Eggcited about the Easter! ;)

Valkosipulinen lampaanpaisti minttuhyytelöllä ja muut pääsiäispöydän ihanaakin ihanammat herkut. Suklaaöverit ja keittiössä innokkaasti leipoessa vietetyt hetket jauhojen pöllähdellessä ja muffinien, piirakoiden sekä kääretorttujen kypsyessä uunissa. Taru sormusten herrasta-maratonia sisarusten kanssa - allekirjoittanutkin voi lopulta ilmoittaa katsoneensa kyseiset leffat ensimmäistä kertaa elämässään! Sohvankulmassa kirjaan uppoutumista ja ulkoilua koiran kanssa niin meren jäällä käveleskellen kuin kevätauringossa vanhan Maija Vilkkumaan tahdissa juostenkin. Pitkä, edessä aukeava moottoritie, sisarusten nauru autossa ja taustapeilistä hieman liikaa häikäisevä ilta-auringon valo. Monen tunnin juoruilulenkki ihanien ystävien kanssa mutaisia pikkuteitä kierrellen ja tulevaa Rukan reissua intoillen sekä aina yhtä kauniisti katetun mummolan kahvipöydän ääreen istahtaminen ja isovanhempien kanssa vietetyt hetket. Välipalan nauttiminen kodin terassilla lämpimän ilman houkuttelemana, auringon ottaminen siskon kanssa trampoliinilla X-asennossa maaten ja elämässä tapahtuvista muutoksista keskustelu sekä kokonaisvaltainen hyvänolontunne perheen ja läheisten seurasta nauttiessa. ♥

Mun pääsiäinen on ollut kokonaisuudessaan kertakaikkisen ihana ja voin rehellisesti sanoa nauttineeni joka hetkestä täysin siemauksin. Tietyllä tapaa mulla on ollut jo pidemmän aikaa sellainen olo, että elämä kulkee eteenpäin liian nopeasti enkä meinaa yrityksistä huolimatta pysyä perässä - siispä tällainen useamman päivän pysähtyminen kotiseuduille, lapsuusmuistojen ja tuttujen, melko muuttumattomana pysyneiden maisemien keskelle on tainnut olla juuri sitä, mitä oon jo jonkin aikaa kaivannut! :)

Pääsiäispyhät ovat nyt kuitenkin taaksejäänyttä elämää ja havahtuminen siihen, miten yhtäkkiä eletäänkin jo huhtikuun loppua, on ollut melko ravisuttava. Arkeen paluu ei ole mun kohdallani aivan vielä edessä, sillä pyörin kotikulmilla vielä parin päivän ajan: tarkoituksena olisi viettää huominen päivä Oulussa ja Haukiputaalla vanhoja kavereita moikkaillen ja ehtiä vierailla keskiviikkona vielä veljen luona Kemissä sekä toistamiseen mummolassa Torniossa. Koulujuttujakin toki riittäisi tehtäväksi vaikka millä mitoin ja esimerkiksi Jyväskylään paluuta täytyisi alkaa pikkuhiljaa suunnittelemaan, mutta juuri tällä hetkellä arkielämä ei houkuttele tippaakaan enkä voisi enempää samaistua Muumipapan sanontaan:

Takaisin luontoon, elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet!

Kuva.