Mondays DO happen only once a week!

Alkuviikko on ollut rankempi kuin pitkään aikaan ja maanantai iski eilen pesäpallomailalla päin naamaa niin, että tuntui. En tiedä, oliko syynä sitten raskas viime viikko ja suorastaan ylisosiaalinen viikonloppu, mutta eilinen ei vaan onnistunut, ei sitten mitenkään päin. :D Lähtökohdat olivat hyvät: sain nukuttua suhteellisen pitkät yöunet ja kouluun meno oli vasta puolillepäivin,  mutta siihen se sitten jäikin! Myöhästyin bussista, unohdin pitkähihaisen paidan (miten tällaista voi edes tapahtua keskellä talvea?) ja laitoin ekat vastaan tulleet kengät jalkaan, joista sitten huomasin heti pihalla, että toinen kantalappu oli hukkunut jonnekin. Eipä ollut liukasta, ei... Tämän lisäksi en ehtinyt syödä aamulla mitään ENKÄ pakata eväitä mukaan. Kaiken kukkuraksi vesipullo, joka on mulle about yhtä tärkeä kuin puhelin ja kotiavaimet, oli unohtunut tiskialtaan reunalle. Huoh.

Selvitin pakollisen turvallisuuskoulutuksen suht kunnialla läpi, mutta sen jälkeen päätin sitten luovuttaa täysin ja suunnata takaisin kotiin. Olisin kyllä ehtinyt parille tunnille kouluun vielä, mutta koska koulutuksen piti alunperin kestää pitempään, olin jo ehtinyt ilmoittaa opettajille poissaolosta. Mitäpä sitä turhaan lupauksiaan rikkomaan ;) Vaihtoehtomaanantai muodostuikin sitten Täykkäreistä, villasukista, kana-vihanneswokista ja pitkistä päikkäreistä. Joskus näinkin, oon tainnut olla melkein luvattoman ahkera koulunkävijä tänä lukuvuonna! :D

Huonon maanantain jälkeen sitä luonnollisestikin ajattelisi, että "kyllä se siitä sitten tiistaina." Aamulla ei kyllä ihan siltä tuntunut, kun nukuin puoli tuntia myöhempään kuin oli tarkoitus ja tajusin koulussa, miten älyttömästi koulujuttuja ensi viikolle onkaan taas kasaantunut...Olisi markkinoinnin esityksiä, matkamessuraportin palauttamista ja esittämistä sekä palveluprosessitehtävän purkamista, joiden päälle taisin lupautua tekemään ylimääräisen työvuoronkin omani lisäksi.

Onneksi päivä lähti pieneen nousukiitoon siinä vaiheessa, kun suuntasimme aamutunnin jälkeen kahden Lauran ja Annin kanssa Gringos Locosiin tekemään tuota ensiviikkoista markkinoinnin tehtävää! Tarkoituksena oli siis valita jokin yritys, jonka palveluja kävisimme testaamassa ja jonka markkinoinnista ja palvelusta tekisimme esityksen muille. On niitä huonompiakin tapoja suorittaa koulutehtäviä... :) Pihistelin kuitenkin vähän enkä raaskinut ottaa muuta kuin kanasalaatin. Hyvää kuitenkin oli ja Gringosissa täytyy pistäytyä joskus myöhemminkin, sen verran houkuttelevat ruokalistat sieltä löytyi!

Loppupäivästä sainkin sitten "kasattua" itseni ja aloitin kirjoittamaan työhakemusta englanniksi (...on muuten paljon vaikeampaa kuin aluksi kuvittelin!) ja sain luettua paria kurssikirjaa eteenpäin. Kaikista eniten yllätin kuitenkin itseni raahautumalla keskustaan salille, vaikka uni oli juuri viedä voiton kirjan lukemiselta, ja selviämällä sekä lihaskunto- että spinningtunnista! En tiedä, millaiset oletukset mulla on spinningistä aiemmin olleet, mutta se oli niin järkyttävän tuskaista ja kamalaa ettei ole tosikaan :D Tajusin nyt lopultakin, miksi urheilun ja liikunnan sanotaan vievän ajatukset pois stressaavista asioista - eihän siinä ehtinyt muuta ajattelemaan kuin hengissä pysymistä... :D Pahinta kuitenkin oli se, että vieressä vinttasi kahdeksankymppinen mummo aivan onnessaan ja ilman mitään näennäisiä ongelmia. Sen melkein tunsi, miten iso LOSER-leima läimähti otsaan...

Kuva.

Ei nyt sentään, näin jälkikäteen ajateltuna voisin ehkä lähteä testaamaan spinningiä uudestaankin. Aikahan kultaa muistot ja toisilla se tapahtuu ilmeisesti vähän nopeampaa, esimerkiksi kolmessa tunnissa... Tehokasta se ainakin oli! Täytyy miettiä asiaa sitten, kun olen tuon ilmaisen kokeilujakson päättymisen jälkeen päättänyt, hommaanko salikortin vai en. Let's see!

Kuva.