04:51 Nousen ylös muutamaa minuuttia ennen toisen hälytyksen soimista. Herääminen tuntuu paljon raskaammalta, kun ulkona on vielä hämärää - tulevaa talvea siis innolla odotellen... Teen normaalit aamurutiinini: puen, pesen hampaat, meikkaan ja keitän lautasellisen tällä kertaa vahvalla kahvilla terästettyä puuroa. Rusinoiden, tuoreiden luumujen ja kanelilla maustetun rahkan kanssa nautiskeltuna tämä kofeiinipommi tuntuu todella tehoavan ja pikkuhiljaa ne silmätkin alkavat aukeamaan uuteen päivään! Aamupalaa syödessäni lukaisen tuttuun tapaan muutaman blogikirjoituksen sekä päivitän Facebookini.
05:36 Lähden kotoa ja poljen sateisen ankeassa ilmassa keskustaan työpaikalle. Hämäryys, luihin ja ytimiin puhaltava syystuuli sekä puista alas satavat värikkäät lehdet yhdistettynä varhaiseen aamuun ja vielä hiljaiseen kaupunkiin luovat todellisen syysfiiliksen!
05:57 Törmään työkaveriini takapihalla ja niitä näitä jutustellen suuntaamme pukukopeille sekä aloittelemaan päivän töitä.
08:13 Pari nopeasti hujahtanutta, muun muassa ralliautoihin ja minigerbiileihin liittyvien keskustelujen siivittämää työtuntia on takanapäin ja on kahvitauon aika! Kahvin sijaan juon parin riisikakun sekä omenanlohkon kaverina kupillisen teetä.
10:07 Lyhyt työvuoro on takanapäin ja astun ulos työpaikan ovista. Käyn viemässä isännöintitoimistolle kopion viime viikolla tekemästäni rikosilmoituksesta sekä hakemassa löytötavaratoimistosta nipun sinne toimitettuja henkilökorttejani. Ajokorttia, opiskelijakorttia ja maksukortteja lukuunottamatta lähestulkoon koko lompakkoni muu sisältö oli löytynyt loppuviikolla avuliaan pullomummon toimesta kaupunginteatterin takaa - sainpahan ainakin muun muassa Seppälän klubikortin, Maarianhaminan kirjastokortin sekä vanhentuneen PAMin jäsenkortin takaisin! Jee :D
10:32 Taas kotona! Herättelen kämppikseni ja yritän lämmitellä ulkona kohmettuneita sormiani. Muistutan itseäni hanskojen hyödyllisyydestä seuraavan kerran ulos astuessani.
11:07 Nenän edessä on lautasellinen kaalilaatikkoa, jota kokkailin kerralla hieman isomman satsin pari päivää sitten. K-Supermarketin houkuttelevan tarjouksen seurauksena kannoin tosiaan loppuviikosta kotiin lähes kolmen kilon painoisen keräkaalin ja nyt mulla onkin kovasti pohtimista, mihin kyseisen möllykän oikein käyttäisin... :D Mutta hei, 0,69e/kg - eihän tuollaista voinut vastustaa!
Lueskelen syödessäni postiluukusta tupsahtaneen Keskisuomalaisen, viestittelen siskoni kanssa ja tsekkaan koulun sähköpostin. Jälkiruokakahvin rinnalla herkuttelen maailman suloisimmalla minipäärynällä, jonka eräs työpaikkamme asiakasyrityksen työntekijä on kasvattanut omalla takapihallaan Jyväskylässä. Pienestä koosta huolimatta päärynä maistuu todella hyvältä ja alan melkein itsekin harkitsemaan oman päärynäpuun hankkimista... :D
13:06 Liian hyvään kirjaan (Jonas Jonassonin Lukutaidoton joka osasi laskea - suosittelen! :D) ja whatsappailuun keskittyminen saa ajantajun katoamaan kokonaan ja lähden polkemaan kotoa koululle hieman myöhässä. Ilma on, jos mahdollista, vielä aamuistakin hyytävämpi ja huomaan jälleen unohtaneeni hanskat kotiin.
13:16 Oikean luokan pienestä etsiskelystä huolimatta olen ainoastaan minuutin myöhässä! Alamme jatkamaan projektiparini kanssa alulle pantua suunnitelmaa, jonka tarkoituksena olisi luoda valitsemallemme yritykselle uusi palvelutuote. Tajuamme kuitenkin melko pian, ettei meille valikoitunut toimeksiantaja kiinnosta meitä riittävästi motivaation ylläpitämistä varten ja päädymme vaihtamaan yritystä. Löydämme uuden, aiempaa huomattavasti innostavamman tapahtuma- ja elämyspalveluja tarjoavan yrityksen, jolle haluaisimme alkaa kehittämään uutta tuotetta ja yritämme kontaktoida yritystä samantien. Meitä pyydetään kuitenkin palaamaan asiaan puhelimitse uudestaan keskiviikkona asiakaspäällikön palattua töihin.
Projektisuunnittelun ohella huomaan myös, että seuraavan viikon maanantaille kalenteriin on merkitty palvelumuotoilua käsittelevä tentti, johon tarvittavaa kirjaa ei löydy enää kirjastosta. Kiroan itseni ja ikuisen liian myöhään havahtumiseni ja alistun ajatukseen e-kirjan lukemisesta.
15:46 Astun kotiovesta sisään jälleen kerran litimärkänä ja kylmissäni. Lämmitän lautasellisen sosekeittoa, hautaudun lämpimän viltin alle ja uppoudun hetkeksi jo aiemmin mainitun kirjan pariin.
17:23 Havahdun herätyskellon soimiseen. Kaivaudun pois viltin alta, vaihdan pikaisesti urheiluvaatteet ylleni ja intoilen kuudelta alkavasta hip hop-tunnista, jota ajattelin lähteä testaamaan ensimmäistä kertaa elämässäni.
17:41 Poistun kolmatta kertaa kotoa ja lähden polkemaan vauhdilla kohti muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa liikuntatieteellisen rakennusta, missä suurin osa ryhmäliikuntatunneista järjestetään. Edelleen ilman niitä hanskoja.
17:47 Pyörän poljin kalahtaa maahan kesken matkan ja huomaan seisovani keskellä kaatosadetta poljin kädessäni ja hölmistynyt ilme naamallani. En kuitenkaan jaksa yllättyä mitenkään erityisen paljon huonosta tuuristani, sillä pyöräilystä puhuttaessa olen yleensä ottaen melkoinen Aku Ankka. Talutan pyörän viereisen kaupan pihalle ja etsin puhelimestani menopelin minulle myyneen miehen numeron. Mies lupaa tarkistaa tilanteen ja lähden taluttamaan pyörää parin kilometrin päähän harmitellen samalla väliin jäänyttä tuntia.
18:12 Myyjä lupasi muutama viikko takaperin pyörää ostaessani vastaavansa sen mahdollisista piilevistä vioista ja lupaa tästä syystä hoitaa kulkupelin takaisin ajokuntoon täysin ilmaiseksi todettuaan ensin, ettei ole koskaan aiemmin nähnyt metallin syöpyvän rikki samalla tavalla. Pyörä jää siis huoltoon ja lähden kävelemään takaisin kotiin kieltäydyttyäni ensin minulle tarjotusta autokyydistä.
18:14 Kiroan itseni ja mietin, miksi ihmeessä valitsin litimärät varpaat lämpimän autokyydin sijaan.
18:38 Saavun kotiin arvottuani hetken, kävelisinkö sittenkin yliopistolle seuraavaa, seitsemältä alkanutta tuntia varten. Huonon vaatetuksen takia paleltumiskuolema ei kuitenkaan ole lähellä ja päädyn valitsemaan kotijumpan ryhmäliikunnan sijaan. Vaihdan vaatteet ja lämmittelen hetken aikaa neuletakin kätköissä.
19:08 Isken Spotifyn volyyminappulat kaakkoon, nappaan kahvakuulan käteeni ja aloitan innokkaana erityisesti peppuun, reisiin ja vatsalihaksiin keskittyneen treenin. Yritän parhaani mukaan olla välittämättä kämppiksen kissojen kummastuneista katseista.
20:16 Joudun keskeyttämään loppuverryttelyt hieman suunniteltua nopeammin puhelimen soidessa. Äiti soittaa ilmoittaakseen tulevien hautajaisten muuttuneesta päivämäärästä ja keskustelen asiasta myös veljen ja mummon kanssa.
21:21 Pääsen lopultakin suihkun kautta iltapalan ja seuraavan työpäivän eväiden pakkaamisen pariin. Surffailen syödessäni koneella, bongaan Facebook-kirppikseltä hienon nahkatakin ja sovin myyjän kanssa sovitusajankohdan loppuviikolle.
22:15 Laitan tietokoneen kiinni kurkattuani vielä seuraavan päivän säätiedotuksen: nollakeliä ja lumensekaista räntäsadetta. Loistavaa!
Lueskelen syödessäni postiluukusta tupsahtaneen Keskisuomalaisen, viestittelen siskoni kanssa ja tsekkaan koulun sähköpostin. Jälkiruokakahvin rinnalla herkuttelen maailman suloisimmalla minipäärynällä, jonka eräs työpaikkamme asiakasyrityksen työntekijä on kasvattanut omalla takapihallaan Jyväskylässä. Pienestä koosta huolimatta päärynä maistuu todella hyvältä ja alan melkein itsekin harkitsemaan oman päärynäpuun hankkimista... :D
Vauvapäärynä - vieressä vertailun vuoksi ruokalusikka :) |
13:16 Oikean luokan pienestä etsiskelystä huolimatta olen ainoastaan minuutin myöhässä! Alamme jatkamaan projektiparini kanssa alulle pantua suunnitelmaa, jonka tarkoituksena olisi luoda valitsemallemme yritykselle uusi palvelutuote. Tajuamme kuitenkin melko pian, ettei meille valikoitunut toimeksiantaja kiinnosta meitä riittävästi motivaation ylläpitämistä varten ja päädymme vaihtamaan yritystä. Löydämme uuden, aiempaa huomattavasti innostavamman tapahtuma- ja elämyspalveluja tarjoavan yrityksen, jolle haluaisimme alkaa kehittämään uutta tuotetta ja yritämme kontaktoida yritystä samantien. Meitä pyydetään kuitenkin palaamaan asiaan puhelimitse uudestaan keskiviikkona asiakaspäällikön palattua töihin.
Projektisuunnittelun ohella huomaan myös, että seuraavan viikon maanantaille kalenteriin on merkitty palvelumuotoilua käsittelevä tentti, johon tarvittavaa kirjaa ei löydy enää kirjastosta. Kiroan itseni ja ikuisen liian myöhään havahtumiseni ja alistun ajatukseen e-kirjan lukemisesta.
15:46 Astun kotiovesta sisään jälleen kerran litimärkänä ja kylmissäni. Lämmitän lautasellisen sosekeittoa, hautaudun lämpimän viltin alle ja uppoudun hetkeksi jo aiemmin mainitun kirjan pariin.
17:23 Havahdun herätyskellon soimiseen. Kaivaudun pois viltin alta, vaihdan pikaisesti urheiluvaatteet ylleni ja intoilen kuudelta alkavasta hip hop-tunnista, jota ajattelin lähteä testaamaan ensimmäistä kertaa elämässäni.
17:41 Poistun kolmatta kertaa kotoa ja lähden polkemaan vauhdilla kohti muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa liikuntatieteellisen rakennusta, missä suurin osa ryhmäliikuntatunneista järjestetään. Edelleen ilman niitä hanskoja.
17:47 Pyörän poljin kalahtaa maahan kesken matkan ja huomaan seisovani keskellä kaatosadetta poljin kädessäni ja hölmistynyt ilme naamallani. En kuitenkaan jaksa yllättyä mitenkään erityisen paljon huonosta tuuristani, sillä pyöräilystä puhuttaessa olen yleensä ottaen melkoinen Aku Ankka. Talutan pyörän viereisen kaupan pihalle ja etsin puhelimestani menopelin minulle myyneen miehen numeron. Mies lupaa tarkistaa tilanteen ja lähden taluttamaan pyörää parin kilometrin päähän harmitellen samalla väliin jäänyttä tuntia.
18:12 Myyjä lupasi muutama viikko takaperin pyörää ostaessani vastaavansa sen mahdollisista piilevistä vioista ja lupaa tästä syystä hoitaa kulkupelin takaisin ajokuntoon täysin ilmaiseksi todettuaan ensin, ettei ole koskaan aiemmin nähnyt metallin syöpyvän rikki samalla tavalla. Pyörä jää siis huoltoon ja lähden kävelemään takaisin kotiin kieltäydyttyäni ensin minulle tarjotusta autokyydistä.
18:14 Kiroan itseni ja mietin, miksi ihmeessä valitsin litimärät varpaat lämpimän autokyydin sijaan.
18:38 Saavun kotiin arvottuani hetken, kävelisinkö sittenkin yliopistolle seuraavaa, seitsemältä alkanutta tuntia varten. Huonon vaatetuksen takia paleltumiskuolema ei kuitenkaan ole lähellä ja päädyn valitsemaan kotijumpan ryhmäliikunnan sijaan. Vaihdan vaatteet ja lämmittelen hetken aikaa neuletakin kätköissä.
19:08 Isken Spotifyn volyyminappulat kaakkoon, nappaan kahvakuulan käteeni ja aloitan innokkaana erityisesti peppuun, reisiin ja vatsalihaksiin keskittyneen treenin. Yritän parhaani mukaan olla välittämättä kämppiksen kissojen kummastuneista katseista.
20:16 Joudun keskeyttämään loppuverryttelyt hieman suunniteltua nopeammin puhelimen soidessa. Äiti soittaa ilmoittaakseen tulevien hautajaisten muuttuneesta päivämäärästä ja keskustelen asiasta myös veljen ja mummon kanssa.
21:21 Pääsen lopultakin suihkun kautta iltapalan ja seuraavan työpäivän eväiden pakkaamisen pariin. Surffailen syödessäni koneella, bongaan Facebook-kirppikseltä hienon nahkatakin ja sovin myyjän kanssa sovitusajankohdan loppuviikolle.
22:15 Laitan tietokoneen kiinni kurkattuani vielä seuraavan päivän säätiedotuksen: nollakeliä ja lumensekaista räntäsadetta. Loistavaa!
22:35 Soitan vartin pikapuhelun ystävälleni, jolla on kerrottavanaan herkullisia yksityiskohtia senpäiväisiltä treffeiltään.
23:05 Katson viimeisen kerran kelloa, tarkistan seuraavan aamun herätykset ja luen kirjasta jäljelle jääneet viimeiset sivut ennen unisaarille lennähtämistä.
Siis herääks aina puol viideältä ja laitat nukkumaan vasta yheltätoista?!? Miten sie jaksat?! Mie herään 5ltä ja laitan vasta kymmeneltä nukkumaan, jota sitten kiroankin joka aamu herätessäni. Viikonloppuisin vasta saan nukuttua univelat pois.. Jos silloinkaan.. ;)
VastaaPoistaEi mun onneksi tarvitse aina herätä aivan puoli viideltä, tälläkin viikolla herätykset ovat olleet vaihtelevasti puoli viidestä lähemmäs seiskaa. Kuudeksi töihin meneminen päivittäin olis kyllä melkoista tuskaa, mut näin satunnaisesti tuollaisen vuoron heittäminen on onneksi ihan mahdollista :D Mullakin kun tuppaa tosiaan olemaan vähän ongelmia tuon nukkumaanmenemisen kanssa... Et ole siis todellakaan ainoa! :D
Poista