tiistai 15. heinäkuuta 2014

Live in the sunshine. Swim in the sea. Drink the wild air.

Toisinaan päivän ehdottomasti paras hetki voi olla se, kun löytää pakasteesta unohduksiin jääneen paketillisen vaniljajäätelöä ja vessan kaapista virkistävän, kookoksisen kasvonaamion.

Eilen oli juuri sellainen päivä, kun yllämainitun kaltaiset asiat tuntuivat pelastavan kaiken - sunnuntaiset personalfestit venähtivät nimittäin hieman alkuperäistä pidemmiksi ja palasin jälleen kerran kotiin vasta maanantaiaamuna kellon lähestyessä kahdeksaa ja vastaantulevien ihmisten suunnatessa töihin. Miten tässä aina käykään näin... :D Olin sunnuntaina aamuvuorossa ja edellisyön unien jäätyä melko vähäisiksi naapurin 18-vuotispippaloista kantautuneen musiikinjytkeen ja naurunremakan vuoksi olin vielä iltapäivällä varma siitä, että löytäisin itseni kotoa nukkumasta viimeistään puolenyön jälkeen. No, eihän se nyt sitten mennytkään aivan niin... Henkilökunnan pippalot starttailtiin käyntiin heti työvuoron päätyttyä ja iltaan mahtui monenlaista aktiviteettia aina alkudrinksuista ja pienestä naposteltavasta Pommern-vierailuun, minigolfiin, herkullisiin pihviannoksiin, livebändiin, jalkapallomatsin katsomiseen torilla, kreisibailaamiseen Arkenissa ja jatkoihin. Niin, ja tietenkin ilmaisiin juomiin - taisin maksaa koko illan aikana itse ainoastaan yhden caipiroskan! Huh, onneksi näitä ilmaisen viinan bileitä ei oo kovin usein... :D
Uskoisin voivani puhua kuitenkin myös kaikkien muiden puolesta sanoessani, että ilta oli kokonaisuudessaan aivan mielettömän hauska ja että eilisen kevyt (krhm) dagen efterikään ei tuntunut ollenkaan niin pahalta, kun takana oli loistavia hetkiä mahtavien ihmisten seurassa. Tiesin kyllä meidän työporukan olevan uskomaton, mutta että niin uskomaton... Ei voi muuta sanoa, kuin että oon aivan käsittämättömän onnellinen siitä, että saan työskennellä ja viettää aikaa tuollaisten ihmisten seurassa :)
Kevyt kenttälounas Ångbåtsbryggenillä... ;)
Jos ei osaa päättää, mitä ottaisi, on varmaan parasta ottaa kaikki?
Minä ja uusi ystäväni Spanish Coffee :)
Tänä kesänä mulla on ollut hyvin vahvasti sellainen live now, think later-fiilis - en oo alkukesän jälkeen jaksanut ollenkaan murehtia siitä, että ravintolakäyntien ja kaiken maailman kesäpippaloiden määrä on kasvanut ja liikunnan määrä vastaavasti vähentynyt kevääseen ja talveen verrattuna. Viimeisen kahden kuukauden aikana oon esimerkiksi syönyt ulkona useammin kuin koko kuluneen vuoden aikana yhteensä ja bilettämistäkin on tullut harrastettua melko lailla normaalia enemmän (ja pidempään...), mutta just nyt en jaksa välittää tällaisista pikkuseikoista ollenkaan. Aivan liian nopeasti lähestyvä syksy tuo joka tapauksessa tullessaan tavallisen arkielämän ja huomattavasti säännönmukaisemman elämän, joten paluu kuntosalille ja terveellisten elämäntapojen pariin tulee tapahtumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun joudun pakkaamaan kimpsuni ja kampsuni sekä muuttamaan takaisin Jyväskylään. Töistä huolimatta mulla on koko ajan päällä tietynlainen lomamoodi ja haluankin nyt nauttia täydestä sydämestäni Maarianhaminan tapahtumatarjonnasta, eteen tulevista juhlista, aurinkoisina kesäpäivinä rannalla syödyistä jätskitötteröistä sekä muista samankaltaisista jutuista ilman huonoa omaatuntoa salikortin puuttumisesta tai aamulenkkien väliinjättämisestä. Toki pääsääntöisesti syön yhä edelleen mahdollisimman terveellisesti ja tavallisesti eikä se liikuntakaan ole tippunut kokonaan pois ohjelmistosta - aivan yhtä lailla mun kesästä nautiskeluun kuuluvat pitkät ex temporena toteutetut pyörälenkit, uiminen ja kevyet salaatitkin! Tärkeintä tällä hetkellä onkin se, että voin elää fiiliksen mukaan ja elää hetkessä ilman paineita niin turhista asioista kuin viikottaisista liikuntamääristä tai ajoittain hieman epäsäännöllisemmästä ateriarytmistä. Mulle elämästä nauttiminen on rasvaprosenttia ja peilikuvaa tärkeämpää enkä halua pakottaa itseäni puntille viidesti viikossa, jos musta ei tunnu siltä - järkikin sanoo, ettei pakkopullatreenaamisesta ole motivaation puuttuessa edes mitään hyötyä. Elän melko vahvasti kausittain ja tällä hetkellä mennään nyt näin - syksyllä tilanne voi olla taas se, että vannon maitorahkan ja kanafileiden nimeen ja juoksen salilla ja ryhmäliikuntatunneilla päivittäin. Sen näkee sitten :)

Millaisia ajatuksia teillä on tästä asiasta ja löytyykö sieltä joku muukin, joka kokee olevansa kausiluonteisesti elävä, hieman päästä päähän seilaava ihminen? :)
Kuva.
Seuraavat kaksi viikkoa tulevatkin sitten olemaan täynnä kaikenlaista mukavaa aktiviteettia: huomenna starttailee Ålands Sjödagar sekä Åland Pride ja perjantaina kaupungin valtaa Rockoff, jonne kävinkin eilen ostamassa lipun koko viikoksi. Oon ottanut kaikki Rockoff-artistit tehokuunteluun Spotifyssa enkä malttais millään odottaa, että pääsen näkemään kaikki huikeat esiintyjät livenä! :D Loppuviikon oon tosin yövuorossa, kuten aiemmin taisinkin jo kertoa, ja afterpartyt jäävät siis ainakin tän viikon osalta väliin - ainakin ehdin näkemään esiintyjät ennen töihin suuntaamista ja sehän nyt kuitenkin on ainakin mulle se kaikista tärkein juttu. Perjantaina tiedossa olisi ruotsalaista discopopia sekä raskaampaa heviä Alcazarin sekä Mustaschin merkeissä, lauantai kuluu taas kunnon popittelumeiningeissä Linda Bengtzingin sekä E-Typen noustessa lavalle. Sunnuntainakin ajattelin käydä kurkkaamassa ainakin ihanan Lalehin, mutta toisaalta myös räpäyttävä Albin voisi olla melko kiinnostava! :)

Rockoffin ja muiden tapahtumien lisäksi oon tällä viikolla menossa Nordjobb-ryhmän mukana kokeilemaan melomista ensimmäistä kertaa elämässäni ja oon tästäkin kieltämättä hurjan innoissani - vaikkakin samanaikaisesti oon varma siitä, että löydän itseni jossain vaiheessa merestä vettä pärskien ja kanootti kyljellään :D Ensi viikolla samainen ryhmä järjestää myös mahdollisuuden kokeilla purjehtimista ja myös niiltä osin oon kyllä ehdottomasti mukana! Kaikenlaista menoa ja meininkiä olis siis tuleville päiville ja viikoille tiedossa ja kun asiaa alkaa miettiä hieman tarkemmin, mulla ei oo hajuakaan, missä vaiheessa oon aatellut esimerkiksi nukkua..?

Mitä sille puolen ruutua kuuluu ja miten teidän heinäkuunne on sujunut tähän mennessä? :)

6 kommenttia:

  1. Mulle taitaa noita "nyt eletään täysillä" vaiheita tulla 4 vuoden välein.. :D Taas nyt mulla on ollut keväästä asti semmonen fiilis, että pitäs reissata, pitäs tehä kaikkea hauskaa ja hurjaa, pitäs mennä eikä jäädä miettimään! Nauttia elämästä. Siitä olen kyllä yrittänyt pitää kiini viikonloppuisin, mutta arkisin otan kyllä aika lungisti että jaksan töissä olla.. Vanhuus...

    Sinuna kyllä tekisin niin kuin just sie teet.. Nyt sulla on mahtava tilaisuus nauttia uudesta ympäristöstä ja uusista ihmisistä! Ota vielä käet mukaan menoon, että varmana kerkiät kaikkea kivaa tehdä nyt siellä. Talvella kerkiät kyllä hetken hengähtää.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo arkipäivisin normaalista ja vähän aikataulutetummasta elämästä kiinnipitäminen on varmasti ainoastaan järkevä ratkaisu, ainakin noin töissä jaksamisen osalta - tärkeintä mun mielestä onkin, että toteutat itseäs ja nautit elämästä sitten viikonloppuisin ja vapaapäivinä! :) Silloin kun siltä tuntuu, kannattaa ehdottomasti nautiskella, kokeilla jotain uutta ja tehdä jotain mukavaa, ettei myöhemmin jää kaduttamaan!

      Jep, näin aion tehdä - syksyllä voi sitten ankkuroitua taas tutusti ja turvallisesti kodin, koulun ja salin välille kalenteri kädessä. Nyt en jaksa ees mietiskellä moisia... ;)

      Poista
  2. Kuulostaa juuri oikealta toi sun touhu!:) Pitäisi elää kuin viimeistä päivää, ja jos viiminen päivä tulisikin nyt niin paljon kiempihan on, että oot viettänyt huippuhauskoja hetkiä hyvässä porukassa, kuin nukkunu kunnolla ja katsellut kotona kauniita ja rohkeita!:) Ja kausittainen elämä on kans aika tuttua.. Mut se riippuu kauheasti vuoden ajasta sekä siitä missä milloinkin olen ja millasia pakotteita ja mahdollisuuksia paikassa on.

    Oon muuten niiin kade tuosta purjehtimisesta!! Se ei oo ennen mua kauheesti kiinnostanu mut jostain syystä tänä kesänä on tullut sellainen kuva, että sen on oltava todella siistiä! :D Kerro sitte miten se meni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihan totta, että vuodenajalla on hirveän suuri merkitys - kummasti sitä jaksaa kesällä huidella vaikka missä, mutta syksyn ja pimeän tullen ainakin mun kohdalla käy monesti niin, että ne tutut rutiinit ja tavallinen arkielämä maistuvatkin yhtäkkiä yllättävän hyviltä :D Mut mukavaa kuulla, että meitä kausi-ihmisiä löytyy siis enemmänkin!

      Mikäli koskaan tuun tuolta purjehdusreissulta (tai no, aloitetaan ensin tän päiväisestä melontaretkestä...) elävänä takaisin, lupaan ehdottomasti tulla kertomaan kokemuksia ja ajatuksia siitä tännekin :D Mäkään en oo aiemmin ajatellut olevani mitenkään erityisen kiinnostunut purjehtimisesta, mutta nyt kun siihen tarjoutui tilaisuus, oonkin huomannut olevani aivan innoissani!

      Poista
  3. Kesällä pitääkin vähän poiketa rutiineista ja elää. Talvella kerkeää sitten huhkia salilla kun ei pimeällä muutakaan tekemistä oo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, näin mäkin ajattelin! :D Kesällä sitä tuntee muutenkin olonsa jo luonnostaan paljon virkeämmäksi ja eläväisemmäksi, joten miksei nyt sitten ottaisi siitä kaikkea myöskin irti!

      Poista