Paluu takaisin tavalliseen arkeen on tuntunut melko mukavalta loppuviikon yövuoroputken jälkeen. Selvisin kyllä rytmin kääntämisestä päälaelleen melko kunnialla ja jääkaappiin varattua Batteryakin tarvittiin vasta viimeisenä yönä, mutta silti olin melko hilpeällä tuulella viimeisenä aamuna tajutessani, ettei seuraavaa yötä tarvitsisi enää valvoa. Satunnaisina työkeikkoina yövuorot vielä takuulla menisivät, mutta kokoaikaiseen yötyöhön en kovin mielelläni lähtisi. Ehkä kyse on ennemminkin asennoitumisesta ja ajattelutavasta kuin mistään "oikeasta ongelmasta", mutten päässyt eroon siitä tunteesta, että olisin jatkuvasti töissä: heräsin iltapäivällä kolmen-neljän hujakoilla ja jumitin pari tuntia telkkarin ääressä vain huomatakseni, että pikkuhiljaa pitäisi alkaa taas valmistautumaan töihinlähtöön. Oli melko ikävää ja raskastakin joutua kyttäämään kelloa koko hereilläoloajan!
No, ainakaan ralliviikonlopun työ-öistä ei puuttunut vilskettä! Hotelli oli ääriään myöten täynnä ja juhlatuulella olevaa porukan päähänpistoja oli kieltämättä mielenkiintoista seurata. Pahemmilta sattumuksilta onneksi kuitenkin vältyttiin eikä vartijaakaan tarvittu paikalle kuin kerran koko viikonlopun aikana. :) Rallihumu oli kuitenkin saanut sekoitettua monen pään ja taisin lukea lehdestä myöhemmin, että viikonlopun aikana kirjoitettiin kaupungin alueella yhteensä 250 ylinopeussakkoa putkaan korjatusta laumasta puhumattakaan. Enpä tahtoisi olla poliisi... :D
Ralleista on vielä pakko avautua sen verran, että nehän eivät oikeastaan kiinnosta minua tippaakaan ja lukeutuvatkin näin ollen mm. JYPin kanssa siihen sarjaan, josta kuuluisi tykätä - nyt kun kerran Jyväskylässä asutaan. En edes muista, kuinka monesti olen kuullut ihmetteleviä kommentteja siitä, miten en ole seurannut SM-jääkiekkoa tai käynyt koskaan katsomassa rallipätkillä autojen suhahtelua ohitse... :D I'm just not into that. Jos totta puhutaan, viettäisin ainakin ralliviikonloput mielelläni jossain muualla kuin kaupungissa teiden tukkeutumisen, kaupungin yleisen ruuhkautumisen ja humalaisten ihmisten multimaalisen määrän takia. Lauantaiaamuna, kovimpien bileiden ollessa ohi, näin väläyksen kävelykadusta ennen kadunlakaisijoiden saapumista paikalle tallustellessani kotiin nukkumaan. Oksennukset, rikotut pullot ja syömättä jääneet kebabit lojuivat sulassa sovussa vierekkäin asfaltilla pulu- ja lokkiparvien havitellessa parhaita paloja itselleen. Ah sitä näkyä! :)
Tämä viikko tulee onneksi olemaan hieman kevyempi, sillä saan nauttia kokonaisesta vapaasta viikonlopusta! Ajattelin myös aloittaa pienen itsestähuolehtimisoperaation ja ensiaskel tähän tapahtuikin jo tänään kampaaja-ajan varaamisen merkeissä. Hiukseni eivät ole nähneet saksia ikuisuuksiin ja värikin on jo kovaa vauhtia valumassa pois puolivälissä päätä. Jotain on siis aika tehdä, jotta kehtaan näyttää naamaani koulussa syyskuun alussa... :D Samalla ajattelin myös alkaa panostaa liikkumiseen, joka on jäänyt osittain melko vähäiseksi viimeisten viikkojen aikana. Kuntomaailman remontti tulee onneksi päätökseen loppuviikosta ja perjantaista lähtien salille pääseekin nauttimaan uusista, upeista tiloista! :) Ensi viikolla starttaa myös syksyn uusi ryhmäliikuntalukujärjestys, josta saa takuulla ammennettua sitä kaivattua motivaatiota urheilemiseen. Oi että, odotan jo ensi viikkoa näiltä osin!
Huomenna täytyisi myös alkaa soittelemaan lääkäriaikaa opiskelijaterveydenhuollon palatessa kesälomilta, sillä viikkoja jatkunut paineentunne poskionteloissa alkaa jo ottaa päähän - kirjaimellisesti. :/ Kärsin lapsena muutaman poskiontelontulehduksen ja pahoin pelkään, että mokoma on palannut riemastuttamaan päiviäni olemassaolollaan.
 |
| Back in business! |
Täten nimeän siis elokuun teemaksi take care of yourself! Teen asioita, jotka ovat minulle hyväksi, joista nautin ja jotka tekevät minut iloiseksi. :) Kokeilkaa tekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti