Huominen on huomenna...

(Luulin julkaisseeni tämän tekstin jo eilen, mutta kaikesta päätellen se ei päässytkään koskaan luonnoskansiota pidemmälle... :D En jaksanut alkaa muokkaamaan postausta sunnuntai-versioksi, joten nyt pääsette sukeltamaan vielä hetkeksi lauantai-illan tunnelmiin!)

...ja se onkin oikeastaan ainoa asia, minkä viikonpäivistä tällä hetkellä tiedän! :D Lomaviikon jälkeen ehdin elää tavallista arkea ainoastaan yhden päivän ajan ennen flunssan iskemistä ja kun pari päivää sairasteltuani olin taas terveiden kirjoissa, kolkuttelikin viikonloppu jo kovaa vauhtia ovella. Kun pakkaa sekoitti vielä tämänpäiväinen työvuoro, on mun päänsisäinen kalenterini tällä hetkellä aivan sekaisin... :D No, eiköhän tästä palata takaisin maan pinnalle viimeistään maanantain koittaessa! ;)

Kirkkaat värit toimivat loistavina viimeisten flunssapöpöjen karkoittajina - jos ei muuten, niin ainakin psykologisesti!

Siellä se on! KEVÄT!

Mua harmittaa kyllä edelleen hirveästi, että flunssapöpöt iskivät juuri sillä hetkellä, kun Paula oli täällä vierailemassa - sängyn pohjalla niistävästä ja puhtinsa menettäneestä isosiskosta ei tainnut ajoittain olla liiemmin iloa tai seuraa :D Onneksi nyt ei puhuta kuitenkaan enää mistään pikkutytöstä, vaan sisko kyllä löysi itse tiensä keskustaan ja muihin tarvitsemiinsa paikkoihin aivan ilman muakin! Keskiviikkona ostoskassin pohjalta löytyivät mm. tarot-kortit, joista Paula mulle sitten viimeisenä iltanaan ennusti lähes karmivalla tavalla tämänhetkiseen elämääni istuvan ennustuksen. 

Nykyhetkeä kuvaava "hirtetty" ja tulevaisuuden "tuomio" eivät näyttäneet aluksi mitenkään kovin mairittelevilta, mutta loppujen lopuksi korttien merkitys ei ollutkaan ihan niin kamala kuin mitä ensivaikutelma antoi olettaa :D

Mulla itsellänihän ei siis ole minkäänlaista käryä tarot-korteista tai niistä ennustamisesta, mutta ainakin tää mulle tehty ennustus kertoi menneisyyden osalta taloudellisista tappioista ja rahallisista huolista. Nykyisyyttä kuvastava kortti puolestaan kertoi hurjasta ulkomuodostaan huolimatta edessä olevista muutoksista ja niistä johtuvista epävarmuuden ja pelon tunteista, jotka pitäisi pystyä hyväksymään. Tän kortin kohdalla mulla alkoi mennä jo kylmät väreet selkäpiissä, mutta kun mulle kerrottiin vielä kolmannen, tulevaisuutta kuvaavan kortin merkityksestä, alkoi olo olla jo jokseenkin epäuskoinen. :D Tulevaisuuteen mulle nimittäin povattiin uusia, koko loppuelämään vaikuttavia mahdollisuuksia, joita ei missään nimessä saa päästää käsistään tai on vaarassa jämähtää paikoilleen. Jos jotain, niin paikalleen jämähtämistä pelkään tässä maailmassa kaikista eniten ja tää ennustus kyllä osui ja upposi! Tällaisia juttujahan ei tietenkään voi ottaa kuolemanvakavasti enkä varsinaisesti usko ennustuksiin tai horoskooppeihin, mutta kyllähän nää on kaikesta huolimatta mielenkiintoisia ja toisinaan jopa hieman pelottaviakin juttuja - joskus sitä huomaa miettivänsä, olisiko jutuissa sittenkin jotain perää... :D Uskotteko te ennustuksiin ja muihin ns. henkimaailman juttuihin? :)

Perjantaina olikin sitten vuorossa jo Paulan lähtöpäivä. Kävin aamulla tekemässä lyhyen työvuoron ja ehdimme käydä vielä nautiskelemassa herkullisen suussasulavasta lounaasta Banthai Delissä ennen pohjoiseen suuntaavan bussin lähtemistä. :) Oon monesti kävellyt paljon kehuja saaneen thaikkupaikan ohitse ja miettinyt, että joskus pitäisi saada aikaiseksi poiketa sisälle asti ja testata ravintolan ruokalistan sisältöä. No, jos suussasulavasta lounasbuffetista ja ihanasti sisustetusta ympäristöstä voi päätellä mitään, ei eilinen herkuttelureissu tullut jäämään viimeiseksi! Havahduin tosin syömisen ohessa tajuamaan sen, miten käsittämättömän huono lounasravintolatuntemus mulla Jyväskylän osalta onkaan - kun omat lounaat tulee pääsääntöisesti syötyä joko koululla tai kotona, ei keskustan kattavaa lounastarjontaa tule oikeastaan koskaan hyödynnettyä. Tietyllä tapaahan tää on tietenkin hyvä juttu, sillä buffeteissa pidemmän päälle syöminen tyhjentäisi mitä luultavimmin lompakon ja kerryttäisi kunnon vararenkaan... :D Joskushan sitä voisi kuitenkin juhlistaa ihan tavallista arkeakin käymällä ravintolassa lounastamassa omien eväiden tai opiskelijaruokaloiden sijasta!

Saatettuani Paulan bussiasemalle mulla oli edessä koko päivän jännittävin hetki - olin nimittäin sopinut puolillepäivin puhelinhaastattelun erään ahvenanmaalaisen hotellinjohtajan kanssa! :D Oon pyöritellyt alkuvuoden aikana tulevan kesän suunnitelmia päässä puoleen ja toiseen ja todennut jälleen kerran olevani viha-rakkaussuhteessa opiskelijaelämän kanssa. Lähes jokainen opiskelija tietää varmasti sen riemunsekaisen ahdistuksen, minkä kesän lähestyminen pääkopan sisällä aiheuttaa: kesä on ihanaa ja yleensä todella kauan odotettua aikaa, josta nautitaan ja jota rakastetaan. Toisaalta se tarkoittaa kuitenkin jonkinlaisten järkevien suunnitelmien tekemistä vuokranmaksun ja elämisen rahoittamisen takaamiseksi. Eikö kuulosta tutulta? Mun vaihtoehtoina ovat tänä vuonna olleet töiden hakeminen, harjoittelun suorittaminen tai kesäopintojen ottaminen, joista oon siis ensisijaisesti päätynyt yrittämään ensin mainittua. JAMKilla olisi tarjolla kesän ajaksi myös älyttömän mielenkiintoisen kuuloinen, venäläisiin matkailijoihin, markkinointiin ja palveluihin liittyvä opintojaksokokonaisuus - onpahan sitten ainakin jonkinlainen backup plan olemassa siinä vaiheessa, jos töiden haku ei etene suunnitellulla tavalla! :) Anyway, mulle on iskenyt jostain hirveä polte päästä kesäksi töihin Ahvenanmaalle ja oon lähetellyt melko ahkerasti hakemuksia ympäri Maarianhaminaa ja saaristoja jonkinlaisten hommien toivossa. Perjantainen haastattelu oli ensimmäinen yrityksiltä tullut yhteydenotto ja jännitin sitä etukäteen aivan mielettömästi - paitsi haastattelutilanne itsessään, myös elämäni ensimmäinen puhelinhaastattelu ruotsiksi nostatti melkoisia adrenaliiniryöppyjä pintaan :D Näin jälkeenpäin mulla ei ole mitään hajua siitä, selvisinkö puhelusta kunnialla vai epäonnistuinko haastattelussa aivan totaalisesti, mutta ainakin rupattelin puhelimessa ruotsia lähes kolmen vartin verran eli pidempään kuin koskaan aiemmin elämässäni! Vaikka työpaikkaa ei lohkeaisikaan, täytyy siis varmaan silti olla ylpeä itsestään ja niistä piilevistä, edes jonkinlaisista ruotsin kielen taidoista :D

Tää päivä on sujunut mukavasti varsin leppoisan lauantaityövuoron, upean aurinkoisessa kevätilmassa pyöräilyn, illan suunnitelmista whatsappailun, jogurtissa ja maapähkinä-kookospähkinäkastikkeessa marinoidun kanan sekä tälläytymisen merkeissä - nyt taidankin avata illan ensimmäisen lonkeron ja aloitella naistenpäivän viettoa muutaman mukavan tyttösen seurassa. ;) Upeaa lauantaita ja mahtavaa naistenpäivää teille jokaiselle sinne ruudun taakse!

Kuva.

mulla on vain yksi huone se ei
ole kovin suuri
syön silloin kun tulee nälkä
yleensä aina samaa
ja juhlin liikaa jos mua huvittaa

olen onnellinen
onnellinen nainen