perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kuluneen viikon kuulumisia!

Viikon biisi: Robinin ja Elastisen huikaisevan hieno uutuusbiisi on päässyt mun Spotify-suosikikseni tällä viikolla. Sanoitukset upposivat näin tulevaisuuspohdintojen keskellä suoraan sydämeen eikä ajoitus olis voinut ehkä ollakaan tän parempi :D
Viikon video: Kaverini linkkivinkki osoittautui todella osuvaksi kuvaukseksi lännen ja idän kulttuurieroista ja voisin allekirjoittaa tältä istumalta kaiken videolla näytetyn! :D Mitä mieltä te ootte?



Viikon eipäs-juupas-keskustelu: Viime viikon loppupuolella mieltä askarruttivat maailmaajärisyttävän suuret kysymykset: Varatako toukokuun viimeisen lomareissun lennot Hanoihin vai Da Nangiin? Lentoyhtiöt, matkustusajat sekä hinnat mielipiteistä puhumattakaan vaihtelivat muutaman päivän aikana laidasta laitaan ja jossain välissä olin lähestulkoon valmis luovuttamaan ja viettämään pari viimeistä viikkoa kiltisti Hong Kongissa :D Loppujen lopuksi asiat kääntyivät kuitenkin parhain päin ja tällä hetkellä mun sähköpostissa odottelevatkin lentoliput Keski-Vietnamin Da Nangiin viikon mittaiselle reissulle ennen Suomeen suuntaamista. Olin varautunut lähtemään matkaan yksinään, mutta loppujen lopuksi sain mukaani myös matkaseuraa paristakin kaverista - tällaiset ovat aina mukavia yllätyksiä! Vähän myös kieltämättä naurattaa, miten suuren ongelman sainkaan koko matkasta itselleni tehtyä, sillä ei tässä nyt ehkä kuitenkaan aivan elämästä ja kuolemasta ollut kyse vaikka välillä se siltä tuntuikin... :D

Viikon maisemat: Sunnuntaina kävimme Paulinan ja Saaran kanssa kurkkimassa elämää Cheung Chanin pienellä saarella. Aurinkoa ei liiemmin päivän aikana näkynyt, mutta idyllinen pikkusaari vakuutti kaikesta huolimatta kauneudellaan ja tunnelmallaan. Silmänkantamattomiin jatkuva meri, tukahdutttavan kuumaa ilmaa raikastava tuuli, lukuisat pienet kalastajaveneet, hiekkarannat, kalapallojen tuoksu sekä paikallisten ihmisten asumukset - that's what it was all about!




Viikon koukutus: Porkkanat ja Coca-Cola Zero. Oon vähän järkyttynyt siitä, miten oon saanut itseni addiktoitua niin pahasti Zeroon tai vaihtoehtoisesti sitruunanmakuiseen lightiin - en oo vuosikausiin juonut minkäänlaisia limsoja oikeastaan ollenkaan ja nyt mun tekis mieli kaataa sitä kurkkuuni jatkuvasti? :D Syytän tästä kyllä osittain säätä, sillä kostean, kuuman ilman tunkeutuessa joka nurkkaan kaikenlaiset virvokkeet ovat tervetulleita ja ruokavaliokin tekis mieli muuttaa kokonaan nestemäiseksi! Porkkanat taas... no, onko kukaan tietoinen liiallisen porkkanoiden puputtamisen aiheuttamista haittapuolista? :D

(Tässä vaiheessa toki googletin asian ja löysin Ilta-Sanomien artikkelin, jonka mukaan liiallinen porkkanansyönti saattaa aiheuttaa ihon muuttumista oranssiksi....)
Näillä mennään...
Viikon kummajaiset: Sha Tinissa sijaitsevassa 10 000 buddha's monasteryssa on ollut mun to do-listallani jo pidemmän aikaa, mut lauantaina sain lopulta tartuttua itseäni niskasta kiinni ja suunnattua paikan päälle Zaidan kanssa. Hieman tavallisesta poikkeavalta luostarialueelta löytyy tosiaan nimensä mukaisesti muutama buddha-patsas niin rinteille ripoteltuna, suureen pagodaan kerättynä tai luostarihallin seinille nostettuna. Näky oli kieltämättä paikoitellen todella vaikuttava, mutta parasta kohteessa oli se, että lähestulkoon kaikki buddhat olivat keskenään erilaisia - katseltavaa siis riitti. Suurin osa patsaista oli toki ns. "tavallisia", mutta myös eriskummallisempia ja hieman pelottaviakin buddhia mahtui matkan varrelle!



Tässä kokoelmaa niistä hieman persoonallisemmista buddha-patsaista! ;)
Viikon missio: OPISKELU. Lopputenttien aiheuttamat pienimuotoiset paineet ovat päässeet salakavalasti hivuttautumaan pääkopan uumeniin ja tää viikko on mennyt yhtään liioittelematta opiskelun, syömisen ja salilla käymisen pyhää kolminaisuutta noudattaen. En suoraan sanottuna ees muista, milloin viimeksi olisin oikeasti paneutunut koulunkäyntiin näin tiiviisti! :D Koska viikonlopun ohjelmassa on tiedossa kaikkea muuta kuin powerpointtien pänttäämistä, oon yrittänyt käyttää vapaapäivät hyödyksi seuraavan viikon kolmea tenttiä silmällä pitäen. Tässä vaiheessa tosin alkaa jo pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että huoneen seinät kaatuvat päälle ja hotellisuunnittelun ja -kehittämisen käsitteet hyppivät jo silmissä... Mun saamia arvosanoja ei tosiaan tulla muuttamaan Suomen käyttämälle arvosteluasteikolle ollenkaan, joten tietyllä tapaa tenttituloksilla ei tuu olemaan mitään merkitystä niin kauan, kun pääsen kokeista läpi. Vaikka oon kuinka kovaan ääneen vannonut, etten missään nimessä stressaa lopputenteistä ja että mun ainoana tavoitteena on päästä kokeista läpi, ei tän rennon hälläväliä-asenteen noudattaminen olekaan ainakaan mulle yhtään niin helppoa kuin mitä voisi ajatella!

Viikon lounas: Kävin tiistaina testaamassa SHTM:n (oman kouluni eli School of Hotel and Tourism Managementin) opiskelijoiden ylläpitämän Bistro1979-ravintolan lounaan Sannan kanssa enkä todellakaan joutunut pettymään! Vajaalla parillakymmenellä eurolla nenän eteen sai kolmen ruokalajin herkullisen lounaan sekä täydellisen tauon opiskelujen lomaan. Etenkin green tea pannacotta sekä seesaminsiemen-juustokakku olivat mielenkiintoisia tuttavuuksia! ;)


Viikon söpöys: Eilisiltainen pistäytyminen Moomin Caféssa sai ainakin tän muumi-fanin suupielet kääntymään ylöspäin - lohikeiton kermaisen tuoksun leijailu nenään, Nuuskamuikkusen tai Pikku Myyn kasvoilla koristellut latet, suomalainen sisustus sekä jättisuuret muumipehmolelut eivät vain voi olla huono juttu yhdistettynä ravintolan ikkunoiden takana aukeavaan Hong Kongin skylineen! 

Viikon odotuksen aihe: Päiväkausia jatkunutta opiskelua ja itsensä siihen motivoimista on potkinut eteenpäin se mukava fakta, että mun mahtavat, viimekesäiset Ahvenanmaan-ystäväiseni ovat saapuneet varhain tänä aamuna Hong Kongiin ja viikonloppu tuleekin kulumaan näillä näkymin kaupunkia kierrellessä ja esitellessä sekä kuulumisia vaihtaessa! En malta odottaa, että pääsen näkemään nää rakkaat tyttöset pitkästä aikaa ja kuulemaan muiden kuulumisten ohella myös matkasta Hong Kongiin - seikkailijat kun saapuivat Aasiaan munkin mielessä pyörineen Trans-Mongolian junan kuljettamana ;)

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kiinan valloitus, osa yksi!

No niin, vuorossa olis lopultakin parin viikon takaiseen Kiinan reissuun tarttumista muutaman tuttuun tapaan kuvia tulvivan postauksen merkeissä… :D Mulla olis muuten kovasti tarkoituksena fiksailla blogia jossain vaiheessa hieman mukavampaan muotoon ja saada esimerkiksi kuvien kokoa värkättyä hieman isommaksi ja näin ollen myös lukijaystävällisemmäksi. Koska oon kuitenkin melkoinen poropeukalo kaiken tietotekniikkaan ja koodaamiseen liittyvän kanssa eikä aikaa blogin ulkoasun muokkaamiseen oo tuntunut löytyvän riittävästi kuluneiden kuukausien aikana, on koko homma vielä tässä vaiheessa aivan ajatuksen tasolla. Jospa mä saisin kesän kunniaksi tämänkin uudistusurakan toteutettua jossain vaiheessa elämänrytmin hieman rauhoituttua Suomeen paluun myötä, siihen asti joudutte vain tyytymään tänhetkiseen tilanteeseen! :D

Reissusuunnitelmaa kartan muodossa! 
Ready to go - muutama Kiinaa käsittelevä opus, reppu sekä joululahjaksi saatu matkatyyny!
Takaisin reissuhöpinöihin! Lähes viikon mittainen loma koulusta mahdollisti matkasuunnitelmien tekemisen ja toteuttamisen pääsiäisen hujakoille. Tässä vaiheessa on toki myönnettävä, että pari omaa lomapäivääkin tarvittiin kaikkien kolmen kaupungin mahduttamiseksi saman matkan ajalle, mutta ei siitä sen enempää… :D Reissuremmimme koostui kuudesta tytöstä ja matkaan lähdettiin pääsiäisviikonloppua edeltävänä torstai-iltana. Kiinan rajalle pääsee täältä metrolla vajaassa tunnissa ja melko nopsasti sujuneiden rajamuodollisuuksien jälkeen tupsahdimme manner-Kiinan puolelle Shenzheniin.  Jo tässä vaiheessa ero kansainväliseen Hong Kongiin oli helppo huomata, sillä kyltit ja opasteet muuttuivat kertaheitolla kiinaksi ja esimerkiksi rautatieasemalla asiointi englanniksi ei onnistunut ollenkaan :D Mikäli suunnitelmissa on muuten jäädä ainoastaan Shenzheniin, on kaupunkiin mahdollista saada oma erillisviisuminsa rajalta - muussa tapauksessa kunnollinen viisumi täytyy olla hankittuna hyvissä ajoin ennen lähtöä. Mä maksoin omasta, 6kk voimassa olevasta ja kaksi maahanpääsyä oikeuttavasta viisumistani noin 60e ja hankkiminen oli onneksi nopeaa ja helppoa. :)

Heti matkan alkajaisiksi tuli myös koettua pieniä jännitysmomentteja, sillä lipunosto-ongelmien takia en ollut ehtinyt muiden tavoin saada makuu- tai edes istumapaikkaa junaan ja näin ollen reissu alkoi niinkin herkullisella yhdistelmällä kuin 11 tunnin yöjuna + seisomalippu… :D Kokemus oli kieltämättä melko mielenkiintoinen istumavaunujen käytävien sekä vaunujen välien ollessa tupaten täynnä väkeä, ihmisten yrittäessä löytää itselleen jonkinlaista istumapaikkaa mistä tahansa nurkasta ja erilaisia snackseja sekä juomia myyvien tarjoilukärryjen rullatessa käytäviä pitkin edestakaisin läpi yön. Loppujen lopuksi mä onneksi pääsin istumaan puolikkaalle penkille enkä näin ollen joutunut seisomaan koko yötä, mutta kirkkaista valoista ja melkoisesta metelistä johtuen olo oli aamun koittaessa kaukana levänneestä! :D

Konduktöörien ja muun junahenkilökunnan pukeutuminen oli kuin suoraan 1900-luvulta!
Tässä vaiheessa meno oli vielä täysin normaalia, mutta iltaa ja yötä myöten jokainen vapaa neliösentti lattialta oli varattu nukkumista keinolla millä hyvänsä koittaville ihmisille! :D
Ota tästä nyt sitten selvää...
Varhain seuraavana aamuna saavuimme Changshaan, jossa stoppasimme parin tunnin verran Zhangjiajieen lähtevää bussia odotellessa. Bussimatka ensimmäiseen varsinaiseen kohteeseemme kesti muutaman tunnin ja kaupungin keskustasta nappasimme vielä yhden bussin varsinaiseen määränpäähämme Wulingyaniin. Pitkän matkustamisurakan ja huonosti nukutun yön jälkeen hostellin löytymistä odotettiin innolla ja pettymys olikin melkoinen siinä vaiheessa, kun dorm-majoitus osoittautuikin vastaanottoa vastapäätä sijaitsevassa kolkossa rakennuksessa olevaksi huoneeksi natisevien ja heiluvien kerrossänkyjen, kylmänkosteiden lakanoiden sekä epävarmasti värisevän kattolampun yhdistelmäksi. Voin muuten sanoa, että tuossa vaiheessa ainakaan mua ei hirveesti naurattanut! :D Loppujen lopuksi tilanne kääntyi kuitenkin parhain päin ja päädyimme nukkumaan kaksi kaupungissa vietettyä yötä samassa, Georginan ja Peytonin varaamassa kahden hengen huomattavasti parempitasoisessa huoneessa sulassa sovussa siskonpetiperiaatteella. Kuuma suihku ja siisti kylppäri tuntuivat tuossa vaiheessa melkoiselta luksukselta!

Aamupalaa Changshassa.
Bussilippu!
Wulingyanin sumuisia näkymiä :)


Zhangjiajie valikoitui yhdeksi matkan kohteeksi kuuluisan luonnonpuistonsa sekä Avatar-leffoista tuttujen henkeäsalpaavien maisemiensa ansiosta. Ennen pääkohteeseen suuntaamista kävimme kuitenkin tutustumassa Yellow Dragon Caveen, joka on yksi Kiinan suurimmista luolista. Kokonaisuudessaan luolan uumenista yli viidentoista kilometrin matkalta löytyy neljä eri "kerrosta", kolmetoista hallia tai kammiota, kaksi maanalaista jokea sekä järvi. Ihan pikkupaikasta ei siis ollut kyse! :D Turisteille tarkoitetun reitin läpi kulkemiseen kului muutama tunti ja näkymät olivat kieltämättä melko huikeat äänekkäistä kiinalaisryhmistä huolimatta.





Maanalainen joki, jota pitkin kuljimme myös veneellä noin kilometrin mittaisen matkan!
Luola kasvaa ja muuttuu jatkuvasti - nämä pilarit tulevat yhdistymään noin sadan vuoden kuluessa.
Yläpuolella olevasta järvestä pääsi valumaan katon läpi vettä 
Natural Forest Parkiin ostetusta lipusta sai opiskelijakortilla suhteellisen tuntuvan alennuksen ja se olisi ollut voimassa neljän päivän ajan – koko puistoalue kun on valtavan suuri ja nähtävää sekä koettavaa riittää todellakin useammalle päivälle! Suht tiukan aikataulun vuoksi me ehdimme hyödyntää lippua ainoastaan päivän ajan, mutta uskaltaisin silti väittää maisemien olleen niin huikeat, ettei lipusta maksaminen jäänyt loppupeleissä harmittamaan! ;) Lukuisista eri vaihtoehdoista meidän kohteeksemme valikoitui Tianzi Mountain, jota kohti lähdimme kipuamaan heti ekana paikalla vietettynä kokonaisena päivänä. Loppujen lopuksi huipulle kiikkuminen jäi kuitenkin kesken, sillä pimeäntulon uhkaava lähestyminen sekä sumun sankentuminen ylöspäin kiivetessä pakottivat meidät lopulta palaamaan takaisin samaa reittiä. Vaikka vuori jäikin tällä kertaa valloittamatta, olivat jalat jo tuossa vaiheessa mukavasti maitohapoilla pelkkiä portaita sisältäneen reitin kulkemisen jäljiltä! 
Georgina toimi koko reissun ajan ryhmäkuvavastaavana :D

Kuvat eivät todellakaan tee oikeutta näille näkymille - tää on jotain, mikä täytyy vain nähdä omin silmin!


  
Illan tullen ravintolat tarjoilivat lukuisia erilaisia barbeque snacks-vaihtoehtoja.
Tarjolla oli myös jotain hieman pelottavampaa...
...kuten myös epäilyttävämpää - käsittääkseni alueella elävät kiinalaiset jättisalamanterit ovat äärimmäisen uhanalaisia, mutta sellainen löytyi kuitenkin erään ravintolan edestä yhdessä ruoaksi tarkoitettujen kalojen ja muiden merenelävien joukosta?
Luonnollisesti myös kanaruookien raaka-aineista ei tarvinnut kiistellä... ;)

Väsyneet matkailijat aamupalalla!
Kiinalaiseen tapaan mekin päädyimme aloittamaan aamumme useimmiten kulhollisella kuumaa nuudelikeittoa. Tässä erään aamiaispaikan nuudelimestari töissään! ;)
Oon aina kuvitellut, etten pysty syömään mitään näin tuhtia heti ensimmäiseksi aamulla, mut reissun päällä tääkin oletus osoittautui vääräksi. Päivän starttaaminen kunnon ruoalla auttoi jaksamaan tuntikausia, minkä lisäksi paikalliset nuudelisopat olivat älyttömän herkullisia!
Nuudelien ohella toinen yleinen aamupalavaihtoehto muodostui höyrytetyistä pork/meat/vegetable buneista, joita löytyi niinikään lähes jokaisesta kadunkulmasta.

Tulvivat kadut...
Dancing in the rain!

Maistelin eräässä putiikissa myös äärimmäisen epäilyttävän näköistä lääkealkoholia, joka osoittautui karmeasta ulkonäöstään huolimatta yllättävän... no, ei varsinaisesti hyvänmakuiseksi, mutta aivan kelvolliseksi! :D
Samassa liikkeessä myytiin myös lukuisia erilaisia kiinalaisia lääkkeitä ja yrttejä sekä muun muassa näitä 'silver dragoneita', jotka kuulemma laitetaan alkoholin sekaan juoman valmistamiseksi. Hmm?
Zhangjiajiesta matkamme jatkui parin päivän oleskelun jälkeen kohti antiikkikaupungi Fenghuania - jutut jatkuvat siis seuraavassa jaksossa! ;)

Maisemia bussin ikkunasta matkalla kohti Fenghuania!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Ex tempore-päiväreissu Macaoon!

Mun tänkeväinen koulu-urakkani loppui kontaktituntien osalta torstaina ja iltasella istuskelin huoneessani parin kaverin kanssa ihmettelemässä kalenterin sivujen tyhjyyttä. Puhe kääntyi jo pitkään suunnitelmissa olleeseen Macaon matkaan ja muutaman minuutin pohdintojen jälkeen päätös päiväreissun toteuttamisesta heti seuraavana aamuna oli suomalaisen Sannan kanssa lyöty lukkoon. 

Ei siis muuta kuin tuumasta toimeksi ja perjantaiaamun koittaessa nenä kohti China Ferry Terminalia! Hong Kongista pääsee laivalla Macaoon nopsasti noin tunnissa ja useamman eri firman ansiosta lähtöjä löytyy parhaimmillaan jopa vartin välein. Meillä kävi tuuri, sillä seuraava paatti oli juuri lähdössä matkaan saavuttuamme terminaaliin eikä satamassa tarvinnut näin ollen odotella ollenkaan. :)

Macao on Hong Kongin tavoin Kiinan erityishallintoalue ja kuului Portugalille lähes viidensadan vuoden ajan aina vuoteen 1999 asti, jolloin se siirtyi Kiinan hallinnon alle. Portugalilaistaustaista väestöä kaupungista ei löydy enää kuin muutaman prosentin verran koko asukasmäärästä, mutta kiinan lisäksi portugaliin pohjautuva patuá tai macaense on kaupungin toinen yleisesti puhutuista kielistä. Hong Kongin tavoin myös Macao on viisumivapaa kohde, joten reissun suunnittelu ja toteutus onnistuu tosiaan näin lyhyelläkin varoitusajalla! :) Pitkä portugalilaishistoria näkyy katukuvassa edelleen ja kadunnimien sekä kylttien lisäksi eurooppalaistyyli on selkeästi havaittavissa esimerkiksi arkkitehtuurissa. Katuja tallaillessa ja ympäristöä silmäillessä pää menikin hyvin nopeasti pyörälle kiinalaisten ja eurooppalaisten piirteiden kietoutuessa mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Kun soppaan lisätään vielä hulppeat, Las Vegasin ilmapiiriä voimakkaasti henkivät casinot ja kullankimalteiset hotellit, oli sekametelisoppa todellakin valmis! ;)

Ensimmäisiin casinoihin törmättiin heti keskustaan saavuttua...
Grand Lisboa jaksoi hämmästyttää koollaan ja mielettömällä hulppeudellaan!

Kävelytiet oli päällystetty portugalilaistyylisesti kauniita eläinkoristeita myöten!
This is Macao - sekoitus vanhaa ja uutta, perinteistä sekä modernia!


Idyllinen Largo de Senadon aukio.
Koska päätös päiväreissun toteuttamisesta syntyi niin nopeasti, en ehtinyt perehtyä hirveän tarkasti Macaon tarjontaan ja tästä syystä kaupunkia kierreltiinkin lähinnä mutu-tuntumalla. Sannalla mukana olleesta Hong Kongin opaskirjasta löytyneiden Macao-vinkkien ansiosta musta kuitenkin tuntuu, että pienen kaupungin tärkeimmät nähtävyydet tuli kyllä kierrettyä ilman hurjaa etukäteisvalmistautumistakin. Lämpötilan keikkuessa kahdessaviidessä, auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta ja raikkaan tuulen vilvoittaessa mukavasti oloa tällainen rauhallinen, ei-niin-päämäärätietoinen turisteilu tuntui sitä paitsi oikein mukavalta - aina ei selkeästikään tarvitse paahtaa tukka putkella kaikkien must see-kohteiden läpi ;)
Rakastuin näihin persoonallisiin, värikkäisiin ja kauniisti muotoiltuihin parvekkeisiin aivan täysin! :D


Päätimme Sannan kanssa, että tästä suloisesta pikkukujasta tulee vielä jonain päivänä meidän kotikatu! ;)

Iltapäiväviineillä!
Ennen paikan päälle suuntaamista mulla ei ollut liiemmin minkäänlaisia ennakko-odotuksia Macaon suhteen hulppeita luksuscasinoita lukuunottamatta. Suurin osa mun vaihtarikavereista on ehtinyt jo pyörähtää kaupungissa ennen mua ja muilta kuulemien kommenttien perusteella en oikeastaan edes odottanut mitään kovin kummallista matkailuelämystä - mielipiteet kun olivat luokkaa 'ihan ok' ja 'päivässä nähty'. Vaikka kaupunki onkin kooltaan suhteellisen pieni eikä tekemistä löydykään loputtomiin, olisin mä ainakin viihtynyt Macaossa helposti toisenkin päivän ihan vain kiertelemässä, katselemassa ja ihmettelemässä. Kauniita, kapeita kujia pitkin kuljeskelu, pienten yksityiskohtien bongaaminen sekä mielenkiintoisten pikkuputiikkien ja -ravintoloiden bongailu oli rentouttavaa ja kaupungin ilmapiiri oli mun mielestäni todella mukava. Kontrastejakin löytyi aina vanhan kaupungin pikkukaduilta ja kauniista, historiaa henkäilevistä rakennuksista jättimäisiin casinokeskittymiin, bling blingiin ja suuren maailman tuntuun! 
St. Paulin kirkosta jäljelle jäänyt julkisivu, joka kuuluu kaupungin tunnetuimpiin maamerkkeihin.
Kyllähän tuo 260-metrinen pytinki tietenkin erottuu melko selkeästi kaupunkikuvasta... :D
Kuten tätä kuvaa jo Facebookissa kommentoitiinkin, on tykin suunta kieltämättä hieman kyseenalainen... :D
Kuivattua lihaa löytyi joka kulmalta myynnistä! 
Kävelymatkan varrelta löytyi vanhuksille tarkoitettu veikeä ulkoilmakuntosali, jota oli toki päästävä kokeilemaan! :D
Vanhan kaupungin vilinää sekä yksi ehdottomasti tunnetuimmista leipomoista!
St. Domingo's Church iltavalaistuksessa.
Macaon suurin tulonlähde (yli 50% kaikista tuloista) on uhkapeliturismi ja se on ohittanut Las Vegasin pelaamisesta saamissa tuotoissaan jo kahdeksan vuotta sitten. Uhkapelit ovat olleet sallittuja aina vuodesta 1850 saakka ja ne houkuttelevatkin paikan päälle huikean määrän turisteja
Casinoita kaupungista löytyy tällä hetkellä 33 suurimman osan niistä ollessa auki kellon ympäri. Casinoiden ohella uhkapelaamista harrastetaan kuitenkin myös hevosurheilun, vinttikoirakisojen, arpapelien sekä vedonlyönnin merkeissä - täällä jos missä siis todellakin osataan pelata rahasta! Mä en ole koskaan kokenut minkäänlaista mielenkiintoa täntyyppisiä harrastuksia kohtaan ja tälläkin kertaa pelaamiskokeilut jäivät välistä siitäkin huolimatta, että maailman suurin casino olis toki ollut melko otollinen paikka ensikokeilua ajatellen :D Jätän rahasta pelaamisen kuitenkin aivan suosiolla muille ja tyydyn mielelläni katselemaan pelimerkkejä kasaavia pukumiehiä, tiukkoja, vastustajan seuraavia siirtoja arvioivia katseita sekä voiton huumasta hymyyn leviäviä kasvoja sivusta käsin.

Casinorakennusten koko oli kertakaikkiaan päätähuimaava!

Maailman suurin casino, The Venetian! Kuva.
The Venetianista löytyy yli 3400 pelikonetta sekä 800 pelipöytää! Casinon puolella ei saanut valokuvata, joten kuva täältä.
Hulppean, samassa kompleksissa sijaitsevan pytingin ostoskeskus ja sen uumenista löytyvä San Lucan kanaali, jota pitkin on luonnollisesti mahdollista seilata myös gondolilla! ;)
Luksusliikkeitä, ikuisesti sininen taivas poutapilvineen sekä kaiuttimista kantautuva klassinen musiikki - joku saattais olla sitä mieltä, että jossain kohtaa mennään jo hieman ylilyönnin puolelle... :D

The Venetianin hotellin aulatiloja. Hotellista löytyy 2900 sviittiä ja arvata saattaa, että huonehinnat pyörivät suhteellisen korkealla... :D
Hotelli-casinon ympäristöstä löytyi luonnollisesti muutama muukin huipputason hotelli.
En kommentoi... :D

The Venetianin uumenista löytyi lukuisia ja taas lukuisia luksusliikkeitä laidasta laitaan. Kuvassa näkyvällä keskimmäisellä pandalaukulla taisi olla hintaa n. 750 euroa... ;)
Kotimatkan aika!
Kokonaisuudessaan Macao oli kyllä ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka - miten täysin toisenlaiseen maailmaan sitä pääseekään sukeltamaan vaivaisen tunnin laivamatkan päässä! Mikäli joku teistä on siis saapumassa Hong Kongiin jossain vaiheessa, on tässä yksi tärppi päiväreissusuunnitelmiin :)

Onko uhkapeliturismi tai Macao matkakohteena teille tuttu? :)