Historian havinaa Kastelholman linnassa

Ahvenanmaasta ja sen nähtävyyksistä puhuttaessa Kastelholman linnan nimi nousee monesti esiin ensimmäisten vierailukohteiden joukossa. Vastapainona edellisen päivän auringonotolle, herkuttelulle ja chick lit-hömpälle päätin siis minäkin suunnata sunnuntaina Sundiin katsomaan, miltä tämä kuuluisa linna nyt sitten oikeasti näyttääkään ja pitkän ja rauhallisen aamupäivän vietettyäni hurruuttelinkin parinkymmenen kilometrin matkan Kastelholmaan. En muuten koskaan lakkaa ihmettelemästä, miten lyhyitä välimatkat täällä oikeasti ovatkaan - tosin mitä voikaan odottaa saarelta, jonka pituus on pohjois-eteläsuunnassa ainoastaan 45km ja itä-länsisuunnassa 55km? :D

Heti alkuun mun on todettava, etten oo mitenkään liian hyvin perillä ylipäänsä historiaan liittyvissä jutuissa ja että mun yleistietämys joidenkin asioiden kohdalla on jopa hävettävän huono. Tietyllä tapaa (ja tiettyyn pisteeseen asti) historialliset matkakohteet ja paikat kuitenkin kiehtovat mua eikä tämänkään reissun ainoa tarkoitus ollut suinkaan vilvoitella edellispäivän jäljiltä punoittavaa ihoa viileiden kiviseinien suojissa - kyllä se itse kohdekin kiinnosti ihan oikeasti. :D Etenkin erilaiset linnat ovat aina tuntuneet kiinnostavilta, sillä mun mielestä on älyttömän kiehtovaa päästä kiertelemään samoissa paikoissa ja kävelemään samoja jalanjälkiä pitkin, joita ihmiset ovat kävelleet jo yli 400 vuotta sitten! Linnainnostukseen ovat tosin vaikuttaneet varmasti myöskin lapsena suuressa suosiossa olleet satulinnaleikit, joiden ansiosta mun mielikuvani kyseisistä rakennuksista onkin melko pitkälti romantisoitunut ja ruusunpunainen - kuolisin luultavasti onnesta, jos pääsisin käymään Saksassa sijaitsevassa Neuschwansteinin linnassa, joka todella muistuttaa oikean elämän Prinsessa Ruususen linnaa!

 

Tässä vaiheessa onkin sitten varmaan hyvä tehdä pieni reality check ja palata glitterpilvistä takaisin maanpinnalle ja Kastelholmaan, jossa ei valitettavasti ole prinsessoja tai valkoisia yksisarvisia nähtykään. Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna on peräisin 1300-luvun lopulta ja sillä on ollut suuri hallinnollinen ja puolustuksellinen merkitys aina 1600-luvulle asti. Sen sekä muun Ahvenanmaan omistussuhteet vaihtelivat vuosikymmenten aikana jatkuvasti - milloin Kastelholma oli itsehallintoaluetta, milloin taas miehitettynä tanskalaisten tai ruotsalaisten toimesta. Paikan päältä löytyneistä lukuisista opastauluista sekä opasvihkosesta huolimatta asia jäi mulle hieman sekavaksi enkä oikein missään vaiheessa hahmottanut varsin monenkirjavaa kokonaisuutta kunnolla - paljon siellä on kuitenkin vajaan kolmensadan vuoden aikana sattunut ja tapahtunut! :D 1600-luvun koittaessa linnan asema puolustustukikohtana sekä hallinnollisena keskuksena hävisi ja sitä käytettiin hetken aikaa mm. vankilana. Kastelholman jälleenrakentaminenkin ehdittiin aloittaa vuosisadan alussa, mutta melko pian rakennustöiden päätyttyä linna jätettiin kuitenkin rappeutumaan sen menetettyä hallinnollisen keskusasemansa, kun Ahvenanmaa liitettiin Turun lääniin. 1700-luvun puolivälissä rakennus vaurioitui pahasti tulipalossa, mutta seuraavan vuosisadan alussa linnasta ja sen ympäristöstä kiinnostuttiin uudestaan ja sen raunioita alettiin korjaamaan ja restauroimaan takaisin alkuperäisen kaltaisiksi.

 

Tämän perusteella pystyi näkemään, millä tasolla linnan eri kerrokset ovat aikoinaan sijainneet. :)

Maisemat ainakin olivat hulppeat! Nykyisin joen toiselta puolelta löytyy Ahvenanmaan golfklubin golfkentät.

Linnakierroksen varrelta löytyi tosiaan lukuisia opastauluja, joiden avulla linnan eri osien historiaan ja tapahtumiin pääsi syventymään melko perusteellisestikin. Muun muassa keskiaikaisista noitavainoista löytyi useampikin eri infotaulu ja tuntuu ihan käsittämättömältä ajatella, että ihmisiä on toden teolla teloitettu noitaepäilyjen vuoksi - Ahvenanmaalla noitaoikeudenkäynnit alkoivat 1660-luvulla ja niiden aikana mestattiin yhteensä seitsemän naista. Vainot alkoivat vähintäänkin mitättömästä syystä: Ingbyn kylästä oli kadonnut suuri määrä ruista sadonkorjuutalkoiden aikaan ja paikan päälle asiaa selvittämään kutsuttiin selvännäkijänä pidetty kerjääjäeukko naapuritaajamasta. Selvännäkijä syytteli varkaudesta erästä kylän pojista, mutta loppujen lopuksi syytökset kääntyivät häntä itseään vastaan ja häntä alettiin pitää noitana. Epäilyjä vahvistivat vielä naisen ruumiista löytyneet ruskeat arvet, joita pidettiin paholaisen puremina. Kerjääjäeukko lukittiin Kastelholman linnaan odottamaan Turun hovioikeuden vahvistuspäätöstä ja tästä suivaantuneena nainen ilmiantoi kuusitoista muuta naista noituudesta syytettynä ja loppujen lopuksi kuusi heistä tuomittiin selvännäkijän ohella kuolemaan.

Noitien lisäksi linnassa on pidetty vankina myös muun muassa Suomen herttua Juhanan veljeä sekä tämän vaimoa. Vankeja pidettiin pienessä huoneessa linnan tornissa, jonne valoa ei päässyt juuri nimeksikään ja jossa lämpötila ei kohonnut paksujen kiviseinien vuoksi koskaan kovinkaan miellyttäviin lukemiin. Huh, sanon minä!

Linnan vessa ja uuni!

Näytillä oli myös linnan kaivauksista löytyneitä työkaluja ja käyttöesineitä aina 1300-luvulta lähtien.

1500-luvun lapsihaarniska, jollaisia 10-12-vuotiaat nuoret pojat käyttivät ollessaan vanhojen aatelismiesten sotilaskoulutuksessa. Haarniska painaa 14kg - ei siis mikään turhan kevyt kantamus pikkupojille! Vastaavalla, aikuisen miehen haarniskalla on puolestaan painoa hurjat 35kg.

Juhlasalista löytyi mahdollisuus testata erilaisia keskiaikaisia päähineitä...

...ja minähän luonnollisesti käytin tilaisuuden heti hyväksi! Mikäs näistä näyttää teidän mielestä parhaimmalta? ;)

Löysin myös tällaisen... noh, niin. Keskaikaisen miehen? :D

Linnan juhlasali, jota on muuten mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksiin mitättömään, reilun 1000e hintaan! :D

Mua yllätti se, miten pieneltä linna loppujen lopuksi tuntui - kaikkien kuvien perusteella olin tainnut kuvitella näkeväni vähintäänkin huikean suuren linnoituksen, jonka päästä päähän kulkemiseen tarvittaisiin hevoskärryjä... :D Sain vaellella ympäriinsä melko pitkälti kaikessa rauhassa, sillä sesongin käynnistyessä vasta ensi viikolla ja koululaisryhmien vierailujen ajoittuessa lähinnä viikolle oli sunnuntai päivänä lievästi sanottuna rauhallinen ja hyvä niin! Nyt pääsin fiilistelemään entisaikojen tunnelmaa kaikessa rauhassa ilman ympärillä hälisevää väkijoukkoa ja kokemus oli näin varmasti huomattavasti autenttisempi.

Kastelholman linnassa riitti kyllä katseltavaa ja ihmeteltävää tällaisellekin historia-ummikolle, joka on autuaasti unohtanut lähes kaiken koulussa koskaan oppimansa. Pääsymaksukaan ei paljon kukkaroa keventänyt - opiskelijakortilla lipun hinta oli ainoastaan 4,50e. Samaan syssyyn kannattaa kuitenkin ostaa lippu vieressä sijaitsevaan Vita Björnin vankilamuseoon sekä piipahtaa myös Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, sillä molemmat paikat ovat ehdottomasti vierailun arvoisia! Niihin palaan kuitenkin hieman myöhemmin, jottei yhteen postaukseen kertyisi liikaa sulateltavaa - vi hörs! ;)