Wordin turhautunutta hakkaamista, tehtävänantojen lukemista yhä uudelleen ja uudelleen, oman aikaansaamattomuuden kiroamista ja liiallisen näytön edessä vietetyn ajan vuoksi salakavalasti iskeneen päänsäryn taka-alalle työntämistä.
Viime päivät ovat kuluneet mun osaltani lähinnä edellisenkaltaisissa tunnelmissa: pikaisia kauppareissuja ja ulkona pinkaistuja lenkkipyrähdyksiä lukuunottamatta oon viettänyt aikani pääosin läppärin ääressä miljoonien koulujuttujen kanssa tuskaillen saamatta kuitenkaan mitään konkreettista aikaan. Minussa aina asunut hyvä oppilas ja opiskelija on tällä hetkellä enemmän kuin kauhuissaan: miten ihmeessä oon voinut jättää jälleen kerran kaiken viime tippaan ja miten en ovella kolkuttelevasta deadlinesta huolimatta saa vieläkään tehtyä mitään? Tai no: venäjän kolmoskurssi tuli onneksi taputeltua melko kiitettävin arvosanoin läpi alkuviikosta ja myös verkkototeutuksena oleva Aasian kulttuuriin ja matkailuun liittyvä kurssikin on loistavalla mallilla. E
htisinkin tosin jo huolestua, jos tämän kurssin kohdalla alkaisi tökkimään - onhan yksi kurssin aihepiireistä kuitenkin mun hopefully-to-be vaihtokohde Hong Kong! ;) Ongelmaksi onkin lähinnä muodostunut matkailuyritysten markkinointia ja jakelukanavia käsittelevä kurssi, mikä on tietyllä tapaa hieman outoa: aihe itsessään on mun mielestä hurjan mielenkiintoinen, mutta jokin tässä nyt vaan mättää. :D Onneksi kyseinen opintojakso ei oo kuin vaatimattomasti 10 opintopisteen arvoinen ja luonnollisesti myös pakollinen...
Osasyyn tähän totaaliseen keskittymisenpuutteeseen uskaltaisin väittää olevan koko ajan lähestyvä Ahvenanmaalle lähtö ja töiden alkaminen. Muuttoon, kesään ja töihin liittyvät asiat risteilevät päässä jatkuvana virtana ja saatan herätä keskellä yötäkin miettimään sitä, miten jokin sana sanotaan ruotsiksi tai mitä kaikkea joudunkaan pakkaamaan mukaani.
Ai miten niin mua muka jännittää? :D Etenkin ruotsista on tullut mulle yhtäkkiä kauhea mörkö ja vaikka tää ehkä kuulostaakin hieman tyhmältä, oon yrittänyt alkaa ajattelemaan ruotsiksi aina kuin mahdollista. :D Töissäkin huomasin tuossa yhtenä päivänä mutisevani ursäktaa ja hur kan jag hjälpa digtä ääneen... hups :D Täytyy varmaan vain luottaa siihen, että asiat suttaantuvat kyllä siinä vaiheessa, kun pääsen paikan päälle!
|
Täysin mihinkään liittymätön kuva keittiön vitamiininurkkauksesta. Mulla ei oo hajuakaan, miten se on päässyt kasvamaan noin massiiviseksi... :D |
Tarkemmin ajatellen taisin kyllä hieman huijata, kun sanoin, etten oo tehnyt läppärin edessä tuskailua lukuunottamatta mitään muuta - onhan tässä onneksi tullut puuhailtua kaikenlaista pientä ja mukavaakin! Alkuviikolla kuulin muunmuassa lokakuussa järjestettävästä opintoretkimahdollisuudesta Pietariin ja siitäkös ne reissusuunnitelmat sitten erään kaverini kanssa lähtivätkin... :D Vaikka Venäjällä on tullut käytyä pariinkin otteeseen, on tuo Pohjolan Pariisi jäänyt kuitenkin vielä kokematta ja nyt meille tarjottaisiinkin mahtava ja edullinen tilaisuus päästä testailemaan, mitä kaikkea venäjäntunneilta onkaan puolentoista vuoden aikana jäänyt mieleen. Toivon mukaan suunnitelmat onnistuvat ja matkaanlähtö onnistuu siitäkin huolimatta, että tämänhetkisen tiedon mukaan reissu ajoittuu viikkoa ennen Lontooseen lennähtämistä... Hyvästi, rahat! :D
Missä vaiheessa ihmisen matkustusinto menee liiallisuuksiin?
Matkakuumeen ohella päällä on ollut myös jonkinasteinen kirppishirmu-kohtaus ja parin päivän aikana oonkin onnistunut haalimaan itselleni melkoisen määrän uutta tavaraa naurettavan alhaiseen hintaan. Niin no, tavarasta en nyt niin tiedä - vaatteitahan tuolta on lähinnä matkaan tarttunut... ;) Tuttu
apua-mulla-ei-ole-mitään-kesävaatteita-hetki iski vapun jälkeen kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta tilitilanteen ollessa hieman kehno vaatekauppaostoksia ajatellen nenä suuntautui jälleen kerran Jyväskylän lukuisille kirppiksille, jotka eivät pettäneet tälläkään kertaa! Nyt löytyy taas lenkkeilytakkia, peruspaitaa, hametta, kesäkenkiä ja luettavaakin vaikka millä mitoin :D Eilenkin kiertelin kämppikseni kanssa Seppälänkankaalta löytyvässä kirppikselle.fi-aarreaitassa yli kaksi tuntia ja lopputuloksena oli luonnollisestikin autoon raahatut, tavaraa tulvivat pussit ja kassit. ;) Vaatteiden sovittelu kotipeilin edessä ja uusien löytöjen ihmettely jäi kuitenkin eilisillalta väliin, sillä treffasimme opiskelijakavereideni kanssa alkuillasta ravintolareissun merkeissä. Tarkoituksena oli alun perin nähdä koko tyttöporukallamme, mutta suurin osa olikin jo ehtinyt aloitella lomakautensa ja lähteä kuka minnekin - joku kotiseuduilleen, toinen kesätöihin, loput Kroatiaan opintomatkalle. Herkuttelimme siis pienellä, neljän hengen porukalla varsin mukavan oloisessa Salsa Orkideassa, joka ainakin mulle oli aivan uusi tuttavuus. :) Masu pullollaan oli mukavaa tallustella kotiin raikkaassa ulkoilmassa!
|
Sorruin tilaamaan persialaista kebabia eli kababia, joka täytti mahan kyllä niin tehokkaasti ettei annoksen syömistä kokonaan tarvinnut edes miettiä... Otin puolet ruoasta mukaan ja tein täytteistä tänään hieman tuhdimman salaattilounaan - nams... ;) |
Kirppistelyyn liittyen kävin itse asiassa tänäkin aamuna mutkan kaupungissa, sillä olin sopinut erään Facebook-kirppiksellä housuja myyneen tytön kanssa tärskyt keskustaan ennen yhtätoista. Vielä kahdeksan hujakoilla ilma näytti suhteellisen hyvältä ja suunnittelin käveleväni tai hölkkäileväni matkan keskustaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Hetkeä ennen kotoa lähtöä taivas kuitenkin repesi ja vettä tuli yhtäkkiä kuin aisaa. Joku hieman järkevämpi ihminen olis ehkä tässä vaiheessa napannut auton avaimet käteen ja hurauttanut pikaisesti kaupunkiin, mutta mä olin ehtinyt jo kiskoa kaikki ulkovaatteet päälleni ja päätin, että nyt mennään eikä meinata :D Huppu päähän, reppu selkään ja juoksemaan! Alkukankeuden jälkeen sateessa juokseminen tuntuikin yllättävän hauskalta ja oli ihanaa hengitellä raikasta ja viileää ilmaa sisään keuhkojen täydeltä. Vajaassa tunnissa sain hoidettua alta pois niin kevyen lenkin, tapaamisen kuin kauppareissunkin - ei siis ollenkaan huonosti! ;)
|
Ostin muuten lopultakin kokeiluun ikuisuuksia mielessä pyörineitä chia-siemeniä! Testasin noita pieniä kummajaisia ekan kerran tänään vanukkaan muodossa ja jokseenkin epämiellyttävästä suutuntumasta (ihan kuin olis kalan kutua syönyt...) huolimatta oon jo nyt aika vakuuttunut hyvästä ostoksesta. ;) Chia-siemenreseptejä otetaan vastaan - seuraavaksi testin alle pääsee chiapuuro... |
Nyt mun täytyy kuitenkin alkaa puurtamaan taas koulujuttujen parissa, sillä jos homma kusee totaalisesti yhden kurssin kanssa, aion saada ne toiset kuitenkin kunnialla suoritettua! Sitä ennen täytyy tosin laitella töistä pian saapuvan kämppiksen synttärikakku valmiiksi pöytään odottelemaan eilistä päivänsankaria...;)
Ps. Mulla ei oo yhtään perjantaifiilis johtuen ehkä tästä varsin aikatauluttomissa merkeissä kuluneesta viikosta... Hassua. :D
Pps. Yritän oikeasti joka kerta kirjoittaa lyhyen ja ytimekkään postauksen, mutta aina näistä tulee tällaisia monsterimittaisia! En. Vain. Osaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti