Oh Lord, would You fix my Mercedes-Benz...

Tämä päivä kuluikin hieman alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, sillä aamuisen työvuoron ja auringossa löhöilyn sekä mahdollisen salitreenin sijaan olenkin saanut soitella autokorjaamoja, hinauspalveluita ja vakuutusyhtiöitä läpi aamuyhdeksästä pitkälle iltapäivään. Puhelin hohkasi loppuvaiheilla jo niin kuumana, etten olisi ihmetellyt ollenkaan, vaikka koko kapula olisi sulanut märäksi läntiksi kämmenelle... :D

Kaikki alkoi eilisestä iltauintireissusta, jota ei tosin koskaan tapahtunutkaan matkan tyssätessä jo parkkipaikalle. Auton ovet eivät nimittäin enää auenneetkaan ja kaukolukitus tuntui mykistyneen totaalisesti vuorokauden aikana - hirveen kiva juttu hei! Tämän seurauksena pääsinkin kokeilemaan omaan autoon murtautumista ensimmäistä kertaa elämässäni, sillä viereisessä kaupassa ei myyty avaimeen sopivia pattereita (joiden epäilin siis loppuneen) eikä lähistöllä ollut auton hanskalokeroa lukuunottamatta muita tarkoitukseen sopivia paristoja. Ei tässä muuten mitään, mutta kun pöhkön autoni varashälytin alkaa huutamaan vimmatusti siinä tapauksessa, kun auto on lukittu kaukolukituksella ja avataankin sen jälkeen normaalilla avaimella... Ota noista Mersuista ja saksalaisista insinööreistä sitten selvää. Naapurusto sai ainakin mietittävää ja ärsytyksen aihetta, kun jouduin huudattamaan iloisesti tööttäilevää sotanorsuani keskellä parkkipaikkaa! :D

Oma auto-osaamiseni loppui kuitenkin siinä vaiheessa, kun avain ei paristojen vaihtamisen jälkeenkään reagoinut oveen mitenkään. Tässä vaiheessa soitin tietenkin isälle, sillä oon vielä vähän vauva autojen kanssa... :D

Asia siirtyi tälle päivälle ja auton ongelman selvittämistä varten siirsin työvuoronikin perjantaille. Kuten jo totesinkin, päivä kului puhelin korvalla soitellen muutaman huoltoliikkeen jälkeen vakuutusyhtiölle sekä hinauspalveluun. Loppujen lopuksi auto hinattiin korjaamolle diagnoosin siirtyessä avaimen toimintahäiriöstä autoon - ja mahdollisen hinnan noustessa mielessäni koko ajan pelottavaa vauhtia ylöspäin.

Pari tuntia auton hakemisen jälkeen korjaamolta kuitenkin soitettiin ja käskettiin naureskellen tulla hakemaan auto takaisin kotiin. Paikan päälle päästyäni syy hymylle ja naureskelulle selvisikin, sillä autossa ollut "vika" oli loppujen lopuksi sitä luokkaa, jonka olisin pystynyt hoitamaan aivan omin pikku kätösin kotona ilman koko päivän kestänyttä rumbaa, selvittelyä ja huolehtimista :D En nyt tarkemmin tiedä asiasta, mutta kyse oli avaimen koodin purkautumisesta patterinvaihdon yhteydessä ja uudelleenkoodaamisesta - kuulostaa monimutkaiselta, mutta olisi loppujen lopuksi ollut piece of cake ja kestänyt kokonaisuudessaan noin puoli minuuttia. Tarkennuksena vielä, että sanoessani tätä helpoksi tarkoitan sitä todella, sillä minä jos kuka olen käsittämättömän huono kaikissa autoihin liittyvissä asioissa! :D Tiedänpähän tämänkin pikkuniksin seuraavalla kerralla... Loppu hyvin, kaikki hyvin: pääsin lähtemään korjaamolta auton kanssa ilman kalliita huoltomaksuja - korjaamon pojat kun eivät raaskineet periä minkäänlaista maksua noin yksinkertaisen ongelman korjaamisesta. ;) Tämän tiedon saattelemana auton keula kääntyikin sitten huoltamolta suoraan kohti Hesburgeria ja hampurilaisateriaa ihan vaan siitä ilosta, ettei kyseessä ollutkaan mitään vakavampaa. Fuck the fitness, feel the fatness - ainakin tällä kertaa!

Auto-operaatioiden ohella aikaa jäi kuitenkin myös pienoiselle ex tempore-ostokselle viereiseltä kirpparilta:  eihän nyt kahdenkympin sohvaa passaa jättää ostamatta sellaisen nähtyään? :D Ystävällisen kirpparimiehen avustamana saimme kolmen hengen (vaikkakin tuohon nyt mahtuisi helposti neljä tai viisikin ihmistä!) sohvan sekä kaupanpäällisiksi tulleet sohvatyynyt roudattua kotiin ja pääsimme järjestelemään asuntoa hieman uuteen uskoon. Hieman tämä huonekalujärjestys vielä hakee paikkaansa, mutta eiköhän se tästä! Sohva on siis väriltään tummansininen ja rungoltaan täysin kunnossa, vaikka ulkonäkö paljastaakin sohvan olleen käytössä. Eipähän tarvitse hermoilla siitä, jos kissat satunnaisesti teroittelevat kynsiään johonkin kulmaan - joku muu katti kun on ehtinyt testailla kynsiään pienesti jo aiemmin ;) Kokonaisuudessaan kaikin puolin kelpo sohva ja hinta-laatu-suhde oli ainakin kohdillaan!

Tähän väliin voisinkin ehdottomasti suositella niin keskustassa sijaitsevaa Autokorjaamo Tähtihuoltoa kuin naapurin Salamakauppaakin mahtavan palvelun vuoksi - oli ihanaa, kun saman päivän aikana sai poistua kahdesta eri paikasta hymy korvissa! :)

Kirpparilta sohvan lisäksi mukaan tarttunut kirja, kahvikuppi ja vähän herkkuja. Purrfect.

Nyt otan äkkilähdön unten maille, sillä saamme heti aamupäivästä autolastillisen vieraita sieltä isolta kirkolta eli Helsingistä! Mikäli suunnitelmat toteutuvat, olisi huomenna tarkoituksena ajella myös Tuuriin shoppailemaan... ;)