Näin isket Saamenmaan cowboyn ja muita hyviä elämänohjeita

Erilaiset ihmiset, elämäntavat ja kulttuurit ovat olleet mun mielenkiinnon kohteitani pienestä muksusta pitäen. Matkustelun ja uusissa paikoissa vierailun lisäksi olen myös rakastanut erilaisten matkakertomusten sekaan uppoutumista ja vuosien varrella on tullut luettua niin Irlannin nummille, Amazonin sademetsiin kuin Uuden-Seelannin hobittikoloihinkin sijoittuvia teoksia. Suoraan sanottuna tältä pallolta ei taida löytyä sellaista maata tai kulttuuria, josta en haluaisi tietää vielä hieman enemmän - lähtökohtaisesti oon siis loputtoman utelias kuulemaan, näkemään ja oppimaan kaiken erilaisten ihmisten arjesta, arvoista, tavoista ja tottumuksista. Helppo ja pieni juttu, eikös? ;)

Pari viikkoa sitten törmäsin kirjastossa teokseen, joka suorastaan hyppäsi syliini siitäkin huolimatta, että olin luvannut itselleni käyväni kirjastossa ainoastaan palauttamassa erääntymässä olleen lehtipinon - tenttien ja koulu- sekä työkiireiden takia kun edellisetkin lainakirjat ovat joutuneet väistymään hetkeksi sivuun ja jääneet pölyttymään kirjahyllyyn. Tätä kirjaa en kuitenkaan voinut jättää hyllyyn odottelemaan parempaa hetkeä, vaan takakannen pikaisen lukaisemisen jälkeen huomasinkin kuin vahingossa kantaneeni kirjan kotiin.

Eksoottisista kulttuureista ja erilaisista elämäntavoista puhuttaessa mieleen tulee ensimmäisenä juurikin aiemmin mainitun kaltaisia, suomalaisen elämäntyylin totaalisia vastakohtia: sademetsiä, viidakkoa ja lähes asumattomia paratiisisaaria. Myönnän itsekin astuvani samanlaiseen ansaan aivan liian usein ja tästä syystä Märät säpikkäät-televisiosarjasta tuttujen Kirste Aikion ja Suvi Westin sekä kulttuuriantropologi Esa Salmisen kirjoittaman Sápmi Underground - Saamelaisten käyttöoppaan näkeminen tuntuikin varsin valaisevalta - ainahan ei vierasta kulttuuria todellakaan tarvitse lähteä etsimään kovin kaukaa!

Vaikka saamelaisten elämä ei luonnollisestikaan eroa tavallisesta suomalaisesta arjesta niin radikaalisti kuin afrikkalaisen heimon tai Tiibetin ylängöillä elävän munkin arki, osoittautui kirja todella mielenkiintoiseksi ja ainakin itse löysin kansien välistä paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa sekä pohdittavaa. Saamelaiskulttuuri ei ole mulle aivan totaalisen tuntematon asia Enontekiöltä kotoisin olevan isän, tällä hetkellä Pohjois-Norjassa majailevan äidin sekä lukuisten Lappiin suuntautuneiden reissujen ansiosta, mutta minkään sortin asiantuntija en voi todellakaan väittää olevani. Vaikka tuttavapiiriin ei liiemmin saamelaisia lukeudukaan, ovat jotkut tavat ja käytänteet mulle jo entuudestaan tuttuja saamelaiskansojen parissa varttuneen isän kautta - esimerkiksi kuivaliha sekä jokavuotinen hillassa käyminen ovat edelleen juttuja, joista isäpappa ei hevillä luovu!

Mikäli vähemmistökansat ja pohjoiset kulttuurit kiinnostavat, suosittelen ehdottomasti tähän kirjaan tarttumista! Telkkarista en oo seurannut Märkiä säpikkäitä muutamaa jaksoa enempää lähinnä surkean tv:n katselutaitoni vuoksi, mutta mun on pakko sanoa, että ainakin muhun Kirsten ja Suvin huumori upposi näin kirjaversiossa sketsejä paremmin. Kevyiden ja hauskojen juttujen ohella osansa huomiosta saavat myös vakavammat ja paljon keskustelua nyt ja tulevaisuudessa herättävät aiheet - esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin suhtautumista, saamelaispolitiikkaa sekä turismin vaikutuksia kuvaillaan sanalla jos toisellakin. Kokonaisuutena kirja oli siis ainakin mun mielestäni toimiva yhdistelmä kepeyttä ja syvällisyyttä kuorrutettuna rutkalla annoksella pohjoista huumoria!

Onko Märät Säpikkäät teille tuttu ilmiö? Kiehtooko saamelaisuus?

Kuva.

Ps. Pienenä varoituksena sanottakoon, että kirjan lukeminen herätti ainakin mussa polttavan kaipuun pohjoiseen... :D