Koleaksi muuttunut ilma, pimenevät illat ja äkillinen tarve villasukille ja kuumalle teekupposelle ovat alkaneet ikävällä tavalla muistutella uhkaavasti lähestyvästä syksystä. Vaikka vielä tällä hetkellä eletään vasta heinäkuun puoliväliä, on syksy kuitenkin aivan liian lähellä ja tässä vaiheessa vuotta Suomen kesän lyhyys tuntuu yllättävän joka ainoa kerta. No, toivotaan, että loppukesästä päästään nauttimaan vielä kunnon helteistä ja hankkimaan vielä viimeiset vitamiiniruiskeet auringosta pimeän syksyn varalle!
Aamupäivän ohjelmassa oli tänään siivoilua. Rakas Expedit-hyllyni on saanut täytteekseen monenmoista tavaraa glitterhatuista kuoharipulloon, kynttiläkiposta leikkiautoon ja kissanherkuista hajuvesiin. Monipuolisuus on rikkautta, vai mites se menikään? ;) Olen kuitenkin auttamattoman huono pölyjenpyyhkijä (no hei oikeasti, kertokaa mullekin, kun törmäätte ihmiseen joka jaksaa pyyhkiä pölyjä?) ja tälläkin kertaa hyllyn uumenista löytyi melko tuhdissa kunnossa olevia villakoiria. No, nyt ne on taas saatu hetkeksi pois pyörimästä ja asian pariin voidaan palata taas... hmm, luultavasti kuukauden päästä. Jos silloinkaan.
Päivät ovat tosiaan taas hujahtaneet ohitse sellaista vauhtia, etten näin jälkikäteen ajatellen edes tiedä tarkalleen, mitä olen tällä viikolla tehnyt. Muutaman kerran tuli käytyä salilla ja vaikka aikomuksenani olikin tällä viikolla käydä kolme-neljä kertaa ryhmäliikuntasalin lattioita tamppaamassa, on tämäkin tulos jo kaksisataaprosenttisesti parempi kuin viime viikolla - silloin treenituntien määräksi jäi pyöreä nolla. :D Oon tosin hieman yllättäen ihastunut täysillä spinningiin ja toiveissani olisikin päästä vaikka kerran viikossa vinttailemaan spinningpyörällä hiki hatussa. Hassua, sillä muistan vieläkin elämäni ekan spinning-kokeilun Kuntoportilla helmikuussa - olin kuolla jo 30 minuutin mittaisen tunnin aikana ja vannoin, etten enää koskaan kokeile kyseistä lajia. Tässä sitä taas ollaan! :D
Sateen lamauttaessa lenkkeilyinnon testailin tänään jotain Youtubesta löytynyttä kotijumppaa vaihtelun vuoksi. Pakko kuitenkin sanoa, etten saa noissa kotijumpissa samanlaisia tehoja irti kuin salilla käydessä. Osittain syypäänä voidaan varmasti pitää telkkarin, sohvan ja jääkaapin läheisyyttä, mutta pääsyy tähän taitaa kuitenkin olla laiska luonteeni. Tarvitsen jonkun komentamaan, määräämään, motivoimaan ja kannustamaan ja salilla käydessä tätä tarkoitusta tukevat niin ohjaaja kuin muutkin liikkujat. Laiska mikä laiska! :)
Näillä eväillä mennäänkin sitten tuleva yö, edessä on nimittäin elämäni ensimmäinen yövuoro. Pieni jännittäminen täysin uutta työvuoroa kohtaan saattaisi olla vielä ihan ok, mutta olen ollut kirjaimellisesti katsottuna kauhuissani viimeisen vuorokauden ajan! :D Pelkään lähinnä sitä, miten ihmeessä pysyn hereillä koko yön aamuseitsemään asti - miten te vuorotyöläiset kykenette siihen? Vaikka kuinka yrittäisin miettiä, en saa mieleeni, milloin olisin viimeksi valvonut aamuun asti - jopa viihteellä ollessani päädyn yleensä nukkumaan viimeistään aamukuudelta. Koska alkoholilla ja tanssimusiikilla itsensä hereillä pitäminen ei nyt sattuneesta syystä tule kysymykseenkään, olen varautunut henkisesti pitkään ja rankkaan yöhön. :D Asiaa ei auta se, että olen ollut koko päivän kuin perseelle ammuttu karhu syystä, jota en itsekään oikeastaan tiedä, hmh. :( No, enköhän selviä tästä yöstä kuitenkin loppujen lopuksi hengissä ja seuraava yö tulee luultavasti tuntumaan jo huomattavasti ensimmäistä helpommalta. :) Seuraavan kerran taidankin palata yötöiden ihmeelliseen maailmaan kuunvaihteessa, kun hengailen yöt silmät ristissä hotellilla koko Neste Rallyjen ajan.
Nyt on kuitenkin aika ottaa suunta kohti keskustaa - wish me luck! Hyvänä lähtäkohtana voi varmaan pitää sitä, että silmät alkavat lupsottaa jo tässä vaiheessa iltaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti