maanantai 30. syyskuuta 2013

WEEK 39


Kuten etukäteen arvelinkin, jäivät liikunnat kuluneelta viikolta todellakin vähiin ja HeiaHeia näyttääkin viimeiselle seitsemälle päivälle pyöreää nollaa. Hupsista :D No, en jaksa välittää asiasta, sillä tässä nyt on todellakin ollut muuta tekemistä salilla ja lenkillä käymisen sijaan ja nytpä ainakin on sitten paukut ladattuna tulevaa viikkoa varten niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla! ;)

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Teamwork makes the dreamwork!

Huikeaa, mahtavaa, tunnerikasta, ihanaa, rankkaa, haikeaa, opettavaista, piristävää, ilahduttavaa, väsyttävää, jalkoja särkevää, verkostoivaa, stressaavaa, hauskaa, hassua, unohtumatonta.


Tätä kaikkea oli tämänvuotinen, keskiviikosta perjantaihin järjestetty Nordic Business Forum. Mietin viikon aikana useampaan otteeseen, miten onnekas olenkaan, kun olen päätynyt työskentelemään niin mahtavassa tapahtumassa niin huikeiden ihmisten keskellä - eihän siinä voi enää olla muuta kuin onnellinen ja hymyillä posket lommolla! :) Jep, päivät olivat pitkiä (työvalmiudessa olimme aamuseitsemältä ja kotona pääsääntöisesti kymmenen jälkeen illalla), jalat jatkuvasta seisomisesta ja kävelemisestä koetuksella ja väsymys painoi välissä hartioita. Mikään näistä seikoista ei kuitenkaan haitannut tippaakaan ja taisinkin käydä koko loppuviikon jonkinlaisilla ylikierroksilla - 15 tunnin päivästä huolimatta illalla ei meinannut tulla uni silmään ja seuraavana aamuna pomppasin taas pirteänä pystyyn heti viideltä :D Alkuviikolla huolestuttanut flunssakin siirtyi tahdonvoiman (ja ehkä vähän Finrexininkin) avulla muutamalla päivällä eteenpäin ja selvisin seminaaripäivistä kunnialla läpi. Se, että viikonlopun olen sitten joutunut flunssapöpöilemään kotosalla, ei ole ollenkaan niin vakavaa. :)


Puolet yli kolmestatuhannesta vieraasta. 
Torstain seminaaripäivän korkkasi Jenni Vartiaisen ja Apocalyptican duetto, perjantaina vuorossa oli Vesa-Matti Loiri. :)
Yksi pääyhteistyökumppaneista oli Lexus ja pakkohan sitä oli käydä vähän poseeraamassa hallista löytyneiden malliautojen rinnalla! ;) Kelpais...

Nuo suklaat. TAIVAALLISIA.

 Mitä loppuviikosta jäi sitten päällimmäisenä mieleen?

- Teamwork REALLY makes the dreamwork! Meitä vapaaehtoisia tapahtumassa oli mukana yhteensä 140, varsinaisia työntekijöitäkin löytyi iso liuta ja suurin osa porukasta olikin siis tästä syystä ennestään tuntematonta. Se yhteen hiileen puhaltamisen määrä ja yhteenkuuluvuuden tunne täysin vieraiden ihmistenkin kanssa oli kuitenkin käsittämätöntä ja tuntui siltä, kuin olisimme olleet yhtä suurta perhettä. :D Verkostoituminen on NBF-seminaarien yksi keskeisimmistä asioista ja pakko sanoa, että paitsi seminaarivieraiden kesken, se toimi loistavasti myös meidän työntekijöiden joukossa - muutaman päivän aikana tuli tutustuttua useampaan mahtavaan ihmiseen ja olenkin näin taas astetta rikkaampi. ;)

- Bisnesihmiset ja heidän puheensa eivät välttämättä ole tylsiä. Puhujia en ehtinyt hirveästi käydä kuuntelemassa, mutta liike-elämään ja yrittäjyyteen liittyvistä kommenteista ja vinkeistä voi aina napata kiinni ja soveltaa niitä vaikka omaan arki-elämään! Erään vip-vieraan kanssa kävimme myös pitkän keskustelun yllänäkyvistä suklaakonvehdeista, niiden sisällöstä, koostumuksesta ja herättämistä tunteista. :D

- Motivaatio ja innostus kantaa todella kauas. Kuten sanoinkin, flunssainen olo siirtyi pariksi päiväksi taka-alalle eivätkä väsymys ja unenpuute tuntuneet missään, kun edessä oli mielenkiintoista tekemistä. Jos esimerkiksi torstaiaamuna olisin ollut menossa seminaarin sijaan kouluun, olisin takuulla jäänyt kotiin nukkumaan ja potemaan flunssaa. ;) Nyt sellainen vaihtoehto ei kuitenkaan tullut mieleenkään ja kummasti sitä sitten saikin sinniteltyä muutaman päivän!

- Täydellinen keskittyminen yhteen ainoaan asiaan teki todella hyvää ja sai kummasti unohtamaan kaikki muut mielessä kummittelevat ja stressiä aiheuttavat asiat. Siinä mielessä tapahtuma toimi lähes minilomana - kolmen päivän aikana en ehtinyt edes ajatella mitään muuta! :D

- Tein henkilökohtaisen ennätykseni ja sain pidettyä valkoisen kauluspaidan puhtaana kolme kokonaista päivää! Tämän lisäksi olin varautunut tapahtumaan neljät sukkahousut sisältävällä paketilla,
mutta pärjäsin yksillä alusta loppuun saakka. Huikeaa :D

- Eineslihapullat ovat äärettömän herkullisia, kun ihmisellä on riittävän kova nälkä.

- "Maailman suurinta tuhlausta on juuri se ero mitä olemme ja mitä voisimme olla." - Ben Herbster

- "Being broken is a financial situation, but being poor is a state of mind."

Perjantai-iltana suuntasimme vielä päivän päätteeksi pienille jatkoille Shakeriin, jonne pääsimme staff-passeilla ilmaiseksi sisään. Yksi drinkki (joka oli muuten Daim Anne ja aivan superhyvää!) ja pari tuntia riittivät tällä kertaa purkamaan päällä olleen jännityksen ja tämä tyttö lähtikin puoli yhden pintaan tyytyväisenä, onnellisena ja kuolemanväsyneenä kotia kohti!


Ensi vuonna NBF siirtyykin suuremmille vesille ja tapahtuma järjestetään lokakuussa 2014 Helsingin messukeskuksessa (mukana messissä mm. Arnold Schwarzenegger!). Ikävöintiä kovasti harrastavalle ihmiselle pian lähestyvä loppu ja ilmassa puhaltavat muutoksen tuulet saivat melkoisen haikeuskohtauksen päälle, mutta pian sen jälkeen tein vakaasti päätöksen lähteä ensi syksynä tapahtuman perässä vaikka sinne Helsinkiin. Tästä en niin vähällä luovu! :D

NBF-porukan kanssa tapaamme vielä parin viikon päästä palautetilaisuuden merkeissä. That's gonna be fun, sen voin sanoa jo etukäteen... ;)


"We choose to go to the moon in this decade and do the other things, not because they are easy, but because they are hard."
- John F. Kennedy

perjantai 27. syyskuuta 2013

Let me inroduce you...

...kylmien ja koleiden (mutta ei niiden sateisten) syysaamujen pelastus!

Olen mennyt joskus peukuttamaan Facebookissa Jeans.fi-sivustoa (syystä, jota en itse asiassa edes tiedä) ja tämän vuoksi etusivulla pomppiikin aina silloin tällöin mainoksia tissitopeista, miniminimekoista sekä ultimate-korkeista korkkareista. Kyllä, mielikuvani kyseisestä putiikista on ollut kieltämättä aika lailla fiorellamainen enkä ole koskaan oikein kokenut sivustoa omakseni - kunhan vain saamattomuuttani en ole myöskään poistanut tykkäystä Facebookista. :D

Muutama viikko sitten rakas kämppikseni tuli kuitenkin luokseni silmät innosta hehkuen ja kertoi löytäneensä maailman ihanimman takin. Pienen etsiskelyn jälkeen takki löytyi uudestaan netin uumenista (ette varmaan ikinä arvaa, minkä liikkeen valikoimista...) ja tsädäm, takuuvarma rakastuminen iski kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Jep, rakastuin päätäpahkaa collegetakkiin, vieläpä harmaaseen sellaiseen! Vau, juku, miten jännää, hohhoijaa. MUTTA tämä takki on oikeasti aika huikea! Leikkauksen ja muodon ansiosta takki muistuttaa ulkoisesti melko lailla villakangastakkia, mutta materiaalinsa ansiosta sattuu vain olemaan tuhat kertaa mukavampi ja lämpimämpi päällä. ;) Pörröinen vuori lämmittää koleina syyspäivinä mukavasti ja takaa sen, että aamuvarhaisella kouluun mönkimisenkin saa tuntumaan mahdollisimman mukavalta. Mikään sadekelien pelastushan tämä ei kyllä suoraan sanottuna ole ja sateenpitävyyden sijaan takki taitaa ennemminkin imaista kaiken veden itseensä pesusienen tavoin. No, mitäpä pienistä - sateella päälle laitetaan sitten jokin muu takki! En haluaisi sanoa tätä, mutta tämän karvakasan päälle kiskaistuani alan lähes odottelemaan niitä kirpeän kylmiä päiviä, jolloin maa on aamuisin jo kuurassa ja mittari kipuaa päivällä hädin tuskin muutamaan lämpöasteeseen. Hassua. 







keskiviikko 25. syyskuuta 2013

my ♥s

Kolmisen viikkoa aktiivista salilla ja ryhmäliikuntatunneilla käymistä takanapäin ja nyt on kyllä pakko sanoa, että oi että mää nautin. Kyllä se kotisohvalta liikkeelle raahautuminen on vain joka kerta sen arvoista ja liikunnan jälkeinen olotilahan on tunnetusti se paras koskaan ;)
Käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla ja 2-3 kertaa vaihtelevilla ryhmäliikuntatunneilla aikataulun, jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan - tykkään monista eri tunneista ja rakastankin sitä vaihtoehtojen ja valinnanvapauden määrää, minkä omat aikatauluni ja monipuoliset liikuntatunnit yhdessä tarjoavat. Ajattelin kuitenkin listata lyhyesti muutaman lempparini tähän alle - tunteja, joille palaan joka kerta uudelleen! :)

Kuva.
Arkiliikunta - Tämä osio ansaitsee ehdottoman ykköspaikan lempparilistalla - arkiliikunnan tärkeyttä ei vaan voi korostaa liikaa! Okei, aina se pyöräileminen vesisateessa ei ole kaikista mukavinta puuhaa, mutta kun lasketaan kaikki pyöräillyt, 10-15 minuutin matkat viikon ajalta yhteen, saadaankin melko huikeita lukuja. Hieman alle 4km koulumatkasta ja salille polkemisista kertyykin nimittäin viikossa huimat 60 kilometriä pyöräilyä! Kyllä, laskin aivan itse ja uskoakseni vielä oikeinkin! Huh. Sitä paitsi pyöräily on hurjan mukavaa, sitä ei käy kiistäminen :) Miettikääpäs nyt kaikki parin kilometrin matkan bussilla kulkevat ihmiset, olisiko sittenkin mahdollista alkaa bussin sijaan käyttämään edes joskus pyörää tai omia kinttuja? Ulkoilma toimii lisäksi myös mainiona herättelijänä aamuisin ja virkistää päivisin ja iltaisinkin mukavasti. ;)

Step interval  -  Muistaakseni ensimmäinen kosketukseni Kuntomaailman ryhmäliikuntatunteihin koskaan. Ajattelin ensin, että steppilaudalle askeltamisessa ei voi olla mitään hauskaa ja että tylsistyn kuoliaaksi tunnin aikana, mutta toisin näköjään kävi :D Nää tunnit on siitä hyviä, että yksinkertaisten askelkuvioiden miettiminen ei paljon päätä vaivaa ja aivot saavat levätä muun kehon tehdessä töitä. Hien pintaan saaminenkaan ei tuota minkäänlaisia ongelmia, siitä pitää steppilaudan eri tasot sekä liikkeiden useat toteuttamisvaihtoehdot huolen. :) Oikeastaan samaan syssyyn voisinkin lisätä tuon jo aiemmin hehkuttamani spinningin, johon pätevät melko lailla samat perustelut kuin stepiinkin: yksinkertaista, tehokasta ja vieläpä kivaa! Spinning-tunnit järjestetään tosiaan ainoastaan Seppälänkankaalla sijaitsevalla salilla ja vaikka välimatkaa ei keskustaan verrattuna olekaan kuin pari hassua kilometriä enemmän, ei sinne tule nykyiseltään kuitenkaan lähdettyä kovinkaan usein. Harmi :(

Sh'bam  -  Sh'bamissa mua kiehtoo biisien ja koreografioiden vaihtelevuus, helpot mutta silti todella mukaansatempaavat askelkuviot ja ennen kaikkea tuntien huikea fiilis - come as you are, leave as a star taitaakin olla yksi sh'bamin tunnuslauseista ja pitää täysin paikkansa! ;) Näillä tunneilla ei paljoa välitetä siitä, miltä mahtaa lanteita ketkuttaessaan näyttää, vaan annetaan yksinkertaisesti vain mennä. Ihanaa, itsetuntoa nostattavaa hikiliikuntaa mahtavien ja tyylilajiltaan todella monenlaisten biisien tahtiin, who wouldn't like it? Tällä viikolla Les Mills-tuntien ohjelmisto onkin taas vaihtunut uuteen ja hieman kieltämättä harmittaa, että ehdin testailemaan uusia tuntisisältöjä vasta viikonloppuna tai ensi viikolla... No, hyvää kannattaa odottaa!

...niin, tykkään minä zumbasta ja lattarimusiikistakin! ;) Veikkaan, että syy, miksi sydämeni vei kuitenkin nimenomaan sh'bam eikä zumba, on yksinkertaisesti musiikin tyylilajien monipuolisuus ja vaikka lattarit ja pepunpyöritys onkin hauskaa, tykkään ehkä kuitenkin enemmän useampien musiikkilajien yhdistelmästä. Käsi pystyyn, kuinka moni ymmärsi tän epäselvän selittely-yrityksen..? :D

Kuva.
Pilates -  Väliin vähän rauhallisempaa, eli pilatesta! Nyt täytyy kyllä heti myöntää, että olen käynyt pilatestunnilla tasan tarkkaan kaksi kertaa, eli en todellakaan voi väittää olevani millään muotoa kokenut tai ammattilainen asiassa. :D Pilates nyt on vain tuntunut parhaimmalta noista rauhallisimmista tunneista ja täytyy toivoa, että pääsen taas jonain päivänä aikataulujen puolestakin piipahtamaan tunnilla. Mitään lattialla makoiluahan tuo ei todellakaan ole, vaan kyllä sielläkin hommiin joutuu!

Kuva.
Bodyattack  -  Jatketaanpas vielä hetkeksi aerobisella linjalla: bodyattack on tämän syksyn uutuustunti ja oma suhteeni siihen on hyvinkin vahvasti viha-rakkaussuhde. Toisinaan yksinkertaisesti vihaan tuntia sydämeni pohjasta loikkiessani ympäri salia henki pihisten, mutta toisaalta taas rakastan sykkeennousua (tältä ei vaan voi välttyä!) ja kaikkensa antamisen tunnetta. Bodyattack-tuntihan vastaa 10 kilometrin kävely-, hölkkä- tai juoksulenkkiä, riippuen aivan siitä, tekeekö tunnin aikana liikkeet rankimmalla mahdollisella tavalla tai hieman kevennellen. Tehokasta tämä siis todellakin on ja lähdenkin yleensä tälle tunnille sillä asenteella, että nyt tosiaankin mennään eikä meinata!



Kuva.
Kiinteytys - ...josta tykkään aivan riippuen tunnin ohjaajasta ja tuntisisällöstä. Kiinteytystunnithan ovat nimensäkin perusteella lihaskuntotunteja ja korvaan näillä toisinaan salitreenin, mikäli siltä tuntuu. Ryhmässä sitä saa kummasti motivoitua itsensä ähkimään ja puhkimaan ;) Pienenä ongelmana näillä tunneilla ovat käsiin kohdistuvat liikkeet, johon tuo ensimmäinen lausekin oikeastaan viittasi - toisinaan ylävartalon liikkeet ovat kaikki sellaisia, joihin joudun kehittelemään jotain aivan muuta tilalle, toisinaan taas pystyn suorittamaan liikkeet muiden kanssa keventäen ainoastaan hieman painoja. :)

Melko aerobista linjaahan tässä kieltämättä mentiin, mutta itseni tuntien se ei ole mikään yllätys. Ei mulla periaatteessa mitään lihaskuntojumppiakaan vastaan ole ja pyrin käymään sellaisillakin suhteellisen usein, mutta niiden kohdalla ongelmaksi muodostuu monesti juurikin yläkropan heikkous suhteessa alavartaloon. Kahvakuulatunnit voisivat olla kivoja, mikäli pystyisin edes pitämään kahvakuulaa vasemmassa kädessäni ilman toisen käden apua. Bodypump ei tule kysymykseenkään. Punnerrukset, ojentajaliikkeet ja pumppikiekkojen nostelut eivät pääsääntöisesti onnistu ollenkaan ja joudun keksimään itselleni jotain muuta tekemistä muiden punnertaessa naama punaisena. Ohjaajat varmasti kyllä auttaisivat asiassa, mikäli kysyisin, mutta jotenkin arkailen hieman avata suutani. En niinkään siksi, että häpeäisin sanoa suoraan, etten pysty tekemään kaikkea kuten muut, vaan lähinnä siksi, että... niin. En muuten tiedä itsekään :D Kai sitä sitten tulee vain hiihdettyä salista tunnin jälkeen ulos sellaista vauhtia, etten koskaan malta jäädä kyselemään mitään ylimääräistä :D Ensi kerralla lupaan aukaista suuni tunnin jälkeen ja kysyä, mikäli jonkin liikkeen tekniikka jäi askarruttamaan mieltä!

Kaiken kaikkiaan suosikeiksi tosiaan valikoituivat lähinnä sellaiset tunnit, joille pystyn osallistumaan täysin, kaikella energiallani ja ilman poikkeuksia vaativia liikkeitä - niillä tunneilla tunnen itseni vahvimmaksi ja parhaimmaksi. Toisaalta taas tilanne varmaan kaipaisi juurikin niitä haasteellisempia ja soveltamista vaativia tunteja, sillä eihän elämä nyt saa käydä liian helpoksi, eihän..? :D Ei, pumppitunnille en aio edes yrittää, mutta hieman useammin voisin toki yrittää poistua omalta mukavuusalueeltani. ;)

Mites teidän lempparit, löytyykö samoja vai onko mieltymykset täysin erilaiset?

maanantai 23. syyskuuta 2013

i wanna go




Sateisen maanantaiaamun ensimmäinen ajatus: "Oumaigaad oumaigaad mun kurkkuun käy kipeää."


Sipulikeittoa valkosipulivahvistuksella kurkusta alas, toiveikas mieli laukkuun mukaan ja hyppääminen pyörän selkään.

Ai, sataa vettä? No sepä kiva. Parantaa muutenkin hieman kurjaa oloa sata-nolla. Ei ole muuten vajaan neljän kilometrin koulumatka tuntunut pitkään aikaan niin ikävältä kuin tänään.

Laskennan tentin aikana yskitti ja poskia poltteli. Pliis, en voi tulla kipeäksi juuri tällä viikolla. Tentti sujui onneksi suhteellisen hyvin, ehkä jopa kohtalaisesti. Eiköhän se läpi mennyt.


Ennen venäjäntuntia piti käydä lohduttamassa flunssaista mieltä pikkupiipahduksella Punnitse ja Säästä-liikkeessä - pitkästä aikaa. Kuvassa näkyvien herkkujen lisäksi myönnän olevani mainonnan uhri ja ostaneeni macajauhetta. Kyllä, olen hieman utelias... ;) Sormenpäällä maistettuna se maistui tosin kamalalle, mutta ei kai sitä ole tarkoituskaan syödä paljaaltaan.

Venäjäntunti, polkeminen kotiin vastatuulessa ja kurkkuun koskien. Kotona äkkiä teekuppi käteen, villasukat jalkaan ja peiton alle majailemaan.

Huomenna se neljän päivän häslinki alkaa enkä todellakaan ehtisi tulla kipeäksi juuri nyt. Pitäkää peukkuja!

Tuo vasemmassa alakulmassa näkyvä juttu on sitten se peukalo :)

WEEK 38

Kuva.
MAANANTAI       kiinteytys 55min
TIISTAI                  -
KESKIVIIKKO        kuntosali 60min
TORSTAI            dance 55min
PERJANTAI          sh'bam 45min, cxworx 30min, venyttely 15min
LAUANTAI            -
SUNNUNTAI       lenkkeily 40min

Tästä viikosta ei ole hirveästi mitään sen kummempaa kommentoitavaa, mutta tuosta torstain dance-tunnista haluaisin sanoa muutaman sanan! Kyseessä on siis yksi Kuntomaailman tämänsyksyisistä uutuustunneista ja ehdin testailemaan sitä ekaa kertaa tällä viikolla. Dance eroaa esim. zumbasta ja sh'bamista siinä mielessä, että tunnin aikana opetellaan pari koreografiaa, jotka edustavat eri tyylilajeja - esimerkiksi torstaina vuorossa olivat salsa ja reggaeton. Mikään hikitunti tuo ei kyllä ollut samalla tavalla kuin noi kaks edellämainittua, mutta oli yllättävän mukavaa päästä käyttämään kerrankin vähän aivojaan liikkumisen aikana. Koreografioiden muistaminen ei nimittäin ollutkaan aivan niin yksinkertaista kuin kuvittelin... :D
Perjantaina kävin sitten vastoin normaalia tapaani salilla heti aamusta ennen kouluun menoa. Jostain syystä oon aina ollut sitä mieltä, että aamuliikunta on mulle vaan ehdoton nono ja yleensä liikunkin ennemmin iltapäivästä tai illasta. Aamuinen sh'bam ja cxworx oli kuitenkin oikein mukava kokemus ja voisin kyllä kuvitella meneväni perjantaiaamun tunneille toistekin! :)

Tuleva viikko tuleekin liikkumisten osalta olemaan melko tyhjänpuoleinen, sillä huomisesta alkaen ohjelmassa onkin sitten aika paljon kaikkea muuta... :)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

raindrops





Olipa kerran harmaa ja sateinen lauantai - pitkään aurinkoisena jatkunut syksy näytti lopulta todelliset kyntensä eikä ulos tehnyt paljoa mieli päätään pistää. Sisälläkin olo tuntui hieman tylsistyneeltä ja mieli kaipasi jotain tekemistä. Mitäs sitten?

Jonkinlainen hyvän onnen haltiatar sattui kuitenkin leijailemaan lähistöllä juuri tuona päivänä, sillä Jyväskylässä vietettiin edellisellä viikolla Liikkujan viikkoa ja siihen liittyen kaikki kaupunkiliikenteen bussimatkat olivat lauantaina ilmaisia. Mikä onnenpotku, varsinkin, kun allekirjoittaneen bussikortti on lojunut lataamattomana lompakossa huhtikuussa lähtien ja kertamaksu bussiin maksaa hurjat 3,30€. Kallista lystiä. Päivän ohjelmaksi valikoituikin siis kaverin nappaaminen kainaloon, bussiin hyppääminen ja kaupungin toisella laidalla sijaitsevien isojen kirppareiden luo suuntaaminen!


No, tämän tarjousharakan kirpparireissu päättyi melko edullisissa merkeissä, sillä kolmella eri kirpparilla käymisen päätteeksi matkaan oli tarttunut yllänäkyvästä kuvasta ainoastaan vaaleanruskea lörttöneule (6e), huivi (1,50e) ja paketillinen tusseja... hetkonen, missäs se tussipaketti oikein onkaan? Voi olla, että se alitajuntaisesti unohtui kuvasta, sillä eihän se nyt sovi mitenkään yhteen näiden muiden kanssa! ;) Tussipaketti sieltä kuitenkin mukaan lähti, that's a fact.

Kuten arvata saattaa, loput kuvasta löytyvät tavarat onkin ostettu sitten ihan keskustan ketjuputiikeista. Ennen lähtöä tein itselleni lupauksen, etten osta mitään turhaa, ja tässä haasteessa taidettiinkin onnistua kerrankin melkoisen hyvin. Iloisenvärisiä sukkia, parit mustat sukkahousut, musta ja harmaa perus-t-paita, meikinpoistoaine ja peitevoide - eipä paljon käytännöllisempää ja tarpeellisempaa voisi ollakaan! Kappas, huomasin taas, että olen piilottanut kuvasta jälleen yhden ostoksen, joka sitten hieman karistaakin tätä ylpeyttä ostaa vain tarpeellisia asioita. Chocolate, me loves you...


Rankka (kuuden tunnin!!!) shoppailu vaatii rankat huvit. Enkä muuten liioittele yhtään, buffetin mättäminen nimittäin tuntui mahassa vielä illalla nukkumaanmennessäkin... Tykkään sittenkin ihan vaan salaatista tästä lähtien!
Vanhusta väsyttää. Kuvasta näkee myös erittäin selvästi, miksi ostoskasasta löytyikään peitevoidetta... kröhöm.
Päivä hujahti melkoista vauhtia kaupungilla pyöriessä ja kotiin päästyä olisi tehnyt mieli loikata sängylle, heittää ketarat ojolleen ja olla löllötellä vaan. Eihän ilmaisten bussimatkojen hyödyntämistä voinut kuitenkaan vielä tähän lopettaa, ja tunnin päästä kotiin saapumisesta löysinkin itseni jälleen kerran keskustasta. :D

Kotiseuduilla kuvattu Tumman veden päällä on ollut jo jonkin aikaa tarkoitus lähteä katsomaan, mutta vanha sanonta parempi myöhään kuin ei milloinkaan pitää jälleen kerran paikkansa... ;) Rankka ja karu elokuva, jonka aikana olisin luultavasti tirauttanut muutamaan kyyneleenkin, ellei vieressä istunut mies olisi ärsyttänyt niin suuresti jatkuvalla ja ennen kaikkea kovaäänisellä huokailullaan. Ei ole pakko tykätä, mutta jotain rajaa nyt kuitenkin... Hyvä elokuva se nyt kuitenkin oli ja oli mukavaa bongailla taustalta tuttuja paikkoja! Hieman vain pistää Kemin ja Keminmaan osalta huolestuttamaan se, että esimerkiksi tänä päivänäkin käytössä olevat bussit ja hotellit kelpaavat suoraan 70-luvulle sijoittuvaan elokuvaan. Mitäs sitä turhaan uudistamaan mitään ;)


Sunnuntain kunniaksi vuorossa onkin ollut takaisin arkeen paluu ja nenäni on ollut painautuneena alla näkyvään kirjaan lähes siitä asti, kun aamulla heräsin. Muistanko mitään? Enpä tietenkään.


Wish me luck!

lauantai 21. syyskuuta 2013

Sellaista tässä vaan...

...että en kai ole ainoa, jonka mielestä Britneyn uuden Work B*tch-biisin sanoituksista voi bongailla muutaman suomenkielisen sanan? :D Oon nimittäin vahvasti sitä mieltä, että heti ekat pari lausetta kuuluu you wanna hoppari, you wanna punkkari eikä suinkaan "you wanna hot body, you wanna bugatti", kuten netistä löytyneet sanoitukset kovasti väittävät... Haha, tässähän on ainesta uudeksi takavuosien All About Us (aka Olen paras)-hitiksi - kuunnelkaa vaikka itse! ;)


ps. Tässä on muuten ainesta uudeksi lenkkeilyhitiksi!

torstai 19. syyskuuta 2013

Miksi Nordic Business Forum?

Eilen järjestettiin ensi viikolla olevan Nordic Business Forumin tiimoilta toinen tapaaminen, jossa kävimme läpi tapahtumaan liittyviä käytännön järjestelyitä sekä tarkempia työtehtäviämme. Työtehtävät meille paljastettiinkin pääpiirteissään jo viime viikolla ja kuten etukäteen arvelinkin, oli puhujapalveluihin hakeneiden vapaaehtoisten taso todella korkea enkä valitettavasti kuulunut valittujen kymmenen henkilön joukkoon. Onneksi toinen toiveeni kuitenkin toteutui ja ensi viikolla työskentelenkin sitten host-palvelujen parissa! :)


Nordic Business Forum, tai lyhyemmin kutsuttuna NBF, on monelle melko tuntematon tapahtuma enkä itsekään ollut kuullut kyseisestä seminaarista aiemmin mitään hakeutuessani viime vuonna ensimmäistä kertaa vapaaehtoiseksi. Kyseessä kuitenkin on Pohjoismaiden suurin ja merkittävin bisnesseminaari, jonka puhujat ovat alansa ehdotonta kärkikastia - ei siis mikään aivan pikkujuttu! Tapahtuman taustalla toimiva Nordic Business Forum Oy järjestää kyseisen tapahtuman lisäksi myös pienimuotoisempia yritysvalmennuksia ja onkin mukana luomassa yrittäjähenkisyyteen kannustavaa ilmapiiriä sekä luomassa mahdollisuuksia valmentaaa ja kehittää itseään. Yrityksen päätapahtuma on kuitenkin (yllättäen) syyskuussa järjestettävä seminaari, jonka vierasmäärä on muuten kasvanut huimat tuhat henkeä viime vuodesta! Ensi viikolla Jyväskylän Paviljongin täyttääkin siis yhteensä 3300 seminaarivierasta sekä huikeat, niin kansainväliset kuin kotimaisetkin puhujat. Kaikki kaupungin hotellit ovat täpösen täynnä (lähin mahdollinen majoituspaikka taitaa tällä hetkellä sijaita Himoksella..) ja ravintoloiden pöytävaraukset paukuttelevat ennätyksiä parin päivän ajan, joten seminaarin vaikutus näkyy selkeästi kaupungissa ylipäänsä. Ihan pikkurahan puutetta ei seminaarivierailla takuulla ole, sillä kahden päivän liput tapahtumaan maksoivat 1090€, vip-kohtelupakettina hinta kohosi huikeaan 1830€. :D Huhhei!

  
Miksi sitten lähteä vapaaehtoiseksi tapahtumaan, joka vie kokonaisuudessaan todella paljon aikaa koulun ja töiden kustannuksella? Miksi ostaa erilliset, tarkoin määritellyt vaatteet muutamaa hassua päivää varten ja käydä useissa infoissa, tapaamisissa ja koulutuksissa ennen parin päivän mittaista seminaariurakkaa, jolloin töitä tehdäänkin aamuseitsemästä puoleenyöhön?

Suoraan sanottuna viimevuotisen kokemuksen jälkeen minun on vaikeaa kuvitella, miksi ihmeessä en lähtisi mukaan tapahtumaan. Vuosi sitten ajauduin mukaan seminaariin huomaamattani, ajatuksenani tienata tarvittavia restojakson työtunteja näppärästi NBF:n kautta. Tänä vuonna syynä eivät kuitenkaan ole enää opintopisteet enkä oikeastaan ole edes varma, tulenko saamaan osallistumisestani minkäänlaista hyötyä suoraan koulun kannalta (no okei, saatan ehkä saada jotain hyväksilukua projektikurssille...). Päällimmäisenä syynä tällä kertaa ovat kuitenkin puhtaasti kokemukset: paitsi arvokasta työkokemusta, NBF tarjoaa myös unohtumattomia kokemuksia ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen niin asiakaspalvelutaitojen, tapahtumanjärjestämisen kuin yleisen yrittäjyydenkin suhteen. Seminaariin liittyvät infotilaisuudet ja tapaamisetkin ovat muuten olleet hauskoja - aivan aikuisten oikeasti hauskoja! Huumorin kukkimisesta ja loistavista kommenteista on pitänyt huolen ennen kaikkea Mikko Jaatinen, joka noita infotilaisuuksia on pääsääntöisesti vetänyt. Siinäpä vasta huikea persoona!

On myös mahtavaa päästä osalliseksi noin suurta ja kansainvälistä tapahtumaa ja vapaaehtoisuudesta sekä "pelkkänä opiskelijana" olemisesta huolimatta saada vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan asiakkaiden viihtymiseen ja mielikuvaan seminaarista, Jyväskylästä ja ehkä jopa koko Suomesta! :) Omiin työtehtäviini kuuluu tänä vuonna tietyn yrityksen vieraiden hostaaminen, joten työtehtävät saattavat vaihdella pöytävarausten tekemisestä metsästysmahdollisuuksien etsimiseen. No, toivon mukaan oma, 10 hengen vierasjoukkioni ei nyt sentään ala esittämään mahdottomia tai toteuttamattomissa olevia toiveita... ;)

Viime vuodelta!
Odottelen siis tulevaa, takuulla raskasta mutta yhtä varmasti myöskin antoisaa, opettavaista ja hauskaa viikkoa innolla! :)

tiistai 17. syyskuuta 2013

those little things in life

Nyt on pakko tulla tännekin hehkuttamaan sitä, miten pienet asiat voivat joskus piristää koko päivää! Mitään kovin erikoista ei siis ole alkuviikon aikana tapahtunut, mutta toisinaan on vain sellainen fiilis, että ihan tavallinen arkikin tuntuu juhlalta :)

Kuva.
Eilen tunsin oloni kovin aikaansaavaksi, kun sain lopultakin hommattua itselleni ensi viikolla olevan laskennan tentin tenttikirjan sekä hoidettua muutenkin loppuvuoden kurssiasioita parempaan järjestykseen. On se yläkerran opintotoimistossa käyminen joskus kovin vaikeaa... ;) Viikonloppuinen tietokoneen ja harjoitteluraportin kanssa symbioosissa vietetty hereilläoloaika tuotti myös loppujen lopuksi tulosta, sillä harjoittelu raportteineen ja kaikkine oheishärpäkkeineen on nyt taaksejäänyttä elämää ja niin vain 15 opintopistettä hujahti opintosuoritusrekisteriin! :)

Nice neighbours DO exist! Tällainen löytyi maanantai-iltapäivänä kotitalon alakerrasta :)
Koulun ja harjoitteluseminaarin jälkeen piipahdin mutkan kirpparilla ennen salille menoa. Tarkoituksena oli kurkkia, josko olisin löytänyt halvalla vaatteita ensiviikkoista Nordic Business Forumia silmällä pitäen, mutta yllättäen mukaan lähtikin sitten jotain aivan muuta... :D No, reilu 6e ei ole kovin pahasti kaksista jegginseistä ja kahdesta paidasta - varsinkaan, kun sain tuohon jotain yllärialennusta kassalla! Salireissukin sujui oikein mukavasti, vaikkakaan en kiinteytystunnin jälkeen jaksanutkaan jäädä enää kolmen vartin mittaiselle syketunnille, kuten alun perin suunnittelin. Kannatti kuunnella itseä, sillä heti kotiin päästyäni ulkona puhkesi kunnon vesisade ja olisinkin kastunut läpimäräksi, jos olisin jäänyt keskustaan yhtään pidemmäksi ajaksi. Lisärehkimisen sijaan pääsinkin täyttämään masua ruoalla, jonka olin kerrankin ehtinyt kokkailla valmiiksi aamupäivällä ennen kouluun lähtöä. Kyllä kurniva maha taas kiitti aamuisesta ahkeruudesta! :)

Toinen kirpparilöytäpaidoista! Tykkään hurjasti ja hintakin oli huikean euron verran ;)
Tänään kävimme sitten Mian ja Sonjan kanssa kaupungilla koulun jälkeen, missiona edellämainittujen NBF-vaatteiden ostaminen. Ajatuskin bisnesvaatteiden ostamisesta kauhistutti, sillä en suoraan sanottuna tiedä mitään epämukavampaa kuin kauluspaita ja suorat housut! :D Viime vuonnahan tosiaan kävin läpi saman ostoruljanssin ja ennen shoppailureissulle lähtöä kirosin kyllä muutaman kerran mielessäni koko painonpudotusurakan, sillä miten helppoa olisikaan, jos kaikki tarvittava löytyisi jo valmiiksi kaapista... :D Lopputulos oli onneksi oikein onnistunut, sillä parin tunnin kiertelyn seurauksena olin löytänyt kaiken kauluspaidasta alaosaan ja kenkiin asti - about viidelläkympillä! Ei paha, ei ollenkaan paha :) Housujen sijasta päädyinkin hankkimaan kynähameen (koossa 40!!!!!) ja sen löydettyäni aloin miettimään, miten olen voinutkaan elää koko elämäni ilman kyseistä vaatekappaletta - paljastui nimittäin paitsi mukavaksi päällä, myös äärettömän monikäyttöiseksi! Mieleen syttyi heti useita ideoita siitä, minkä kaiken kanssa hametta voisikaan yhdistellä ja ainakin tulevaisuuden baarivaateongelmat on hetkeksi haudattu! Niin, jos siis jossain vaiheessa selviän taas baariin ilman puuhapetepöksyjäni... ;)




Iltapäivällä lähdin vielä venäjäntunnille ja eksyin koulumatkalla... :D Luulin kovasti löytäneeni oikein ovelan oikoreitin koululle, mutta todellisuudessa päädyinkin järven rantaa kiertävälle lenkkipolulle. Mulla ei ole ollut minkäänlaista hajua siitä, että niin ihana ulkoilureitti menee noinkin lähellä normaalia koulureittiäni ja otankin lähiaikojen missioksi lähteä tutkimaan uutta löydöstä joko lenkkeillen tai pyörän selästä käsin ;) Kaikkea sitä löytääkään! Ehdin pienestä harhareissusta huolimatta koululle ajoissa neljäksi ja tunnillekin olisin ehtinyt, mikäli en olisi jäänyt auttamaan kesken kaiken ulkomaalaista vaihto-oppilasta koulun kuntosalin löytämisessä. Pieni kiinalaistyttö oli aivan mielettömän iloinen avusta enkä voinut sille mitään, että allaoleva kuva piirtyi samantien verkkokalvoilleni... :D No, ihmisten ilahduttaminen on mukavaa eikä muutaman minuutin myöhästyminen tuollaisen takia harmittanut ollenkaan. :)

Kuva.
Aivan pelkkää ruusuilla tanssimista eivät päivät kuitenkaan ole olleet, sillä viime viikolla alkanut hirveä niska-hartiasärky on jatkunut entistä kovempana ja etenkin illasta olo on ollut äärettömän tukala. :/ En oikein tiedä, mistä tämä mahtaa johtua, sillä mahdollisia syitä löytyisi kyllä vaikka millä mitalla: stressi, huono nukkumisasento, liiallinen jännittäminen... Täytyisi varmaankin alkaa varailemaan aikaa hierojalle ja aloittaa aivan aikusten oikeasti se päivittäinen venyttely, ei nimittäin Mobilatilla ja lämmitetyillä pipityynyillä enää kovin pitkälle pötkitä tämän kanssa. :(

Tällaista tänne, mites sinne? Loppuun vielä pieni satunnainen kuvapläjäys viimeviikkoisista kuvista:

Päivän herkkubroikkusalaatti!
Home-made solarium!
Aloittelua viimeviikkoisilla avajaispiknikpirskeillä :)
Mukavaa viikon jatkoa - ja muistakaa nauttia myös niistä elämän pienistä iloista! :)

maanantai 16. syyskuuta 2013

WEEK 37

Kuva.

MAANANTAI     cxworx 30min, sh'bam 45min
TIISTAI     -
KESKIVIIKKO     kuntosali 55min
TORSTAI     -
PERJANTAI     kuntosali 45min, step interval 45min
LAUANTAI     kävely/lenkkeily 1h 20min
SUNNUNTAI     bodyattack 55min

Kokonaisuudessaan olen melko tyytyväinen tämän viikon liikkumisiin, vaikkakin loppuviikon treeneistä jäi vähän huono maku suuhun syömisongelmien takia. Perjantaina söin lounaaksi ainoastaan ruisleivän ja omenan, mikä kostautui erittäin ankarasti verensokerin tippumisella step interval-tunnin aikana. Voi että harmitti (ja heikotti...)! Sunnuntaina ongelma oli kääntynyt puolestaan päälaelleen, sillä söin välipalan kahvin kera hieman liian myöhään ennen salille lähtemistä. Tämä taas puolestaan tarkoitti sitä, että puolivälissä tuntia kylkeen alkoi pistämään todella kovasti ja lopputunti kuluikin lähinnä himmaillen ja kaikkia liikkeitä keventäen. Höh :/ Tällaisia ongelmia mulla ei olekaan ollut pitkään aikaan ja nyt niitä sattuikin sitten kaksi melkein peräkkäisille päiville! Syömisen ja treenaamisen sovittaminen on kyllä tietynlainen taitolaji, se on pakko myöntää... No, taas opitaan kantapään kautta!

Ensi viikolle olen suunnitellut vielä suhteellisen aktiivista ohjelmaa treenien suhteen, sillä sitä seuraava viikko hujahtaakin kokonaisuudessaan Nordic Business Forumin merkeissä eikä aikaa liikkumiselle taida jäädä juuri ollenkaan. Katsotaanpas sitten viikon päästä, miten hyvin ahkerat liikuntasuunnitelmat toteutuvatkaan! ;) Energistä alkuviikkoa!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

please don't stop the music

On päiviä, jolloin musiikkia ei tule kuunneltua paria hassua biisiä enempää. On myös päiviä, jolloin samat biisit rullailevat soittolistojen kärjessä repeatilla jatkuvalla syötöllä eikä kappaleista meinaa saada millään tarpeekseen. No, kuluneet päivät ovat olleet juuri viimeiseksi mainitun kaltaisia eikä Spotify-parka ole meinannut saada hetken rauhaa kotona ollessani - jos nyt vielä yhden kerran kuuntelisin tän biisin. Tai ehkä vielä toisenkin kerran?

Mitäs sitä sitten on tullutkaan kuunneltua?

Jep, tätä ei oikeastaan voi laskea enää viime vuoden tuotantona kovinkaan uudeksi kappaleeksi, mutta tuttuun tapaani tuun kaikissa jutuissa hieman jäljessä ja oonkin löytänyt tän biisin kunnolla vasta viikko sitten... :D    
Takuuvarmaa, aina yhtä ihanaa Suvi Teräsniskaa enkä malttaisi millään odottaa albumin ilmestymistä!

Tää menee oikeastaan samaan luokkaan kuin tuo Lana Del Raykin: viimevuotinen biisi, jonka löysin vasta pari yötä sitten. Alkoi muuten oikein naurattamaan, kun mietin, miten lukemani kirjat ovat pääsääntöisesti Himoshoppaaja-tyyppistä laatukirjallisuutta, yksi lempisarjoistani on Gossip Girl ja nyt jammailen tällaisen biisin tahdissa ympäri kotia ja kaupunkia... Mihin tässä oikein ollaankaan päätymässä? :D

Kaikki ovat varmaankin tässä vaiheessa kuulleet jo kyseisen yhtyeen The Fox-biisin? :D Mikäli ette ole, hus siitä kuuntelemaan! Ylläoleva norjalaisduon kappale on kuitenkin vähintään yhtä loistava ja itse ainakin jaksan nauraa kappaleelle ja videolle jokaisella katselukerralla yhä edelleenkin. Yksinkertaisesti loistava!

Tää kappale on jotenkin vain niin syksyinen ja... no, ihana! :)

No onhan tää vaan ihan paras! :D Itse oon kyllä henkilökohtaisesti pitänyt Robinista ihan alusta alkaen, mutta täähän menee vaan koko ajan parempaan suuntaan! Pikkuhiljaa vois alkaa harkitsemaan keikalle suuntaamista...

Joo. Tämä nyt on vähän tällainen... Keskiviikkoisten avajaispiknik-bileiden jälkeen kyseinen biisi on soinut päässä lähes taukoamatta ja oon todennut, että ainakaan tässä tapauksessa sillä se lähtee, millä on tullutkin-metodi ei ole oikein kantanut hedelmää... :D


Tällaista täällä! Mitä teidän soittolistoillanne soi?

lauantai 14. syyskuuta 2013

Rentouttava lauantailenkki

Sain muutama päivä sitten kommenttia siitä, miten harrastan liikuntaa nykyään liian totisella otteella keskittyen joka kerta antamaan itsestäni kaiken ja unohtaen kokonaan sen rauhallisemman, ei-niin-hikiliikunnan ilot. Jäin miettimään asiaa ja pakkohan se on myöntää, että asia taitaa olla juurikin näin: kaikki harrastamani liikunta on hikistä huhkimista ja itsensä haastamista ja rennot fiilistelylenkit sekä kehonhuoltotunnit ovat jääneet viime aikoina täysin unohduksiin. Joinakin päivinä huomaan jopa ajattelevani, että mikäli en käy kunnon juoksulenkillä, ei lenkille kannata silloin lähteä ollenkaan. Eihän se nyt niin mene.

Tänään lähdin sitten kauniin auringonlaskun innoittamana juurikin tällaiselle fiilistelylenkille mukanani kamera ja avoin mieli. Hölkkäilin kevyesti, pysähtelin ottamaan kuvia upean syksyisestä luonnosta, ihastelin ympärillä olevia, arkipäiväisiäkin asioita. Unohdin kellonajan, koko viikon jatkuneen niskakivun, huolet, murheet ja päivän mittaan päähän pulpahdelleet ajatukset ja keskityin sen sijaan nauttimaan olostani. Kiersin lenkin, jota en ole koskaan ennen kiertänyt, kiipesin Laajavuoren laskettelurinteiden huipulle ihastelemaan alhaalla siintävää kaupunkia sekä metsiä ja juoksentelin takarinnettä pitkin alas tietämättä tarkalleen, minne päätyisin. Olo oli mielettömän vapaa ja rentoutunut. Tällaiset lenkitkö nyt sitten ovat turhia? Mietipäs Laura uudelleen...







Näkymät ylhäältä olivat melko makeat!



Täälä mää oon!
Joskus olis kivaa päästä kiipeämään myös mäkihyppytorniin... :D



Reilun tunnin harhailu ympäri metsiä ja mäkiä on yllättävän rauhoittavaa - kokeilkaa tekin! :) Vaikein osa on omalta osaltani vielä edessä, sillä tämänkaltaisia lenkkejä pitäisi kai sitten muistaa tehdä useamminkin kuin kerran vuodessa... Kyllä, senkin uhalla, että joku syketunti tai -lenkki jää joskus välistä: liikkuessa myös se henkinen puoli on melko olennaisessa osassa eivätkä lihaksetkaan varmaan pistä pahakseen rennompaa treeniä silloin tällöin! ;)