lauantai 30. marraskuuta 2013

my friday


Herätyskello aloitti iloisen muumisävelmänsä yöpöydällä ennen puolta kuutta merkiksi edessä olevasta uudesta päivästä. Olo oli melko tokkurainen ja tänä(kin) aamuna mielessä pyöri ajatus herätysvaloon sponsoroimisesta - auttaiskohan sellainen oikeasti näitä keskitalven varhaisia aamuherätyksiä? Nämä pohdinnat jäivät kesken, kun aloin pikkuhiljaa laittautumaan töihinlähtöä varten ja syömään aamupalaa, joka tänä aamuna koostui kupillisesta kahvia sekä ruispuurosta mustaherukoilla, banaanilla ja raejuustolla. Nam ja maiskis! Ehdin syömisen aikana kurkkia myös päivän uutiset ja muutaman uuden blogikirjoituksen kaikessa rauhassa. Aamuhetkistä on muodostunut mulle älyttömän tärkeitä ja aikaisinakin aamuina oon yleensä valmis heräämään hieman tarvittavaa aiemmin, jotta ehdin ottaa hieman aikaa myös itselleni ja valmistautua henkisesti tulevaan päivään.

Mulla on muuten kaks herätykseen liittyvää sääntöä, joista en poikkea oikeastaan koskaan: herätyksiä on aina kaksi eivätkä ne koskaan ole tasa-aikoihin (esim. 05:30 tai 06:35). Ekan tarkoituksenahan on tietenkin varmistaa se, että todellakin herään, mutta älkää kysykö tuosta toisesta omituisuudesta mitään - en nimittäin itsekään tiedä, mistä se juontaa juurensa :D


Suuntasin lumisen ja vielä suhteellisen hiljaisen kaupungin läpi töihin seitsemäksi. Tykkään oikeastaan tehdä aamuvuoroja töissä, vaikka se tarkoittaakin sitä, että joudun myöhäisestä kouluunmenosta huolimatta heräämään aikaisin. Aamun tunnit ainakin hujahtavat ohitse aina hirveän nopeasti - ehkä en oo vaan täysin hereillä vielä heti aamusta ja puolet työvuorosta meneekin oikeasti puoliunessa ;)


Auringonnousu näytti äärettömän kauniilta ja mulle tuli vastustamaton halu kiivetä katselemaan sitä Harjun näköalatorniin. Siihen ei tosin olisi tainnut töiden puitteissa irrota lupaa... :D

Yhdeltätoista nappasin tavarat mukaani ja suunnistin seuraavaksi kohti koulua. Hieman myöhästynyt töistälähtö aiheutti pienoisen kiireen ja jouduinkin hotkimaan lounaan melko nopeasti. Feta-kasviskiusaus oli herkullista ja harmittaa, ettei mulla ollut aikaa nautiskella sitä kaikessa rauhassa. Masu kiitti kuitenkin hyvästä ruoasta ja takeaway-kupillinen kahvia kädessäni suuntasin puoli kahdeltatoista alkaneelle tunnille. 

Alas istahtaminen melko kiireisen aamun ja juuri syödyn lounaan jälkeen aiheutti kunnon väsymyskohtauksen ja puolet tunnista kuluikin lähinnä siihen, että yritin olla reväyttämättä leukojani haukotusten voimasta... Hups. :( Havahduin kuitenkin hereille siinä vaiheessa, kun bongasin valkokankaalta sanan deadline liitettynä tehtävään, josta en ollutkaan ennen kuullut. Ai että lisää koulujuttuja palautettavaksi? Jep. Kurkin hetken aikaa kalenteria ja meinasin saada kunnon hermoromahduksen, kun tajusin, miten järjettömän paljon tekemistä ennen joululomaa onkaan tiedossa. Esseitä, raportteja, suullisia kokeita, ryhmätehtäviä, esityksiä... lista tuntui jatkuvan loputtomiin, aika tosin ei. Kun tähän päälle oon lupautunut vielä tekemään normaalia enemmän työvuoroja, voi edessä häämöttävä joululoma tulla todellakin tarpeeseen... :D Seuraavan kolmen viikon ajan saatankin olla melkoinen stressipallo, terve vaan!  

Koulun loputtua kahdelta kävin nostamassa hieman rahaa ja suuntasin keskustaan, jonne olin sopinut tapaamisen erään Facebook-kirppiksen myyjän kanssa. Tämä pieni ja näppärä treenilaukku vaihtoi omistajaansa kolmella eurolla eikä ollut todellakaan hinnalla pilattu! Oon metsästänyt just tämänkokoista laukkua jo jonkin aikaa, joten tää oli kyllä todellinen lottopotti :) 

Salille hop! Tän kuvan ottamisen jälkeen puhelimen akku alkoi olemaan jo niin lopussa, ettei kamera enää suostunut käynnistymään, mutta salilla minä nyt kumminkin kävin :D Ehdin treenailla salin puolella vajaat kolme varttia ennen step intervalin alkamista 15:30. Mukavaa oli, kuten aina ja hiki valui vielä pukkarin puolellakin tunnin jälkeen.


Kotimatkalla kävin kaupassa pikaisilla juuresostoksilla ja kotona olin viiden hujakoilla. Suihkussa käytyäni kokkailin aineksista punajuuri-bataatti-porkkanasosekeittoa, jonka kanssa lautaselle päätyi tuttuun tapaan myös raejuustoa ja auringonkukansiemeniä. Ne tuppaavat olemaan jo melko lailla vakiojuttuja kaikkien keittojen (ja aika monen muunkin ruoan) kanssa nykyään :D Lueskelin myös hetken aikaa blogeja, uutisia ja katsoin vähän matkaa kesken jäänyttä Gossip Girlin jaksoa. Ehdin myös melkein ärsyyntymään hieman epäjärjestyksessä olevista tavaroista ja aloittamaan siivoamisen, mutta onneksi kämppikseni saapui juuri siinä vaiheessa kotiin ja suunnitelma jäi odottamaan parempaa päivää ja hetkeä. Mulla on sellainen melko ikävä tapa, että alan monesti väsyneenä siivoamaan ja silloin puhutaankin jo todellisesta raivosiivoamisesta - imuroin hirveällä vimmalla, järjestelen tavaroita, pyyhin pölyjä ja samaan aikaan tietenkin puhkun ja puhisen ärsyyntymisestä :D Täähän ei oo tietenkään kivaa mulle eikä sitä todistamaan joutuneille osapuolille, joten hyvä, etten tänään ehtinyt päästä edes kunnolla vauhtiin.

Seitsemän hujakoilla tartuin vihdoinkin toimeen ja aloin kirjoittamaan edellisenä päivänä aloittamaani kirjaesseetä loppuun. Voin muuten sanoa, ettei ollut ihan se mielenkiintoisin esseeaihe mistä oon kirjoittanut... Kolmisen tuntia myöhemmin palautin tiedoston kuitenkin Optimaan ja jätin kouluhommien ja muiden velvollisuuksien miettimisen loppuillaksi. Iltapalaa natustellessani kurkin samalla telkkarista Jutta ja puolen vuoden superdieetit-uusintoja ja yritin päästä selvyyteen omista mielipiteistäni ohjelmaa koskien - ne ei nimittäin olleetkaan ihan niin selkeät ja yksinkertaiset :D Toisaalta Fitfarmin ohjelmat ja ruokavaliot vaikuttavat kyllä toimivilta ja ilmeisen motivoiviltakin, mutta noin rankka dieettaaminen ja elämäntapojen muutos kertaheitolla roskaruoasta kananpalasten punnitsemiseen sotii aika lailla mun omia periaatteita vastaan. Mulle itselleni ei todellakaan sopis tuollainen ääretön tarkkuus ruoan ja treenien suhteen eikä mua myöskään motivoi millään tavalla "etkö muka oikeasti pysty tuon parempaan?"-tyyppinen valmentaminen ja lyttääminen epäonnistumisten koittaessa. Myönnän, että ohjelma sai mut muutamaan otteeseen pyörittelemään silmiäni ja jopa ärsyyntymään, mutta päädyin lopulta toteamaan, että mielipiteitä ja tapoja toimia on monia eikä kaikkien ole tarkoituskaan sopia kaikille. Jos itse peräänkuulutan rauhassa ottamista, muutoksiin sopeutumista asteittain, pitkän tähtäimen suunnitelmia ja loppupeleissä kuitenkin elämän elämistä rennosti ja nautintoja unohtamatta, voi toiselle paras tapa toimia olla juuri tuontyyppinen rääkki, grammantarkka kontrollointi ja kovat sanat. :)  

Puolenyön jälkeen kaivauduin lämpimän peiton alle pörrösukat jalassani ja hetken kirjaa luettuani laitoin nukkumaan. :)


Tällaisia mun päivät pääpiirteissään ovat - koulua, töitä, salia, ruoanlaittoa ja koulujuttuja. Rauhallisia aamuhetkiä, kiirettä ja väsymystä. Onnea elämästä, toisinaan ärsyyntymistä pienistä jutuista, omien arvojen ja mielipiteiden punnitsemista. Elämää.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Keskiviikon kuulumiset :)

Terkkuja täältä kiireviikon keskeltä! :D Kuten tuossa joskus aiemmin ehdin jo mainitakin, tälle viikolle on kasautunut useamman eri koulutehtävän palautus ja edelliset päivät ovatkin kuluneet melko tiiviisti nenä kiinni kirjoissa. Tiistainen henkilöstöjohtamisen tentti saattoi mennä jopa hyvin ja yllättäen työlainsäädännön osuus oli jopa tentin helpoin osuus! Sunnuntaina ehdin jo avautua tuosta karsean kirkkaankeltaisesta, pientä pränttiä sisältävästä kirjasesta:


Henkilöstöjohtaminen on toki tietyllä tapaa todella hyödyllistä enkä voi väittää, etteikö esimerkiksi työntekijöiden ja esimiesten oikeuksien ja velvollisuuksien tietäminen olisi monessa tilanteessa tärkeää, mutta kyllähän nuo aiheet ovat myös aivan tajuttoman puuduttavia :D Esimerkiksi sana esimies tuppaa tulemaan jo korvista ulos, mikä on tietenkin hirveän hieno asia, eihän meitä koulutetakaan muuta kuin matkailualan johtotehtäviin ja tuleviksi esimiehiksi :D

Tämän päivän ohjelmassa oli muun muassa lobby designin tekemistä tyttöjen kanssa. Tuo upea paint-esitys kuvaa hotellin vastaanottoa, jos joku ei tajunnut ;)
Kävin tänään testailemassa SATSin Cycling Intervalia Liikuntapäivästä saamieni seteleiden avulla. Viimekertaisesta spinningistä on toki jo aikaa, mutta jumantsuikkeli miten rankka tuo tunti olikaan! :D Heti tunnin aluksi ohjaaja kysyi, että eihän meillä ole mitään sitä vastaan, että mennään täysillä omien mukavuusrajojen ulkopuolelle ja että jossain vaiheessa tuntia voi tulla todella huono olo. Tuossa vaiheessa olis varmaan pitänyt tajuta juosta salista ulos, mutta sinne sitä sitten kuitenkin jäätiin viettämään tähänastisen elämäni ehkä raskainta 55-minuuttista! Tunti oli kyllä todellinen tehorutistus eikä hengenlähtö yhdessä välissä ollut kyllä oikeastikaan kaukana - ainakin siltä se tuntui, ja niin oli varmaan tarkoituskin. Huh. Saa nähdä, ollaanko tässä huomenna enää kävelykelpoisessa kunnossa ollenkaan... :D

Sisäpyöräilystä ulkopyöräilyyn, oon edelleen yrittänyt sinnikkäästi jatkaa pyörällä paikasta toiseen liikkumista äärettömän vaihtelevista sääoloista huolimatta. Bussikortin hommaaminen alkaisi tosin olla pikkuhiljaa melko ajankohtaista, mutta paitsi rahassa, säästän monesti myös ajassa pyörällä liikkuen. En myöskään oo hirveän innoissani ajatuksesta, että joutuisin alkaa elämään taas bussiaikataulujen armoilla, mutta piakkoin siihen tässä luultavasti kuitenkin päädytään. Ilmat alkavat nimittäin olla jo niin tappavan liukkaat, ettei pyöräily ainakaan kesärenkailla ja ilman kypärää ole enää millään tavalla järkevää. Toisaaltahan tuo jokapäiväinen pyörän selkään hyppääminen saa elämän tuntumaan yhdenlaiselta seikkailulta, sillä koskaan ei tiedä, mitä Luontoäiti tänään on päättänyt järjestää: jäätävää tihkusadetta, huikeita loskakasoja, myrskytuulta, lumikinoksia vai ehkäpä peilikirkasta jäätä? :D

Tappajapyörät / Onneksi älysin kurkata peiliin ennen ulos astumista, oli nimittäin meikit aika lailla pitkin naamaa :)

Kokkailin muuten koulusta tultuani myslipatukoita, joiden ohje tuli vastaan pari päivää sitten netissä. Patukoiden tekeminen oli helppoa ja maku oli hurjan hyvä - vaikkakin melko makea kuivuneista hedelmistä johtuen. Ohje neuvoi laittamaan sekaan kuivattuja karpaloita,  mutta viereisestä pikkusalesta ei sellaisia löytynyt enkä jaksanut lähteä kauemmas kauppaan muutaman hassun marjan takia. Hyvin tämä kävi näinkin ja taas on hyvät välipalat valmiina ja helposti mukaan otettavana! ;)

Multa löytyis kyllä muutenkin hurjasti erilaisia reseptejä tietokoneen kätköistä, joita haluaisin jo palavasti päästä testaamaan! Oon jostakin syystä innostunut nyt erilaisten juttujen kokeilusta varsinkin ruokapuolella ja suosikkeihin onkin tullut talletettua kaikenlaisia reseptejä vähän sieltä sun täältä. Venäjä-painotteiset kurssit ovat sytyttäneet kiinnostuksen testailla erilaisia venäläisiä ruokia ja ensi alkuun aattelin kokeilla blinien ja pelmenien, niiden tyypillisimpien venäläisten juttujen valmistamista. Arkistoista löytyy myös muun muassa rahkakorvapuustien, salaattipirtelön, punaviinijuustokakun, katkarapurisoton, piparimuffinsien. pistaasipähkinäpastan sekä trooppisen raakakakun reseptejä - näin niin kuin muutaman mainitakseni. Blogit ovat kyllä loistava inspiraationlähde myös tämän asian suhteen ja suurimpaan osaan yllämainituistakaan ruoista ja herkuista en luultavasti olisi törmännyt missään muualla.

Nyt kuitenkin täytyy painaa taas pää tyynyyn, sillä huomenna edessä olisi taas vaihteeksi koulu- ja työpäivä! Saapa nähdä, millä keinoin selviän aamulla kaupungin toiselle puolelle, ulkona nimittäin näyttäis olevan ihan huippuliukasta... Apua :D

maanantai 25. marraskuuta 2013

WEEK 47

Kuva.
MAANANTAI               -
TIISTAI                     lenkkeily 35min / 4,9km 
Kevyen palautteleva lenkki rankan risteilyn jälkeen... Turvotus vaivasi edelleen! :(
KESKIVIIKKO               -
TORSTAI                    -
PERJANTAI                  kuntosali 45min, step interval 45min
Perjantairutiinista ei lipsuta, vaikka mikä olis! Täysillä mentiin taas - minkäs sitä innostukselleen mahtaa :)
LAUANTAI                   -
SUNNUNTAI                bodyattack 55min
Superrankka mutta superihana tunti, oli huippua päästä lopultakin taas bodyattackiin pitkän tauon jälkeen! Tämänhetkisestä ohjelmasta en tosin ehdi paljon enää nauttia, sillä ohjelma vaihtuu ilmeiseseti joulukuun alkupuolella - toivottavasti sielläkin on jotain kivaa tiedossa ;)


Yllättäen viikko jäi melko vajavaiseksi liikunnan suhteen... :D Life is life ja silleen, tällä viikolla taas uusin voimin eteenpäin!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Viikon pienemmät ja isommat onnensirpaleet

Viikon aloittajaisiksi nautittu kunnon ruokatankkaus laivan joulubuffetin merkeissä. Vaikka en jouluruoan suurensuuri ystävä olekaan, eivät erilaisista merenelävistä muodostunut alkuruokalautanen tai kukkuroillaan oleva jälkkäripöytä pettäneet tälläkään kertaa - ravintolasta poistuttiin vajaan kahden tunnin jälkeen onnellisina pallokaloina! :D

Se tunne, kun pääsee muutaman tunnin yöunien jälkeen kärsityn, yli 8h koulupäivän jälkeen kotiin, höyryävän kuumaan suihkuun pesemään vanhat kultakimalteet pois hiuksista ja peittämään umpijäässä olevat varpaat lämpöisillä villasukilla. This is love! :)

Keskiviikkoöinen, koko kroppaa vavisuttanut onnellisuudenaalto, joka liimasi kasvoille kestohymyn paitsi loppuyöksi, myös koko seuraavaksi päiväksi. Rahanmeno, pitkäksi venynyt ilta, seuraavan päivän väsymys tai mikään muukaan pikkuseikka ei vaivannut tippaakaan ja elämä oli vain niin ihanaa :D


Lumi! Maailma näyttää heti valoisammalta ja hymyilevämmältä, kun maan peittää pelkän pimeyden ja vesilätäköiden sijaan puhtaanvalkoinen lumipeite. Tänä aamuna seisoin hetken parvekkeella haistelemassa ihanan kirpsakkaa talvi-ilmaa ja ihailemassa pilvien takaa lankeavia auringonsäteitä - kyllä, tätä on kaivattu! Valkoinen maa herätteli myös joulumielen ja viikonlopun ajan oonkin pohtinut hetkeksi unohduksiin jääneitä joululahjaideoita aivan uudella innokkuudella. Muutaman ihmiset lahjat on vielä löytymättä, mutta jo hankituista joululahjoista oonkin sitten aivan äärettömän ylpeä enkä millään malttaisi odottaa kokonaista kuukautta, että saisin antaa ne :D Oon ehkä tietyllä tapaa hieman lahjafriikki, mutta en missään nimessä halua antaa lahjaksi mitään yhdentekevää, turhaa tai "ihan kivaa", joka unohtuu samalla sekunnilla, kun tavaran laskee käsistään ja kääntää katseensa muualle. Oonkin ottanut tietynlaiseksi kunniatehtäväksi tänä(kin) vuonna löytää mahdollisimman ilahduttavia ja hyödyllisiä lahjoja, joita lahjan saaja osaa arvostaa. :)


Ai niin, lumen sataessa maahan oli myös aivan pakko lämmittää hieman marjamehua, lisätä siihen piparkakkumaustetta glögimäisen maun aikaansaamiseksi, sytyttää muutama omenakanelin tuoksuinen kynttilä ja laittaa Spotifyn joululista soimaan taustalle. Ihanaa.




♥ Varhain perjantaiaamuna kuulin töissä ollessani radiosta Lea Lavenin esittämän Nyt kun oot mennyt-biisin. Aamuhämärässä heräilevässä, vielä melko tyhjässä toimistorakennuksessa kappale tuntui soivan joka puolella ympärilläni ja lähetin mielessäni kyseistä biisiä autossa paljon kuunnelleelle äidilleni lämpimän ajatuksen. Toivottavasti se tuli perille. :)

Bailufiiliksistä toipumisen jälkeinen salitreeni ja step interval olivat huumaavan ihania. Vaikka bilettäminen on hauskaa, on kahden viikonlopun viettäminen muutaman arkipäivän aikana melko paljon ja takaisin normaalielämään palaaminen oli oikeastaan jo aika ihanaa. :) Step interval on edelleen yks mun all time favouriteista ja sydän hypähti hieman, kun kuulin perjantaina tunnin poistuvan kevään ohjelmistosta kokonaan. Tilalle tulee onneksi Les Millsin bodystep, joten samoissa merkeissä päästään onneksi jatkamaan kevätkaudellakin :)

Uudet vaatelöydöt ovat aina iloisia asioita - varsinkin edulliset sellaiset! Löysin viikolla Facebook-kirppikseltä myynnissä olevan, hieman erikoisemman mustan mekon, johon taisin rakastua heti ensisilmäyksellä. Treffasin mekon myyjää kaupungilla ja nyt tuo uusi, Jenkeistä tänne kulkeutunut ihanuus asustaakin sitten onnellisena vaatekaapissani :) No, mekkokaupat tehtyäni lähdin suuntaamaan pyöräni luo Torikeskuksen läpi ja katseeni sattui ihan vain vahingossa harhailemaan Mick'sin suuntaan. Onneksi harhailikin, sillä mukaan tarttui kahdet farkut hurjaan alle kymmenen euron yhteishintaan! Juuri paria päivää aiemmin ehdin valitella, miten mulla ei ole riittävästi hyviä housuja - ja kappas, mitä melkein heti sen jälkeen sattuikaan :)


15 euros well spent! ;)
Lauantaiaamun pitkään nukutut, kunnolliset yöunet, joilta heräilin auringon paistaessa ikkunasta sisään ja kissan kuristessa tyytyväisenä kainalossa. Perfect start for the new day!



Keksit! Okei, reseptin mukaanhan nämä ovat kylläkin hiivattomia myslisämpylöitä, mutta koska en muutaman yrityksen jälkeenkään ole saanut niistä muotoiltua mitään sämpylään viittaavaa, päätin nimetä ne kekseiksi. Ruisjauhoja, kaurahiutaleita, mysliä, kananmunan, öljyä ja vettä sisältävät pyörylät maistuvat herkullisilta ja ne on helppo napata laukkuun mukaan välipalaksi :)



Tällainen viikko on takana tällä suunnalla! :) Toki mukaan on mahtunut myös huikeaa väsymystä, pyöräilyä kamalien loskavuorien läpi töihin, vatsakiinteytyksen ajankohtaisuuden toteamista ja muitakin hieman negatiivisempia juttuja, mutta en jaksa paneutua niihin tämän enempää - keskitytään mieluummin näihin iloisiin ja piristäviin seikkoihin, niin elämä näyttää heti paljon valoisammalta!

Nyt taidan ottaa suunnan kohti sänkyä, missä henkilöstöjohtamisen tenttikirja jo odotteleekin lukijaansa. Ens viikko on kasattu täyteen tenttejä, esityksiä ja esseiden deadlineja, joten käsitettä luppoaika ei taideta seuraavien päivien aikana tunteakaan... :D Ehkä tämä työn määrä on nyt sitten ihan ansaittua tämänviikkoisen lusmuilun ja biletyksen jälkeen!

Ps. Ai niin, muokkailin blogin ulkoasua hieman talvisemman näköiseksi, mitäs tykkäätte?

lauantai 23. marraskuuta 2013

mul on kiire elää vaikka huominen ei koskaan kuole

my lovely girls, joiden naamat oli muka liian kamalat julkaistavaksi / iiihan vähäsen herkkuja / etkomusafiilistelyjä 
Kuten viime postauksesta kävikin ilmi, oli keskiviikkoillan ohjelmassa baareilua Cheekin keikan merkeissä. Musta tuntui, että olin vasta samana aamuna toipunut kunnolla sunnuntaisesta risteilystä ja ajatuskin baariin lähtemisestä tuntui... no, aika raskaalta :D Laskin tuossa, että toi keikka oli kahden viikon sisään mun neljäs baarireissu ja tavanomaiseen tahtiin verrattuna ei siis mikään ihmekään, että biletyksen määrä alkoi jo hieman huimaamaan pientä pääkoppaa :D 

Alunperin mulla oli tarkoituksena a) olla koko illan vesilinjalla ja b) suunnata heti keikan jälkeen kotiin. Koulu- ja työpäivän jälkeen nukutuilla päikkäreillä oli kuitenkin melko piristävä vaikutus ja heti silmät auki saatuani olinkin kunnon party hard-fiiliksissä - ja siihenhän se sitten menikin :D Aloiteltiin ihanien tyttösteni kanssa muutaman tunnin ajan ennen keskustaan suuntaamista ja ehdittiin Escapeen melko lailla sopivasti about tuntia ennen keikan alkua. Voitte varmaan uskoa, että paikalla oli melko naisvoittoinen yleisö ja lavan edusta oli jo tuossa vaiheessa pakkautunut aivan täyteen? ;)

Nää mun kameran hämäräkuvausominaisuudet ei kyllä päätä huimaa :D
Entäs se keikka sitten? Huikea, mahtava, mukaansatempaava. En muista, milloin olisin viimeksi ollut niin fiiliksissä mistään ja taisin näyttää täydeltä idiootilta tanssiessani ja laulaessani jokaisen biisin mukana aivan täysillä :D En kuitenkaan ollut ainoa, sillä koko baariin pakkautunut yleisö oli kyllä älyttömän hyvin menossa mukana ja yleinen tunnelma oli kyllä kattoakin korkeammalla! Noin tunnin kestänyt keikka hujahti ohitse aivan liian nopeasti ja viimeisenä esitetyn Timantit on ikuisia-biisin aikana tajusin, miten mun silmät oli täynnä onnenkyyneliä (mitäs muutakaan, kun Cheekistä puhutaan, heheh) yksinkertaisesti siitä syystä, että mulla oli niin kokonaisvaltaisen hyvä ja onnellinen olo enkä olis juuri sillä hetkellä halunnut olla missään muualla kuin siellä, mulle tärkeiden ihmisten ympäröimänä loistavalla keikalla. Tiedättehän Muumipapan sanonnan "Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi"? Just siltä mustakin sillä hetkellä tuntui. Vapaalta, iloiselta, huolettomalta ja, niin, onnelliselta. Painoin tuon hetken silloin tarkasti mieleeni, jotta voin palata siihen myöhemmin elämän tuntuessa ahdistavalta ja ikävältä tai muuten vaan kurjalta.

Keikan loputtua puoli kahden maissa ei tullut enää mieleenkään suunnata suoraan kotiin nukkumaan, enkä tosiasiassa olis kyllä saanut untakaan vielä muutamaan tuntiin adrenaliiniryöppyjen humistessa edelleen läpi vartalon. Ilta jatkuikin siis tanssimisen ja lonkeroiden (ja yhen sambukan, kiitti kaimaseni...) kumoamisen merkeissä aina puoli neljään saakka, jolloin olikin sitten pakon edessä lähdettävä jo kohti kotia. :D

Ilta oli kokonaisuudessaan loistava, oikeastaan paras aikoihin, ja viimeisenä asiana ennen nukahtamistani tunsin huulien vetäytyvän onnellisena korviin asti. Pilkkuun asti vedetyn illan takia torstaiaamun kahdeksalta alkanut luento marata-alan lakipykälistä ei sitten yllättäen oikein napannut... Oon tän syksyn aikana ollut kuitenkin niin monta kertaa koulussa juurikin noilla aamutunneilla pitkäksi venähtäneistä pippaloista huolimatta suurimman osan porukasta vedellessä yhä hirsiä kotona, että annoin tän nyt itselleni tän kerran anteeksi :D En ota kuitenkaan tavaksi, lupaan!

Cheek on artisti, jota oon kuunnellut enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuodesta 2008 lähtien ja kuullut alusta alkaen hieman vinoja ja huvittuneita kommentteja musiikkimaustani. Muulle suomiräpille oon lämmennyt vasta viime aikoina, mutta jokin Cheekissä on viehättänyt mua muita enemmän ja se onkin keikkunut soittolistoillani kaiken purkkapopin keskellä jo useamman vuoden. Livenä en oo päässyt kyseistä herraa kuitenkaan varsinaisesti näkemään ennen viime kesää, jolloin kävimme Ninnin kanssa tsekkailemassa keikan Sataman Yössä. Vahvat epäilykseni loistavasta keikkaesiintyjästä osoittautuvatkin tuolloin todeksi, sillä jos jotain, niin menoa ja meininkiä keikoilta löytyy! ;)

Kyseessähän on artisti, joka aiheuttaa ihmisissä todella vahvoja mielipiteitä joko puolesta tai vastaan. Kun musiikkimarkkinoille putkahtaa yhtäkkiä tyyppi, joka tietää mitä haluaa ja tekeekin sen, vieläpä erittäin näkyvästi ja jopa hieman suuruudenhullusti, ei kritiikiltä voi välttyä. Itsevarmuus ja sen julkituominen tuntuu olevan Suomessa edelleen verrattavissa suuremmankin luokan rikokseen ja monelle on käsittämätöntä, miten joku kehtaakaan räpätä häpeilemättä itsestään ja omista saavutuksistaan, ajella luksus-Bentleyllä ympäri Helsinkiä ja järjestää erillisen tiedotustilaisuuden siitä, miten luulee täyttävänsä koko Olympiastadionin seuraavana kesänä. Ennenkuulumatonta! Suomalaisten suuresti arvostama vaatimattomuus on asia, josta Cheek ei ole tainnut koskaan kuullakaan - ja hyvä niin. Mun mielestä on mahtavaa, että ihminen tietää täsmälleen, mitä haluaa ja uskoo itseensä niin vahvasti, ettei anna kritiikin ja paskapuheiden hidastaa vauhtiaan vaan päinvastoin tuntuu imevän kaikista negatiivisista kommenteista yhä enemmän energiaa itseensä. Ei, ei kaikkien tarvitse pitää Cheekin musiikista eikä tykätä itsensä julki tuomisesta, mutta mun mielestä artistista huokuva yritteliäisyys ja päämäärätietoisuus ovat ehdottomasti hatun nostamisen arvoisia asioita. Cheek on myös oman musiikkigenrensä kiistaton kuningas, that's the fact. Ottakaa tai jättäkää, minä otan :)

Me happy! Harmillisesti mun silmät jäi tässä kuvassa todella kännisen näköisesti puoliksi kiinni, joten blurraus ihan vain tästä syystä... :D

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

mun taskut täynnä on velkaa, mutta huomenna tiedän että tänään tanssittiin

jätä valkoiset helmesi kaulaan
laita päälle sun mekkosi uus
meidän toiveidemme ja tekojemme takana
jossain on tulevaisuus
Hiphei, nyt on taas pikkujouluristeilyt tälle vuodelle seilailtu ja kovasta paluusta takaisin arkeen ainakin suht koht selvitty! :D Reissu oli jälleen kerran melko huikea ja sitä vois kuvailla oikeastaan ainoastaan yhdellä sanalla: överi. Överi paitsi vaatetuksen, juomien ja ruoan, myös risteilyä seuranneen väsymyksen ja turvotuksen määrän suhteen :D Pakko sanoa, että bileristeilyt ovat jo mun mittapuun mukaan sellaisessa hardcore partying-sarjassa, että yks tai kaks kertaa vuodessa riittää kyllä vallan mainiosti... Eipä siinä, en ois tätäkään reissua jättänyt missään nimessä väliin ja pienet ähkyt ja välikuolemat ovat täysin siedettävissä, kun niitä on edeltänyt loistava meno ja hauska ilta ja yö ;)

Leopardia niin vaatteissa, korviksissa kuin meikeissäkin ja ihan vähän glitteriä hiuksissakin... Siis ihan pikkuriikkisen... ;)
Hyttibileet, parhaat bileet ;)
Maanantain buffaherkuttelua... ei ehkä mikään ihme, että seuraavat pari päivää turvotti :D

Otimme siis suunnan kohti Turkua sunnuntaina iltapäivällä ja takaisin Jyväskylässä olimme maanantai-tiistaiyönä puoli yhden paikkeilla. Oli älyttömän hehkeää herätä tiistaina muutaman hassun nukutun tunnin jälkeen kouluun kahdeksaksi, polkea kaupungin toiselle puolelle kaatosateessa, silmät verestäen ja kahden päivän takaiset kimalteet edelleen tukassa :D Väsymyksen määrä oli melko järisyttävä, samoin turvotuksen - mulla ei ookaan koskaan ollut sellaista vauvamasua (eikä toivon mukaan tuu hetkeen olemaankaan)...

No, koska risteilyreissusta on nyt ilmeisesti toivuttu, onkin hyvä ottaa uudelleen suunta kohti baaria - tänään bailataan Cheekin tahdissa Escapessa mun ihanien timanttityttöjen kanssa! ;) Puhutaan siitä terveellisestä elämästä sitten ens viikolla taas...


maanantai 18. marraskuuta 2013

WEEK 46

Kuva.
MAANANTAI         pilates 45min, kuntosali 50min
TIISTAI                          -
KESKIVIIKKO         lenkkeily 45min / 6,7km
TORSTAI                  kuntosali 50min
PERJANTAI              step interval 45min
LAUANTAI                    -
SUNNUNTAI                 -

Tästä viikosta muotoutuikin hieman normaalia rennompi, sillä lauantaiset suunnitelmat bodycombatista muuttuivatkin majailuksi sängyn pohjalla kuumeisen ja voimattoman olon vuoksi. Sunnuntain suunnitelmista mun ei tarvitse varmaan erikseen enää mainitakaan, eiköhän se oo tullut jo jokaiselle selväksi... ;)

(Ens viikolla muuten pakotan omat aikatauluni sellaisiksi, että pääsen lopultakin sinne bodyattackiin! Tämä on lupaus :D)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

it's a full moon tonight so we getting rowdy


Tonight we do it big and shining like stars
...'cause we're off to the pre-christmas cruise! ;)

Kuvituksena viimevuotisia risteilykuvia.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Perjantaiyön höpinöitä :)

Huhhei, pitkäksi venähtänyt perjantai takana ja nyt voi sitten hyvällä omallatunnolla istahtaa koneen ääreen pörrösukat jalassa ja kahvikuppi kädessä :D Ulkona riehuu kaiken lisäksi pienimuotoinen myrsky, joten en yksinkertaisesti keksi tällä hetkellä mitään parempaa tapaa viettää perjantai-iltaa kuin lämpimästi sisätiloissa!

Raahauduin aamulla seitsemäksi töihin jumalattomassa vesisateessa, joka luonnollisesti kasteli kaikki vaatteet läpimäriksi. Onneksi tällaisiin marraskuisen jäätäviin sateisiin on ainakin tällä suunnalla jo totuttu niin, ettei kastuminen oo enää millään tavalla epänormaalia eikä oikeastaan jaksa edes ärsyttää niin paljon kuin voisi kuvitella - lähinnä asenne on luokkaa "jaaha, taas sataa" :D


Pirteänä aamuseiskalta... not.
Neljän tunnin työvuoron jälkeen otin suunnan kohti koulun ruokalan ihanaa riisipuuroa ja mansikkasoppaa sekä päivän luentoa hotellien designaamisesta ja suunnittelusta. Saatiinpahan vielä kaupan päälle yksi ylimääräinen ryhmätehtävä palautettavaksi parin viikon päähän - onneksi näitä deadlineja ja koulutehtävien palautuksia ei olekaan vielä kuin aivan tarpeeksi! :D Tää nyt onneksi kuulosti aika mukavalta ja luovalta tehtävältä (kyseessä olis siis hotellin vastaanoton suunnittelu ja sisustus piirtämällä!), eli aika lailla tarpeeseen tulevaa vaihtelua raporttien kirjoittamiseen ja tentteihin siis luvassa...

Koulun jälkeen piipahdin Lauran ja Annin kanssa kirpparilla ja tein muuten mahtavan ulkoilutakkilöydön vain neljällä eurolla! Mukavan kevyt takki lenkkeilyyn ja muuhun ulkona olemiseen on ollut hakusessa jo jonkin aikaa ja lopulta sopiva yksilö osui kohdalle vieläpä melko opiskelijaystävälliseen hintaan! Me likes :D
Ehdin vinguttaa pankkikorttia myös muutamien välttämättömien meikkiostosten takia (miksi meikkivoide ja puuteri loppuu aina samaan aikaan...) ja shoppailin sunnuntaista pikkujouluristeilyä silmällä pitäen muutaman kivan pikkujutun. Ylihuomenna ollaan jo täysillä menossa, jeejee! ;)


Tämmöisillä tarvikkeilla lähdetään sitten kreisibailaamaan! ;)
Rankan shoppailu-urakan päätteeksi otin vielä suunnan kohti salia ja mun viikottaista ultimate-lempparia eli step interval-tuntia! Tällä kertaa tosin lievästi kuumeinen olo iski yhtäkkiä kesken tunnin ja pilasi hieman normaalisti niin euforian vallassa vedetyn tunnin fiiliksen. :/ Kuuden maissa palailinkin siis kotiin ja painuin syömisen jälkeen suoraan pikaisille päikkäreille parantelemaan oloa - toivotaan, että kuume/flunssa/mikä tahansa muu tauti ei pääse iskemään! Ei mulla oo aikaa olla nyt kipeänä, palataan asiaan joululomalla :D

Tähän turhanpäiväisen höpöttelyn loppuun ajattelin vinkkailla teille vielä muutamista melko vastikään löytämistäni blogeista, jotka ovat koukuttaneet mut täysin! Tiedän, että lukulistalta löytyy jo muutenkin ihan riittävästi erilaisia, matkailusta treenaamiseen ja kotielämästä bilettämiseen kertovia blogeja (viimekertaisen karsimisenkin jälkeen niitä taisi jäädä listalle vielä yli 150... hups!), mutten vaan voi hillitä itseäni, kun törmään uuteen, mielenkiintoiseen ja hyvin kirjoitettuun blogiin! :D
Kuva.


Treenikengissä kertoo jo nimensä mukaisestikin treenaamisesta, liikkumisesta ja hyvinvoinnista - blogia kirjoittaa 23-vuotias, omien sanojensa mukaan Les Mills-tunteihin ja kuntosaliin hurahtanut Milla, jonka tekstistä paistaa selvästi läpi ilo ja motivaatio liikuntaan ja yleiseen hyvinvointiin. Tätä blogia on vaan niin ihanan piristävää lukea ja jokaisen postauksen lukemisen jälkeen oikein tuntuu, miten omakin motivaatio ja  innostus vain kasvaa kasvamistaan! :D

(Muita hyvinvointiblogisuosikkejani: Isompi hymy, pienempi tyttöconfidence is not for sale, The Good MorningGet fit, stay healthySairaan kaunis maailmaHikikinkkuThe Unbearable Lightness of FitnessVastaisku ankeudelle.)

Jalalla Koreasti-blogissa seurataan Etelä-Koreaan muuttaneen kirjoittajan elämää erilaisessa kulttuurissa ja ihmetellään uusia, suomalaisittain hieman oudompiakin piirteitä korealaisessa elämäntyylissä. Blogin kuvat ovat kauniita ja laadukkaita ja teksti älyttömän mielenkiintoista sekä hyvin kirjoitettua ja niiden ansiosta minäkin, joka en oo koskaan ajatellut olevani mitenkään erityisen kiinnostunut Koreasta, jäin koukkuun heti ensimmäisen tekstin luettuaan. Suosittelen tutustumaan! :)


Vivian Valpuri. Oon lukenut kirjoittajan aiempaa blogia muutama vuosi sitten ja rakastuin Vivianin kirjoitustyyliin ja tapaan kertoa asioita! Tekstit ovat monesti melko pitkiä mutta todella mukaansatempaavia ja mielenkiintoisesti kirjoitettuja ja monesti huomaankin unohtavani koko ympäröivän maailman sillä sekunnilla, kun blogin uusin postaus pamahtaa silmieni eteen :D Pari muutakin lifestyle-tyyppistä uutta tuttavuutta oon löytänyt, nimittäin HAIDIn sekä heidippan. Click click vaan ja tutustumaan siitä!

Muita lifestyle-suosikkejani: MungolifeKatya'sIna's lifestyleIkisinkkuUnder my umbrellaStarry eyesrakkauspakkausPuutalobabyPencil Full of LeadAnniina's Diaryanna ♥ youtoo fast for lovea view from afternoonDays of VEnkeleitä hiuksissani

Viimeinen löytöni on Pink Bubble, joka pitää sisällään blogeihin, bloggareihin ja bloggaamiseen liittyviä ajankohtaisia juttuja, uutisia ja pohdintoja. Saiko jokin muukin juuri yliannostuksen sanasta blogi? :D Sivustolla kyseenalaistetaan monia asioita kiinnostavalla tavalla, annetaan vinkkejä oman blogin kirjoittamiseen ja ylläpitämiseen sekä annetaan ylipäänsä realistinen kuva nykyajan blogimaailmasta.

Muita blogisuosikkejani, joita en osaa luokitella (:D): ite puinAina jonon viimeinenLet's fake itPaskat KirppislöydötElämää Hesassa.

Kuva.
Jep, eiköhän tässä taas ollut ihan riittämiin asiaa yhdelle illalle - tai yöksihän tämä näytti jo ehtineen muuttua. Hyvää yötä, mukavaa viikonloppua ja palataan asiaan! :)

tiistai 12. marraskuuta 2013

little party never killed nobody

Maanantaiaamun pilates, siinäpä täydellinen tapa aloittaa uusi viikko! Mulla alkoi eilen koulu vasta puoliltapäivin, mutta sain heräteltyä itseni heti aamusta ja suunnattua salille ennen henkilöstöjohtamisen luentoa - ja kyllä muuten kannatti :) 45 minuutin mittainen pilatestunti oli ihana tapa herätellä itseään ja kroppaansa rauhassa uuteen päivään ja sen jälkeen salitreenikin tuntui aivan erilaiselta kuin normaalisti. Olo oli jotenkin hirveän rauhallinen ja rentoutunut, mutta silti tehokas ja energinen. Mahtava yhdistelmä :) Pienenä pisteenä i:n päälle toimi aurinko, jonka häikäisemänä poljin koululle syömään salireissun jälkeen. Miten onnelliseksi sellainen höpsö pallura voikaan ihmisen tehdä näyttäytyessään pitkästä aikaa loputtoman tuntuisten sadepäivien jälkeen!

Tänäänkin on ollut kyllä loistava päivä, vaikkakin hieman pitkä sellainen - suuntasimme nimittäin Travel & Flight Services-kurssin sekä JAMKin logistiikan inskojen kanssa aamuvarhaisella Helsinki-Vantaalle! Käytännössähän koko päivä meni pääosin matkustamiseen, sillä matkoihin saatiin kulutettua yhteensä lähes 8 tuntia, mutta kyllä vain kannatti puuduttaa peppuaan bussinpenkillä sen muutaman perilläolotunnin takia :) Saimme kulkuluvat ja pääsimme kiertelemään lentoasemalla ympäriinsä sellaisissa paikoissa, minne normaalituristina ei olisi mitään asiaa - matkatavaroiden lajittelukeskus ja lentokoneiden huoltohallit muiden muassa. Pari Finavian työntekijää oli esittelemässä meille paikkoja ja kertomassa lentoaseman toiminnasta ja vaikka painottuminen tekniikkaan ja logistiikkaan olikin selkeästi havaittavissa (no kun ne insinöörit), oli silti todella mielenkiintoista nähdä tuttua Helsinki-Vantaatakin vähän uudesta näkökulmasta!

Sää Helsingissä oli ankean sateinen ja ympäristön sekä ulkona vihmovien vesipisaroiden seurauksena päässä soi koko päivän Semmareiden Helsinki-Vantaasta tehty biisi: Kotimaan naama on tylsä ja väritön, pilvien alla on lentokin tärinätön. Vettä ja vilua viidessä polvessa, hämäriä ääniä - hei herää, tää on Helsinki-Vantaa :D Pakko kyllä sanoa, että onneksi en oo vielä saanut aikaiseksi uusittua passiani, muuten olisin varmasti karannut sadetta ja harmautta jonnekin etelään äkkilähdöllä - silläkin uhalla, että paluu takaisin olisi tuon biisin kaltainen ;) Tällä kertaa tyydyin ainoastaan haistelemaan lentokentän tuoksuja, vilkuilemaan kateellisena matkalaukkujen kanssa ohi viipottavia ihmisiä ja ihailemaan tax free-myymälöiden kauniisti aseteltuja tuotteita. Lentokentät ovat mun mielestä ihania paikkoja, jonne voisi uppoutua tuntikausiksi tarkkailemaan ympärillä olevaa elämää - tietenkin niin, että itsekin olisi aikeissa suunnata jonnekin! Onneksi varasin sen Prahan reissun hiihtolomalle, muuten iskisi varmaan vielä tätäkin pahempi matkakuume ja lentokenttäkaipuu :D


On muuten varmaan pakko alkaa pikkuhiljaa tilailemaan detox-kuuri tai pari joulun jälkeistä aikaa silmällä pitäen, sillä paitsi itse joulunajan takuuvarmat mässäilyt, myös kovaa vauhtia alkanut pikkujoulukausi alkaa jo hieman pelottamaan :D Viime viikollahan korkkasimme tämän vuoden pikkujoulut käyntiin avajaisten merkeissä ja juhlatunnelmissa jatkettiinkin heti lauantaina, kun saimme Johannan kanssa iltasella ex tempore-idean lähteä baareilemaan pitkästä aikaa yhdessä. Oli muuten ihan mielettömän kivaa viettää kunnolla aikaa kahdestaan - kyllähän me samassa asunnossa asumme ja näemme toisiamme päivittäin, mutta kun molemmilla on omat aikataulunsa (mahdollisimman pahasti ristiin menevät sellaiset vieläpä), ei normaaleina päivinä tule välttämättä jutusteltua mitään arkikuulumisia kummempaa. Nyt vietettiin kuitenkin pitkästä aikaa kunnon tyttöjen ilta ja nautiskeltiin (pullollisesta) punaviiniä glögin kanssa sekä loistavasta musiikista. Suoraan sanottuna meillä oli niin hauskaa, etten ois millään malttanut poistua edes baariin kellon alkaessa näyttää yöi puoltayötä! :D Onneksi kuitenkin lähdettiin, sillä tanssilattiaa tuli jälleen kerran tallailtua melko antaumuksella. Okei, suoraan sanottuna Escapen meno ärsytti aluksi melkoisesti, sillä käytössä oli ainoastaan yksi tanssilattia ja yksi baaritiski (lauantaina?!) eikä musiikkikaan tuntunut kovin kummoiselta, mutta vanhojen aikojen verestäminen tequilan tilaamisen merkeissä muutti kummasti mielipidettä musiikista ja tanssijalka alkoikin yhtäkkiä vipattamaan huomattavasti rivakammin... :D Mun puolesta tequilat saavat jäädä kyllä tästä lähtien suosiolla historiaan, se kamala maku maistui nimittäin suussa vielä eilenkin. Yäh. Nuorempana tequila tai kaks (tai kolme tai neljä...) kuului mun perusbaari-iltaan, enkä pysty oikeen vieläkään tajuamaan silloista itseäni :D

<3
Päälle eksyi toinen Nellyltä tilattu mekko, joka oli pienen
fiksailun jälkeen melko kiva! Alle 7 euron hinta ei ole
käytännössä mitään ja kieltämättä on mukavaa saada
vaatekaappiin edes yksi vaaleampikin mekko :)

Tällä viikolla vuorossa olis sitten kauhunsekaisella innolla kauan odotettu pikkujouluristeily! Alkuperäinen suunnitelmani oli pukeutua mahdollisimman överiin glitterpaljettimekkoon aka discopalloksi, mutta en tainnut vakuuttua siitä Nellyn paketissa tulleesta mekosta niin paljon, että pitäisin sen. Plan B olis sitten esittää hullua leopardinaista, kunhan keksisin ensin itselleni leopardikuvioisen mekon jostakin. Onneksi tässä on vielä muutama päivä aikaa pohdiskella ja pyöritellä vaateasioita suuntaan jos toiseenkin! Risteilyn teemana meillä on siis vähän tylsästi ruotsinlaiva, eli pukeutuneena about miksi tahansa täyttää kyllä varmasti teeman asettamat vaatimukset. Toisaalta ne täyttäisi varmaan myös siinä tapauksessa, että jättäisi pukeutumatta kokonaan... :D

Koska tässäkään ei oo vielä tarpeeksi, olis ohjelmassa maanantaisen kotiinpaluun jälkeen Cheekin keikka heti keskiviikkona. Sitäkin ootan muuten kans aika täpinöissäni :D Lisäksi ollaan puhuttu mm. koulun tyttöjen kanssa koko porukan pippaloista lähempänä joulua ja Johannankin kanssa oli suunnitelmissa pikkujouluilla ihan kunnolla pipareiden ja torttujen merkeissä jossain vaiheessa. Alan pikkuhiljaa sisäistämään sen tipattoman tammikuun tarkoituksen - ja tilaamaan muuten ne ihan varmasti tarpeeseen tulevat detox-kuurit jo valmiiksi :D Vaikka tässä nyt kieltämättä onkin aika paljon kaikenlaista tiedossa lyhyen ajan sisällä, voin varmaankin lohduttautua sillä, että alkuvuodesta baareilut vähenevät takuulla melko reippaalla kädellä ja sitten onkin taas aikaa harjoittaa ultimate-terveellistä elämäntapaa aivan yllin kyllin! Kyllähän nää kaiken maailman pirskeet myös rentouttaa ja piristää mukavasti vuoden tunnetusti synkimpänä ja kiireisimpänä aikana - work hard, play hard, eikös? ;)

Sunnuntaina mennään taas!