120 kilometrin tuntivauhti moottoritiellä tuntui päätähuimaavan nopealta.
Mikään ei todellakaan voita omaa sänkyä - ei, vaikka kyseinen sänky onkin kirppikseltä kahdellakympillä ostettu ja parhaat päivänsä jo aikapäiviä sitten nähnyt. Siinä vain on sitä jotain.
Kaupassa kiitin kassaa muutamaan otteeseen ruotsiksi ja meinasin jatkuvasti unohtaa punnita vihannekset.
 |
| Supermarketin hedelmävalikoima ja etenkin niiden hinta lämmitti suuresti Ahvenanmaan hintoihin tottuneen mieltä - tämä vitamiinikasa verotti tiliä ainoastaan viiden euron verran. |
Aamulla kahvin keittäminen osoittautui hieman ongelmalliseksi, kun en yhtäkkiä muistanutkaan, mistä napista masiinan saa päälle.
Jouduin käymään astiakaapit muutamaan otteeseen läpi palauttaakseni mieleen eri astioiden sijainnin.
Ostin halvan pyörän ja sain heti ensi töikseni vihaisia katseita jalankulkijoilta pyöräillessäni jalkakäytävällä. Ai niin, täällähän tarkoituksena onkin tosiaan ujuttautua autojen sekaan jalkakäytävän sijaan!
.jpg)
Koulun alku tuntui mahanpohjassa kipristelevänä onnentunteena ja ystävien näkeminen monen kuukauden jälkeen tuntui mahtavalta. Naurua, halauksia, innostunutta pulinaa ja vuoden ensimmäisten opiskelijabileiden suunnittelua samoin kuin kurssien deadlinejen täyttämistä kalenteriin ja tulevien tenttien sisällön selventämistä - I'm so back in business!
Keskustan läpi pyöräillessäni päässä pyörähti käyntiin Scandinavian Music Groupin kappale: Tämä on minun kaupunkini, tiedän lähimmän taksitolpan. Kyllä, tämä se on. Ainakin tällä hetkellä, ainakin tänä syksynä.
.jpg)
Kaikki tuntuu samanaikaisesti niin tutulta, mutta samalla niin vieraalta. Kuin olisin ollut poissa vain ohikiitävän hetken, vaikka toisaalta viime hetkistä täällä tuntuu kuluneen ikuisuus.
Tästä se lähtee.
😃
VastaaPoistaHaha, mä niin samastun tuohon ostoksien punnitsemisen unohtamiseen ja siihen, että puhuu kassalle väärää kieltä. :D Kivaa alkavaa lukukautta!
VastaaPoistaMukavaa kuulla, etten oo ainoa kyseisten ongelmien kanssa painiva! :D Eronahan tässä tietenkin on se, että sun, oikeasti ulkomailta Suomeen tulevan kohdalla pienimuotoinen kulttuurishokki on ihan ymmärrettävä, käytännössä kotimaan sisällä muuttaessa sellainen tuntuu ajatuksena lähinnä hassulta :D
PoistaKiitos toivotuksista! Ainakin fiilis tämän syksyn osalta on melko lailla positiivinen :)
Tsemppiä Laura uuteen lukukauteen! Mä niin tiedän ton tunteen, kun kaikki tuntuu samaan aikaan niin tutulta ja turvalliselta, mutta toisaalta taas ei. Aina kotikotiin palatessa fiilis on juurikin sellainen :)
VastaaPoistaKiitos paljon! :) Se on kyllä todella kummallinen tunne, kun samanaikaisesti kaikki on niin tuttua ja kuitenkin vierasta! Onneksi pienen hetken jälkeen hommat alkavat monesti luistamaan vanhaan tuttuun malliin ja ne astiatkin löytyvät taas kaapeista... ;)
Poista