään enää mikään! :D Torstaina hyppäsimme siis koko porukalla kahteen autoon, ajelimme Eckeröön ja laivailimme itsemme parissa tunnissa naapurimaan puolelle. Tässä vaiheessa mua alkoi naurattamaan tajutessani, että siinä sitä vain oltiin reissaamassa ulkomaille käytännössä täysin tuntemattomien ihmisten kanssa ilman pienintäkään aavistusta illan tarkoista suunnitelmista tai edes paikasta, jonne olimme menossa! :D No worries, mama - mua ei muilutettu jollain syrjäisellä metsätiellä, vaan pääsin kokemaan ikimuistoiset, elämäni ensimmäiset rapujuhlat illan sisältäessä asiaankuuluvasti paljon herkullista ruokaa, lukuisia snapseja ja niiden kanssa laulettuja snapsilauluja, musiikkia... niin, ja toki myös niitä rapuja! ;) Porukka sisälsi jälleen kerran huikeita uusia tuttavuuksia eikä ulkopuolista oloa päässyt syntymään missään vaiheessa siitäkään huolimatta, että olin hypännyt juhlaporukkaan melko lailla puun takaa ja hieman yllättäen. Kuulin muuten useampaan otteeseen kuulostavani aivan suomenruotsalaiselta eli muumilta - mikäpäs siinä sitten! :D

Laivalta mukaan napatut eväät... ;)

Syöminen meinasi tosin aluksi tehdä hieman tiukkaa, sillä tuntui älyttömän epäoikeudenmukaiselta pistellä poskeensa jotain sellaista, jolla on silmät!

Perjantaiaamuna jouduin nappaamaan heti ensimmäisen aamulaivan takaisin Eckeröön, jotta ehdin illaksi töihin. Voitte varmaankin vain kuvitella, miten reippaalta ja virkeältä olo töissä tuntuikaan perjantai-iltana puhumattakaan heti perässä seuranneesta aamuvuorosta... :D Koska aurinkoisena lauantai-iltana ei kuitenkaan passaa jäädä kotiin nyhväilemään, löysin itseni pikaisten päikkäreiden jälkeen jälleen kerran kaupungilta ja loppujen lopuksi Arkenista. Tällä kertaa ilta kului kuitenkin puhtaasti juoruillen ja tanssien vesilasien voimalla ja jatkotkin jäivät välistä pyörän keulan ottaessa suunnan kohti kotia jo kolmen hujakoilla! Joskus näinkin ;)

Tänään mulla onkin sitten ollut ensimmäinen kotoilupäivä ikuisuuksiin. Pyykinpesua, kaupassakäyntiä, ruoanlaittoa, siivousta sekä puhelimessa juoruilua sisältäneen päivän päätteeksi suuntaan yöksi töihin hoitamaan alta pois vuorolistaan merkityn yksittäisen yövuoroni. Huomenna paukahtaakin sitten käyntiin viimeinen kolmiviikkoisjakso aka lähtölaskenta töiden puolesta...

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Tää tyttö lähtee nyt järkyttämään itseään kiskaisemalla lenkkivaatteet päälle ja pinkaisemalla juoksulenkille pitkästä aikaa - jospa sitä sen voimin jaksaisi pitää itsensä hereillä aamuun asti! :)

//edit Blogger oli kaikesta päätellen päättänyt olla julkaisematta postausta kaikesta huolimatta, joten tässäpä teille nyt siis sunnuntai-illan kuulumisia hieman myöhäisenä päivityksenä!