Tuli uusi viikko, tuli pitkät työpäivät, tuli tyhjä asunto.
Tämän viikon oon majaillut kotona melko pitkälti yksin, sillä Johanna otti ja lähti tiistaina viettämään kesälomaansa pohjoiseen. Aluksi yksin oleminen tuntui todella karulta - on sitä kuitenkin jo niin tottunut siihen, että kotona on elämää, päivän jälkeen voi kertoa ne pienimmätkin kuulumiset kahvikupin äärellä ja kissat viuhtovat tasaisin väliajoin ympäri asuntoa kuin pienet ralliautot. Niin, kissatkaan eivät ole täällä enää seurana! :D Etenkin iltaisin asunto on tuntunut kovin tyhjältä ja ontolta. Katkaistakseni tämän yhyy oon yksin-litanian voin ehkä kuitenkin paljastaa, että loppujen lopuksi viikko on kulunut aika tiiviisti töissä ja muissa menoissa. Huomenna otan sitä paitsi itsekin suunnan kohti pohjoista!
Kahdeksantuntiset työpäivät siivoten ovat muuten ottaneet voimille ja varsinkin parin ekan työpäivän jälkeen jalat ovat huutaneet iltaisin hallelujaa! Tottumattomalle jatkuva kävely, kyykisteleminen ja kumarteleminen sekä tavaroiden kantaminen on loppujen lopuksi aika rankkaa - on kuitenkin huomattava ero, tekeekö yhden neljän tunnin vuoron vai viisi kahdeksan tunnin vuoroa viikossa... Välillä kuumuus ja ulkona porottava aurinko saivat kyllä lievää ärtymystä aikaan, sillä mikäs sen tyypillisempää kuin joutua täydeksi viikoksi töihin juuri silloin, kun kesän ensimmäinen helleaalto saapuu?
Täytyy kuitenkin yrittää muistaa, että Suomessa ja maailmassa on hirveästi ihmisiä, jotka haluaisivat töitä mutta joilla ei sitä ole. Ei siis todellakaan pitäisi valittaa siitä, että oon saanut mahdollisuuden täyteen työviikkoon ajalle, jolloin mulla on mahdollisuus tehdä se! :) Kyllähän tämä työmäärä tulee tietenkin palkassakin näkymään ihan mukavasti, sitä ei käy kieltäminen. Ainoaksi ongelmaksi tuntui loppujen lopuksi muodostuvan oman kodin siivoaminen, sillä yllättäen pölyjen pyyhkiminen omilta hyllyiltä pitkän työpäivän jälkeen ei enää napannut. :D Lopulta otin sitten itseäni niskasta kiinni ja siivoilin asuntoa koko eilisen illan edes siihen kuntoon, että tänne kehtaa palata takaisin ;)
Yhtenä päivänä ehdin töiden jälkeen rentoutumaan auringonottamisen merkeissä! |
Eilen tuli muuten vietettyä kunnon tehoperjantai, sillä työpäivän jälkeen kävin hoitamassa pari asiaa koululla alta pois ja otin sen jälkeen suunnan kohti salia. Tuo oma, keskustassa sijaitseva salini on tämän viikonlopun suljettuna remontin takia (ja maanantaina siellä avataankin sitten täysin uusi kuntosalipuoli!), joten tällä kertaa "jouduinkin" tutustumaan Ahjokeskuksen yksikköön. Haha, en tiedä, voiko saleista puhua yksikköinä, mutta kyseessä on siis toinen, naisille ja miehille suunnattu sali, jolla käynti sisältyy kuukausimaksuun aivan samalla tavalla kuin keskustankin. :) Oli kyllä hirveän hassua mennä aivan vieraalle salille, jossa ei yhtäkkiä tiennytkään, missä esimerkiksi pukuhuoneet sijaitsivat! :D 30 minuutin spinning- ja coretuntien jälkeen vuorossa olikin se pääasiallinen syy, miksi Ahjokeskukseen asti lähdin - fustra personal training.
Kuva. |
Kuva. |
Mulla ei oikeastaan ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia tunnin pt-käyntiä varten ja ajattelin tapaamisen sisältävän lähinnä venyttelyjä, tasapainoharjoituksia ja kevyttä liikuntaa. Mitä vielä! :D Tunti sisälsi 10min alku- ja loppulämmittelyn crosstrainerilla sekä erilaisia staattisia harjoituksia - keskittyen koko ajan hartioiden sijaintiin, selän suoruuteen, lantion asentoon ja hengitykseen. Vaikka asennon korjaukset olivat pieniä, tuli liikkeisiin tuntumaa huomattavasti enemmän kuin tavallisesti ja treeni olikin loppujen lopuksi yllättävän rankka.
Tunnin jälkeen raahauduinkin pukuhuoneeseen jalat spagettina ja puolikuolleena miettien, miten ikinä saisin itsestäni irti niin paljon että kykenisin pyöräilemään takaisin kotiin... :D
Tämän päivän ohjelmassa onkin sitten Yläkaupungin Yö, josta taisinkin mainita jotain muutama kirjoitus sitten. Työskentelen kyseisessä tapahtumassa siis vapaaehtoisena ja omat työvuoroni ajoittuvat aika lailla koko päivälle - päivällä työskentelen neljän tunnin ajan kuskaten ja roudaten tavaroita paikasta toiseen (pakulla, hui!) ja muutaman tunnin tauon jälkeen olen kiinni infopisteellä puoleenyöhön saakka. Tuossa tauon aikana ehdin onneksi käydä syömässä kaikessa rauhassa sekä toivon mukaan myös kurkkimassa joitain esityksiä! :) Ilma onneksi näyttää suhteellisen hyvältä, sillä vielä eilen säätiedotus lupaili lauantaille jatkuvaa sadetta. Peukut pystyyn ja koputetaan puuta!
Alun perin lomaviikoksi suunnittelemani viikko venähtikin siis huomaamatta kuuden työpäivän ja 50 tunnin mittaiseksi. :D Toisaalta ehkä harmittaa hieman, että festarit järjestetään juuri tänä lauantaina, sillä fiilis on tässä vaiheessa viikkoa jo melko väsynyt ja lepo olisi kova sana! Olo on ollut parina päivänä hieman kuumeinen ja väsymys on ollut kova unen määrästä riippumatta, mutta eiköhän se tästä, kun pääsee tapahtuman ytimeen! :) Huomisen ohjelmassa on onneksi (pakkaamisen jälkeen) ainoastaan bussissa röllöttelyä :)
Tämän piiiiitkän ja kovin tekstintäyteisen postauksen myötä toivottelen kaikille mukavaa lauantaita, nyt täytyy alkaa syömään jotain ennen kaupunkiin lähtöä. :) Palaillaan taas jälkitunnelmien merkeissä!
Tämän päivän ohjelmassa onkin sitten Yläkaupungin Yö, josta taisinkin mainita jotain muutama kirjoitus sitten. Työskentelen kyseisessä tapahtumassa siis vapaaehtoisena ja omat työvuoroni ajoittuvat aika lailla koko päivälle - päivällä työskentelen neljän tunnin ajan kuskaten ja roudaten tavaroita paikasta toiseen (pakulla, hui!) ja muutaman tunnin tauon jälkeen olen kiinni infopisteellä puoleenyöhön saakka. Tuossa tauon aikana ehdin onneksi käydä syömässä kaikessa rauhassa sekä toivon mukaan myös kurkkimassa joitain esityksiä! :) Ilma onneksi näyttää suhteellisen hyvältä, sillä vielä eilen säätiedotus lupaili lauantaille jatkuvaa sadetta. Peukut pystyyn ja koputetaan puuta!
Alun perin lomaviikoksi suunnittelemani viikko venähtikin siis huomaamatta kuuden työpäivän ja 50 tunnin mittaiseksi. :D Toisaalta ehkä harmittaa hieman, että festarit järjestetään juuri tänä lauantaina, sillä fiilis on tässä vaiheessa viikkoa jo melko väsynyt ja lepo olisi kova sana! Olo on ollut parina päivänä hieman kuumeinen ja väsymys on ollut kova unen määrästä riippumatta, mutta eiköhän se tästä, kun pääsee tapahtuman ytimeen! :) Huomisen ohjelmassa on onneksi (pakkaamisen jälkeen) ainoastaan bussissa röllöttelyä :)
Tämän piiiiitkän ja kovin tekstintäyteisen postauksen myötä toivottelen kaikille mukavaa lauantaita, nyt täytyy alkaa syömään jotain ennen kaupunkiin lähtöä. :) Palaillaan taas jälkitunnelmien merkeissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti