Viikonloppu turistioppaana!

Toisinaan turistiksi heittäytyminen ja kliseisimpien nähtävyyksien sekä matkamuistomyymälöiden kiertäminen keskellä tavallista arkea voi olla virkistävä ja velvollisuuksista mukavasti irtaannuttava kokemus - varsinkin, jos "tutun kotikaupungin" virkaa toimittaa Hong Kong ja seurana sattuu olemaan pari ihanaa, Suomesta Siperian läpi paikan päälle matkannutta tyttöä! :) Viime viikonloppuna mun edelliskesän Åland-naiseni saapuivat tosiaan muutaman päivän mittaiselle vierailulle suurkaupungin sykkeeseen matkattuaan ensin reilun viikon verran junassa Venäjän ja Mongolian halki. Tässä vaiheessa on pakko sanoa, että junareissukertomusten kuunteleminen sai reissukuumeen jylläämään taas pahemman kerran ja hetkellisesti mua pisti jo harmittamaan, että päätinkin varata lentoliput Vietnamiin Trans-Siperialla kotiin matkustamisen sijaan. Ensi kerralla sitten! ;)

Viikonlopun ajaksi hautasin siis kaikki kouluun liittyvät ajatukset syvälle pääkopan kaukaisimpiin nurkkiin ja keskityin nauttimaan rakkaiden ystävieni seurasta. Kolmeen päivään mahtui niin perusteellista kuulumistenvaihtoa, viime kesän muistelua ja tulevien kuukausien fiilistelyä kuin Hong Kongin lukuisien eri ulottuvuuksien esittelyäkin - suu kävi siis toisin sanoen koko ajan maisemien vaihtuessa pilvenpiirtäjien, neonvalojen ja ihmisten täyttämistä kaduista puistoihin sekä pieniin kalastajakyliin. 

Reissunaisten ensimmäinen lounas Hong Kongissa! 

Tähän tyyliin meillä tullaan sitten viettämään teekutsuja Ahvenanmaan kesässä... ;) Sain muuten kuvassa näkyvän ihanan mekon tuliaiseksi Pekingistä ja rakastuin siihen täysin! 

Tsim Sha Tsuilla kiertelyn, rantabulevardin sekä valojen täyttämän skylinen ihastelun sekä HK Islandin keskustan tutkiskelun lisäksi ehdin esitellä tytöille myös yliopiston, luksusasuntolamme, yhtenä maailman tiheimmin asutuista alueista (asukkaita kun asuu neliökilometriä kohden vaatimattomat 130 000...) tunnetun Mong Kokin sekä aina yhtä ruuhkaisen Ladies Marketin. Päädyin lopulta itsekin tekemään tuliaisostoksia itselleni - kotiinlähtö kun alkaa todella häämöttää lähitulevaisuudessa ja kaikkien mielessä pyörineiden asioiden haaliminen voisi tietenkin olla fiksua aloittaa hyvissä ajoin... Ladies Marketilta mun mukaani tarttui upea, mustalle silkille maalattu kuva Victoria's Harbourista, joka tulee takuuvarmasti koristamaan tulevan huoneen tai asunnon seinää joskus tulevaisuudessa.

Vaikka suurin osa viikonlopun aktiviteeteista oli mulle jo entuudestaan tuttuja, mahtui joukkoon myös asioita, joita en ollut itsekään ehtinyt aiemmin testaamaan. Esimerkiksi HK Islandin puolella liikennöivien herttaisten tramien kyytiin hyppäämistä oon mietiskellyt jo useamman kerran, mutta syystä tai toisesta se on tähän asti jäänyt aina tekemättä. Myös Victoria Peakilla vierailu kaupungin verhoutuessa kirkkaana välkkyvien valojen verkkoon auringon laskeuduttua oli kokemus, jota ei vain voi sanoin kuvailla - näkymät Peakin huipulta ovat näkemisen arvoiset paitsi päivänvalolla, myös auringonlaskun aikaan sekä pimeällä! Auringonnousua olis myöskin mahtavaa päästä tiirailemaan kukkulan laelta, mutta en oo ihan varma, ehdinkö toteuttaa tätä suunnitelmaa ennen kotiinlähtöä. No, jotain tekemistähän täytyy toki jättää seuraavaankin kertaan... ;)   

Kuva.

Maisemia Peakin huipulta! 

Lauantai-iltana kävimme kurkkaamassa myös menon LKF:ssa, joka on torstaisin ja viikonloppuisin place to be!

Vaikka Big Buddhaa kävinkin moikkailemassa jo tammikuussa, oli matka sinne cable carilla uusi juttu myös mulle. Pikkuvinkkinä cable caria harkitseville: jos vaan mitenkään voitte välttää, älkää suunnitelko reissua viikonlopulle tai etenkään sunnuntaille, nimim. kaksi tuntia jonossa seisoneet... :D

Toisaalta, Big B on kyllä melko mukava kaveri ja jonottamisen arvoinen!

Buddhalta jatkoimme matkaa Tai O:n kalastajakylään.

Loppujen lopuksi takaisin kotimaisemiin palailleet Suomi-neidot saivat toivon mukaan monipuolisen ja värikkään kuvan mulle niin rakkaaksi tulleesta Hong Kongista - ainakin mun tavoitteena oli näyttää tytöille keskustan hälinän ohella myös kaupungin muut ulottuvuudet ja kommenttien perusteella en siinä ainakaan kovin pahasti epäonnistunut! :) Kolme päivää ei luonnollisesti ole alkuunkaan riittävästi koko kaupungin näyttämiseen, mutta jonkinlaisen sneak peekin siinäkin ajassa ehtii onneksi tehdä. Sunnuntai-iltana tenttikirjojen ääreen palaili siis hieman väsähtänyt mutta  onnellinen nainen!

Kuluneen viikon kuulumisia!

Viikon biisi: Robinin ja Elastisen huikaisevan hieno uutuusbiisi on päässyt mun Spotify-suosikikseni tällä viikolla. Sanoitukset upposivat näin tulevaisuuspohdintojen keskellä suoraan sydämeen eikä ajoitus olis voinut ehkä ollakaan tän parempi :D

Viikon video: Kaverini linkkivinkki osoittautui todella osuvaksi kuvaukseksi lännen ja idän kulttuurieroista ja voisin allekirjoittaa tältä istumalta kaiken videolla näytetyn! :D Mitä mieltä te ootte?

Viikon eipäs-juupas-keskustelu: Viime viikon loppupuolella mieltä askarruttivat maailmaajärisyttävän suuret kysymykset: Varatako toukokuun viimeisen lomareissun lennot Hanoihin vai Da Nangiin? Lentoyhtiöt, matkustusajat sekä hinnat mielipiteistä puhumattakaan vaihtelivat muutaman päivän aikana laidasta laitaan ja jossain välissä olin lähestulkoon valmis luovuttamaan ja viettämään pari viimeistä viikkoa kiltisti Hong Kongissa :D Loppujen lopuksi asiat kääntyivät kuitenkin parhain päin ja tällä hetkellä mun sähköpostissa odottelevatkin lentoliput Keski-Vietnamin Da Nangiin viikon mittaiselle reissulle ennen Suomeen suuntaamista. Olin varautunut lähtemään matkaan yksinään, mutta loppujen lopuksi sain mukaani myös matkaseuraa paristakin kaverista - tällaiset ovat aina mukavia yllätyksiä! Vähän myös kieltämättä naurattaa, miten suuren ongelman sainkaan koko matkasta itselleni tehtyä, sillä ei tässä nyt ehkä kuitenkaan aivan elämästä ja kuolemasta ollut kyse vaikka välillä se siltä tuntuikin... :D

Viikon maisemat: Sunnuntaina kävimme Paulinan ja Saaran kanssa kurkkimassa elämää Cheung Chanin pienellä saarella. Aurinkoa ei liiemmin päivän aikana näkynyt, mutta idyllinen pikkusaari vakuutti kaikesta huolimatta kauneudellaan ja tunnelmallaan. Silmänkantamattomiin jatkuva meri, tukahdutttavan kuumaa ilmaa raikastava tuuli, lukuisat pienet kalastajaveneet, hiekkarannat, kalapallojen tuoksu sekä paikallisten ihmisten asumukset - that's what it was all about!

Viikon koukutus: Porkkanat ja Coca-Cola Zero. Oon vähän järkyttynyt siitä, miten oon saanut itseni addiktoitua niin pahasti Zeroon tai vaihtoehtoisesti sitruunanmakuiseen lightiin - en oo vuosikausiin juonut minkäänlaisia limsoja oikeastaan ollenkaan ja nyt mun tekis mieli kaataa sitä kurkkuuni jatkuvasti? :D Syytän tästä kyllä osittain säätä, sillä kostean, kuuman ilman tunkeutuessa joka nurkkaan kaikenlaiset virvokkeet ovat tervetulleita ja ruokavaliokin tekis mieli muuttaa kokonaan nestemäiseksi! Porkkanat taas... no, onko kukaan tietoinen liiallisen porkkanoiden puputtamisen aiheuttamista haittapuolista? :D

(Tässä vaiheessa toki googletin asian ja löysin Ilta-Sanomien artikkelin, jonka mukaan liiallinen porkkanansyönti saattaa aiheuttaa ihon muuttumista oranssiksi....)

Näillä mennään...

Viikon kummajaiset: Sha Tinissa sijaitsevassa 10 000 buddha's monasteryssa on ollut mun to do-listallani jo pidemmän aikaa, mut lauantaina sain lopulta tartuttua itseäni niskasta kiinni ja suunnattua paikan päälle Zaidan kanssa. Hieman tavallisesta poikkeavalta luostarialueelta löytyy tosiaan nimensä mukaisesti muutama buddha-patsas niin rinteille ripoteltuna, suureen pagodaan kerättynä tai luostarihallin seinille nostettuna. Näky oli kieltämättä paikoitellen todella vaikuttava, mutta parasta kohteessa oli se, että lähestulkoon kaikki buddhat olivat keskenään erilaisia - katseltavaa siis riitti. Suurin osa patsaista oli toki ns. "tavallisia", mutta myös eriskummallisempia ja hieman pelottaviakin buddhia mahtui matkan varrelle!

Tässä kokoelmaa niistä hieman persoonallisemmista buddha-patsaista! ;)

Viikon missio: OPISKELU. Lopputenttien aiheuttamat pienimuotoiset paineet ovat päässeet salakavalasti hivuttautumaan pääkopan uumeniin ja tää viikko on mennyt yhtään liioittelematta opiskelun, syömisen ja salilla käymisen pyhää kolminaisuutta noudattaen. En suoraan sanottuna ees muista, milloin viimeksi olisin oikeasti paneutunut koulunkäyntiin näin tiiviisti! :D Koska viikonlopun ohjelmassa on tiedossa kaikkea muuta kuin powerpointtien pänttäämistä, oon yrittänyt käyttää vapaapäivät hyödyksi seuraavan viikon kolmea tenttiä silmällä pitäen. Tässä vaiheessa tosin alkaa jo pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että huoneen seinät kaatuvat päälle ja hotellisuunnittelun ja -kehittämisen käsitteet hyppivät jo silmissä... Mun saamia arvosanoja ei tosiaan tulla muuttamaan Suomen käyttämälle arvosteluasteikolle ollenkaan, joten tietyllä tapaa tenttituloksilla ei tuu olemaan mitään merkitystä niin kauan, kun pääsen kokeista läpi. Vaikka oon kuinka kovaan ääneen vannonut, etten missään nimessä stressaa lopputenteistä ja että mun ainoana tavoitteena on päästä kokeista läpi, ei tän rennon hälläväliä-asenteen noudattaminen olekaan ainakaan mulle yhtään niin helppoa kuin mitä voisi ajatella!

Viikon lounas: Kävin tiistaina testaamassa SHTM:n (oman kouluni eli School of Hotel and Tourism Managementin) opiskelijoiden ylläpitämän Bistro1979-ravintolan lounaan Sannan kanssa enkä todellakaan joutunut pettymään! Vajaalla parillakymmenellä eurolla nenän eteen sai kolmen ruokalajin herkullisen lounaan sekä täydellisen tauon opiskelujen lomaan. Etenkin green tea pannacotta sekä seesaminsiemen-juustokakku olivat mielenkiintoisia tuttavuuksia! ;)

Viikon söpöys: Eilisiltainen pistäytyminen Moomin Caféssa sai ainakin tän muumi-fanin suupielet kääntymään ylöspäin - lohikeiton kermaisen tuoksun leijailu nenään, Nuuskamuikkusen tai Pikku Myyn kasvoilla koristellut latet, suomalainen sisustus sekä jättisuuret muumipehmolelut eivät vain voi olla huono juttu yhdistettynä ravintolan ikkunoiden takana aukeavaan Hong Kongin skylineen! 

Viikon odotuksen aihe: Päiväkausia jatkunutta opiskelua ja itsensä siihen motivoimista on potkinut eteenpäin se mukava fakta, että mun mahtavat, viimekesäiset Ahvenanmaan-ystäväiseni ovat saapuneet varhain tänä aamuna Hong Kongiin ja viikonloppu tuleekin kulumaan näillä näkymin kaupunkia kierrellessä ja esitellessä sekä kuulumisia vaihtaessa! En malta odottaa, että pääsen näkemään nää rakkaat tyttöset pitkästä aikaa ja kuulemaan muiden kuulumisten ohella myös matkasta Hong Kongiin - seikkailijat kun saapuivat Aasiaan munkin mielessä pyörineen Trans-Mongolian junan kuljettamana ;)

shooting stars and fairytales

Tulisen nuudelikeiton syömistä posket punoittaen, kaupasta raahattujen kolmen porkkanakilon sekä jättimäisen zeropullon aiheuttamaa huvittuneisuutta vastaantulevissa ihmisissä ja viimeisten kouluraporttien sekä ryhmäesitysten loppuunviemistä. 

Auringonsäteiden leikittelyä poskipäillä, vaatekerrosten vähenemistä, varpaiden upottamista nurmikkoon ja pikaiset päiväunet ulkona jalkoja tärisyttäneen salitreenin jälkeen. 

Reissusuunnitelmia, Hotel Planning & Development-kurssilta voitetusta kunniakirjasta sekä arvokkaasta lounaslahjakortista iloitsemista, tulevaisuuspohdintoja sekä harjoittelupaikan metsästystä. 

Silmäkulmaan vierähtänyt kyynel, pitkä puhelu pikkuveljen kanssa ja myöhään yöhön valvotut tunnit ryhmätyön viimeistelyn merkeissä.

Kouluhommien paahtamista auringonpaisteessa - ei hassumpaa!

Viikon mittainen Kiinan reissu päättyi meluisassa yöjunassa rähjääntyneen tyttöporukkamme astuessa Shenzhenin rautatieasemalle viime perjantaiaamuna. Kylmänkolean sään aiheuttama flunssa kaatoi lähestulkoon jokaisen meistä viikonlopuksi sängynpohjalle ja nenäliinapaketit, laatikon pohjalta löytyneet Finrexinit sekä särkylääkkeet muodostuivatkin parin päivän ajaksi ylimmiksi ystäviksi. Kämppis oli pääsiäisen aikana kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttanut toiseen huoneeseen, joten sain onneksi oleskella kuumeisena räkäpeikkona pimennetyn huoneen uumenissa kaikessa rauhassa - ei nimittäin olo ollut ihan siitä kauneimmasta päästä! :D Tauteilu kesti onneksi ainoastaan muutaman päivän ja maanantaina olinkin taas arkielämän kimpussa ryhmäesitysten merkeissä.

Kouluhommat alkavat tosiaan olla tän kevään osalta ohitse ja lukukausi on tänpäiväisten luentojen jälkeen final exameja vaille taputeltuna. Opettajien toivotellessa viimeisten tuntien päätteeksi hyvää jatkoa ja menestyksekästä tulevaisuutta suklaakonvehtien säestyksellä, auringon paistaessa täydeltä terältä pilvettömältä taivaalta ja kalenterin sivujen tyhjentyessä päivä päivältä tietynlainen kesälomafiilis on kieltämättä päässyt hiipimään myös mun sydämeen! "Kesäkauden alkua" oon juhlistanut jo muutamana päivänä auringonpalvonnan merkeissä viereisessä Victoria Harbourissa - ei se nyt ihan kunnon hiekkarantaa päihitä, mutta huonompiakin paikkoja löytyy! ;)

Myös tulevaisuudensuunnitelmat ovat pyörineet tiiviisti mielessä aina loppukevään reissusuunnitelmista ensi syksyyn ja seuraavaan kevääseen. Toukokuisen reissun tiimoilta Vietnam tuntuu yhä edelleen muhivan sinnikkäästi pääkopan uumenissa ja tällä hetkellä about kymmenen päivän mittainen reissu Hanoihin keikkuu suunnitelmalistan kärjessä. Itse Hanoin ohella mua kiinnostaisi kovasti myöskin nähdä jonkin matkan päässä sijaitseva Halong Bay sekä tehdä muutaman päivän reissu pohjoisen vuoristoseudulle Sa Paan - vinkkejä näihin otetaan siis mielellään vastaan! ;) Hieman kauaskantoisempia suunnitelmiakin on tullut pohdiskeltua muun muassa Ahvenanmaalta paluun jälkeisen ajan suhteen ja mielessä onkin tullut pyöriteltyä harjoitteluvaihtoehtoja aina Thaimaasta Dubaihin ja sieltä Rovaniemelle. Tää tyttö tietää selkeästi tasan tarkkaan, mitä haluaa, haha ;)

Erään kurssini ryhmä - viimeisten tuntien kunniaksi groupieita on tullut luonnollisesti periaasialaiseen tapaan napsittua erittäin ahkerasti! ;)

Kilometripostauksia Kiinan reissusta on taas tulossa lähiaikoina - nyt mun täytyy kuitenkin laittaa nukkumaan, sillä muutaman päivän vapaat starttaavat muutama tunti sitten syntyneellä ex tempore-päätöksellä lähteä huomenna heittämään pikainen päiväreissu Macaoon, Aasian Las Vegasiin. Maailman suurin kasino, täältä tullaan! ;)

Kuluneen viikon kuulumisia!

Lämpötilan jäätyä kaikesta päätellen keikkumaan pysyvästi kahdenkymmenenviiden plusasteen yläpuolelle, ilmankosteuden huidellessa pilvissä ja vaatekerrosten vähentyessä päivä päivältä on helppoa huomata kesän lähestymisen. Mua on peloteltu kovasti loppukevään sekä kesän tukalankuumista ja ahdistavan kosteista päivistä ja ainakin tähänastisten kokemusten perusteella oon iloinen siitä, ettei mulla oo aikomustakaan viettää kesää kaupungissa - vielä tässä vaiheessa ilmasto on mukava, mutta kovinkaan paljon tän pidemmälle ei mun puolesta oo väliä mennäkään ;) Suomen kesää parempaa asiaa on sitä paitsi vaikeaa keksiä ja paluu takaisin pohjoiseen juuri parhaan vuodenajan kynnyksellä on ajoitukseltaan täydellinen!

Rakas kotimaa on pyörinyt edellisellä viikolla mielen perukoilla hieman tavallista enemmän. Vaikka en nyt varsinaisesta koti-ikävästä puhuisikaan, ovat muutamat kotosalla täysin arkipäiväisiltä tuntuvat jutut muuttuneet viime aikoina asioiksi, joiden pariin pääsyä odotankin yhtäkkiä innolla: keittiössä häärääminen ja ruoan laittaminen, lautasen täyttäminen raikkaalla ja tuoreella salaatilla, kuntosalin jumppatunneilla huhkiminen, metsässä käydyt pitkät juoksulenkit, hyvään kirjaan uppoutuminen sekä puurokattilan porina aamun varhaisina tunteina. Hektisten ja elämäntäyteisten kuukausien jälkeen jo pelkkä kotona oleskelu ja kiireettömyyden tunne tuntuu takuulla melko mukavalta, täällä kun huoneeseen jääminen tai esimerkiksi leffan katsominen tuntuu jollain tapaa todella väärältä. Eihän tänne asti oo tultu sen vuoksi, että jäisin makoilemaan päiväksi sängyn pohjalle tai uppoutuisin telkkarisarjojen maailmaan! ;) Nautin kyllä täysin sydämin tekemisentäyteisestä elämästä, mutta paikalleen rauhoittuminen täällä tuntuu vaikealta. 

Osasyy kaipuun syttymiseen on luultavasti takaisin Ahvenanmaalle postitetussa työsopparissa sekä viikko sitten ostetuissa lentolipuissa - sain siis lopultakin päätettyä Suomeen paluun ajankohtani ilman suhteettoman suuria takaiskuja pankkitilin suhteen! Lentolippujen hintojen noustessa päivä päivältä mulle meinasi välillä iskeä jopa pieni paniikki ja pelkäsin joutuvani pulittamaan lähes 600€ edullisimmista, edes kaukaisesti järkevistä lipuista. Pienen googlettelun ja Momondon ahkeran päivittämisen jälkeen lopputuloksena sähköpostiin kilahti kuitenkin erilliset, Hong Kongista Moskovaan ja sieltä edelleen Helsinkiin ostetut lentoliput ja näin ollen tää tyttö laskee jalkansa takaisin Suomen kamaralle toukokuun 22. päivä! ;) Pienimuotoinen kikkailu lippujen suhteen aiheutti toki sen, että lentoreitti on kaukana suorasta ja kotimatka tullaankin toteuttamaan yhteensä viiden eri lentokentän, kolmen lentoyhtiön sekä kolmen välilaskun (joista viimeisin on niinkin kaukana kuin Riikassa...) kautta, mutta mitäs moisista pikkuseikoista... :D  

Alkuviikolla juhlittiin taas synttäreitä kakun merkeissä - tästähän alkaa tulla varsin mukava tapa! ;)

Erään aamun aamupalaa - kaupasta halvalla löytyneitä mansikoita all the way from USA, banaania sekä pähkinöitä!

Kotimaa oli esillä myös viime torstaina, kun pidimme ystävämme English Clubin viikottaisessa iltatapahtumassa esitelmän Suomesta Tainan sekä Annan kanssa. Perinteisen powerpointin lisäksi mä kävin tekemässä edellisenä päivänä täsmäiskun Sverigeshoppeniin ja kotiuduin takaisin hallseille näkkkäripaketin, Fazerin Sinisen, turkinpippureiden sekä korvapuustiainesten kanssa - täytyyhän ihmisille tuoda nyt jonkinlainen käsitys siitä, miltä suomalaiset herkut maistuvat ;) Ruisleipää ei tähän hätään valitettavasti löytynyt ja aito, oikea salmiakkikin jäi puuttumaan, mutta näilläkin aineksilla paikallisten suut saatiin mutrulle ja ajatukset rullalle! Pullat sekä suklaa upposivat kyllä nopeasti parempiin suihin, mutta turkinpippuri aiheutti ennalta odotetusti vastakkaisia reaktioita - mua jäi harmittamaan, ettei meillä ollut tarjota lähestyvän pääsiäisen kunniaksi mämmiä :D Myös videoklipit esimerkiksi eukonkannosta ja suojalkapallosta sekä tarinat revontulista, yöttömästä yöstä ja viime joulun pakkaslukemista aiheuttivat yleisön seassa kohinaa. Näin meillä! ;)

Pikainen shoppailu Sverigeshoppenissa tuotti tulokseksi mm. suklaata, turkinpippureita, näkkkäriä, kardemummaa ja kanelia!

Esitys meneillään...

Tää ei ehkä oo se kaikista houkuttelevin kuva tarjolla olleista herkuista, mut syytän tästä teknisistä ongelmista johtunutta kiirettä :D

Elämä nykyisen kämppiksen kanssa vaihtelee päivästä riippuen siedettävän ja sietämättömän välillä - parhaina päivinä tyttöstä ei näy asuntolalla pariin päivään, toisinaan huonosti nukuttuja öitä neitokaisen puuhaillessa omiaan aamuyön tunteina mahtuu viikkoon useampi putkeen. Huoneenvaihto on kaikesta päätellen pistetty vireille, mutta vapaita huoneita ei oo vielä tähän päivään mennessä ilmaantunut ja yhteiselo jatkuu tämänkaltaisena vielä ainakin toistaiseksi. Onneks oon ylihuomenna suuntaamassa nenäni manner-Kiinan puolelle seuraavaksi viikoksi, joten pientä hajurakoa tiiviiseen kämppiselämään on siis tiedossa ihan piakkoin! ;)

Erään päivän taiwanilainen afternoon tea set :)

Perjantai-iltana olin Tainan ja Annan kanssa seuraamassa International A Cappella Extravaganzaa...

...jossa esiintyi parin hongkongilaisen ryhmän lisäksi yhtyeitä myös mm. USAsta, Saksasta sekä Koreasta. Etenkin amerikkalaispoikien mieskomeus sekä korealaisten valloittava esiintyminen saivat lähinnä nuorista naisista koostuneen yleisön kunnon kiljumisen partaalle... :D

Loppuviikon kohokohtia olivat sitten muun muassa lauantainen päiväreissu valloittavalle Lamman saarelle (tästä tuun postailemaan melko muhkean kuvasaldon vuoksi erikseen), illan iloksi ostettu 3,5 euroa kustantanut punaviinipullo sekä sisällön kirvoittamat pitkät keskustelut, uudet, herkulliset ruokatuttavuudet aina red bean pastella täytetyistä paahtoleivistä kookoksen sekä cookies'n'creamin makuiseen soijamaitoon, upea auringonpaiste, tuoreet mansikat aamupuuron päällä sekä ensimmäinen hermovaurion ilmaantumisen jälkeen juostu tunnin lenkki aina yhtä ihanaa satamabulevardia pitkin. 

Mokasiideriä ;)

Tässä tää elämäni kallein viinipullo! :D

Sunnuntaiaamun loistosuunnitelma: päivän aloittaminen aamupalatoasteilla!

Jep, kyllä tää elämä on elämisen arvoista.

Mikä Hong Kongissa nyt sitten ottaa päähän?

Kuten kaikille on varmaankin tullut jo selväksi, oon pääpiirteissään mielettömän tyytyväinen elämääni Hong Kongissa ja rakkaussuhde kaupunkiin on syventynyt päivä päivältä. Ylistyslauluista ja loputtomista kehuista huolimatta tässä, kuten missä tahansa muussakin paikassa, on olemassa myös ne ärsyttävämmät puolensa. Elämä näinkään huikean suurkaupungin sykkeessä ei oo pelkkää lintujen laulua ja pilvenpiirtäjien valoshown ihastelua - ei, vaikka kaikkia mukavia juttuja toki blogissa nostankin esiin. ;) Positiivisuutta pulppuavien postausten rinnalle aattelin kirjoittaa myös niistä asioista, jotka täällä ollessa meinaavat joinain päivinä saada verenpaineen enemmän tai vähemmän koholle!

- Hitaasti kävelevät ihmiset. Kaupungin koon sekä jatkuvasti ympärillä sykkivän elämänrytmin huomioon ottaen paikalliset kävelevät todella hitaasti ja toisinaan tuskastuttavaa tahtia matelevien ihmisten takana eteenpäin pyrkiminen on lähes mahdotonta. Eräs taiwanilainen opettajani meni joskus alkuvuodesta sanomaan hongkongilaisten kävelyvauhdin olevan hänen mielestään nopea - tän kommentin perusteella mua todella kiinnostais tietää, miten "nopeasti" taiwanilaiset sitten tapaavat kävellä... :D
Samaan lokeroon hitaan kävelyvauhdin kanssa voisi niputtaa myös kävelytavan, se kun voi olla kaikkea suoraan eteenpäin kulkemisesta kiemurtelevaan, odottamattomia käännöksiä sisältävään koukkailuun. Edellä kävelevää ihmistä ohittaessa et voi koskaan tietää, päättääkö kyseinen henkilö juuri sillä hetkellä ottaa askeleen suoraan omalle kulkureitillesi tai käännähtää ympäri - kaikki on mahdollista!

- Jatkuva puhelimen/tabletin näytön tuijottaminen on myös osasyy siihen, miksi kävelyvauhti on verrattavissa tervaan juuttuneeseen hyönteiseen ja kulkureitti saattaa lähteä vetämään vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle. Valehtelematta joka toisen jalankulkijan nenä on liimautunut puhelimen tai tabletin näyttöön ja vaikka tätä tapahtuu toki myös Suomessa ja muualla maailmassa, on Hong Kongissa symbioosielämä älylaitteiden kanssa noussut aivan uusiin sfääreihin. Viestien tai Facebookin selailun lisäksi kävelyn aikana on täysin tavallista pelata erilaisia pelejä tai katsoa leffoja - toisin sanoen siis keskittyä kaikkeen muuhun kuin ympäristöön ja muuhun liikenteeseen :D Hong Kongin lentokentän liukuportaista taitaa muistaakseni löytyä jopa varoituskyltti siitä, miten liiallinen puhelimen tuijottaminen voi aiheuttaa vaaratilanteita!

- Lähes säännnönmukainen myöhästely. Myönnetään, että mulla itselläkin on todella huono tapa olla muutaman minuutin myöhässä lähes joka paikasta, mutta täällä ihmiset saapuvat surutta luennoille, seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin puoli tuntia tai jopa tunnin myöhässä. Opettajat hyväksyvät tämän täysin mukisematta ja näin ollen 50 minuutin mittaiseen seminaariinkin valuu porukkaa parhaimmillaan vielä varttia ennen tunnnin loppumistakin! Lähtökohtaisestihan tää on toki pois ennen kaikkea opiskelijalta itseltään, mutta kyllä mua ainakin hieman häiritsee se, miten luokassa käy jatkuva ihmisvirta opetuksen aikana...

- Toinen luentoihin ja muihin tunteihin liittyvä ärsytystekijä on luokissa käyvä jatkuva puheensorina, jonka takia jopa opettajan puheen kuuleminen on toisinaan vaikeaa! Tää oli ainakin mulle melkoinen yllätys Hong Kongiin saapuessani, sillä olin stereotyyppisesti ajatellut paikallisten olevan hiljaisen tunnollisia opiskelijoita myös tuntien aikana - pyh ja pah :D Koulumenestyksen suuresta merkityksestä huolimatta juoruilu on kaikesta päätellen täysin fine eikä opettajan tai esim. toisten opiskelijoiden ryhmäesityksiä viitsitä kunnioittaa edes sen verran, että suu maltettaisiin pitää kiinni tunnin aikana. Mua itseäni tää ärsyttää melko paljon, sillä vaikka asia ei itseä kiinnostaisikaan, on väärin viedä kuuntelun mahdollisuus myös muilta ympärillä olevilta.

- Pienten, yksityiskohtaisten nippelifaktojen sekä ulkoa opettelemisen suosiminen. Kuten jo mid-term exameista puhuessani mainitsinkin, painottaa täkäläinen opiskelukulttuuri melko pitkälti pikkuasioiden muistamista sekä ulkoa opettelemisen jaloa taitoa - siis sitä, mistä on peruskoulun jälkeen yritetty kaikin mahdollisin tavoin opetella ulos. :D PowerPoint-esitykset vedetään sana sanalta niin kuin ne on etukäteen opeteltu ja esimerkiksi tilanteen poiketessa kirjassa esitetystä ovat monet opiskelijat täysin pulassa käytännön soveltamiskyvyn puuttuessa. Mulle täkäläinen opiskelutaktiikka tuntuu näistä syistä ajoittain aika vaikealta, sillä oma bravuurini on nimenomaan pitkien, jaarittelevien esseiden kirjoittaminen sekä tilanteen vaatiessa tiedon puuttumisen piilottaminen sanojen taakse... ;)

- Ikään verrattuna ihmiset käyttäytyvät lähtökohtaisesti todella lapsellisesti. Yli parikymppisille ihmisille asuntolan käytävillä juoksentelu, kiljuminen sekä pienille, verrattain typerille asioille kikattaminen on täysin tavallista käytöstä. Tiettyinä päivinä tää meinaa saada veren kiehahtamaan - etenkin silloin, kun tavoitteena olisi saada ryhmätyöt hoidettua kasaan nopeasti ja tehokkaasti sekä keskusteltua asioista kunnolla, on muiden ryhmän jäsenten hihittäminen piirretyille kissakuville tai nauruun tikahtuminen toisia kylkeen tökkiessä melko rassaavaa... :D

- Elämän keskittyminen yöaikaan. Tää kulttuuripiirre on asia, johon täytyisi vain kyetä sopeutumaan - täkäläiset kun heräävät elämään kellon lähestyessä iltayhdeksää ja asuntolalla esimerkiksi common roomeissa käy todellinen kuhina puolenyön paikkeilla! Aamuisin esimerkiksi pyykinpesu sekä salilla käyminen on vielä helppoa, mutta iltaisin mukaan mahduttautuminen on jo huomattavasti vaikeampaa ja joskus hiljaisen sopen löytäminen puhelinsoittoa varten voi tuntua mission impossiblelta. Niin, ja sinne kuntosalille menosta ei tosiaan kannata edes haaveilla iltakymmenen jälkeen - ei sinne mahdu kuitenkaan! :D Aamuvirkussa ja aikaisia herätyksiä arvostavassa kulttuurissa kasvaneelle öinen rauhattomuus tuntuu joskus häiritsevältä ja etenkin nykyisen, läpi yöt valvovan kämppikseni kanssa eläessä vuorokausirytmien täysi vastakohtaisuus tuntuu vaikealta. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei tilanne ole helppo myöskään toisin päin: pari päivää sitten kuuntelin erään paikallisen kaverini valitusta siitä, miten hänen eurooppalainen kämppiksensä ei halua toisten käyvän suihkussa yöaikaan. Itse hän kuitenkin käy suihkussa aamuseitsemältä, mikä taas on paikallisten mittakaavan mukaan ajankohtana aivan käsittämätön!

- Kaupungin yllä lähes jatkuvasti leijaileva savusumu sekä ilmansaasteiden suuri määrä ovat seikkoja, jotka todella laittavat arvostamaan Suomen puhdasta luontoa sekä raikasta ilmaa! Pääsääntöisesti Hong Kongin ilmanlaatu on kohtuullinen eikä ilmassa leijailevaa saasteiden määrää juurikaan tule ajatelleeksi päivittäisessä elämässä. Mittareiden paukkuessa punaisella pakokaasujen ja muiden möhnien imeytymisen keuhkoihin pystyy kuitenkin tuntemaan todella selkeästi ja tällaisina päivinä myös olo on monesti todella väsynyt ja jokseenkin voimaton.Väsymystä on tosin ollut havaittavissa muutenkin paljon Suomessa vietettyä elämää enemmän ja uskaltaisin kyllä kipata osan syistä myös ilmansaasteiden piikkiin!

- Ruokakauppojen kallis hintataso on asia, jota oon tainnut sivuta jo muutaman kerran tän kevään aikana. Ulkona syöminen on helppoa ja edullista ja ravintoloita löytyy jokaisen kulman takaa laidasta laitaan, mutta ruokakaupassa hintataso voi etenkin tiettyjen tuotteiden kohdalla huidella pilvissä. Esimerkiksi monet salaatit ja vihannekset, hedelmät, marjat sekä maitotuotteet ovat todella kalliita ja esimerkiksi hyvän lounassalaatin löytäminen ei oo todellakaan niin helppo juttu kuin miltä kuulostaa :D Pidän kyllä kiinalaisesta ruoasta todella paljon ja suurimman osan ajasta riisi- ja nuudelipohjaisten ruokien syöminen on mulle täysin ok - variaatioita kun löytyy aivan uskomattomia määriä! Joskus kevyemmän ja vähemmän hiilaripitoisen ruoan löytämisen haasteellisuus saa kuitenkin kaipaamaan kotimaan puhtaita ja raikkaita makuja, myönnettäköön... :D

A week with me - it's all about eating, "studying" and friends!

Viikko alkoi tuttuun tapaan melko opiskeluntäyteisissä merkeissä: maanantait ovat mun viikkojeni työntäyteisimpiä päiviä ja kampuksella tulee oleskeltua lähestulkoon aamusta iltaan. Tällä viikolla päivä starttasi tosin poikkeuksellisesti neurologikäynnillä, jonka tarkoituksena oli selvittää vasemman jalan hermo-ongelman tänhetkistä tilannetta. Lääkärireissun lopputuloksena mulle näytettiin kaikeksi onneksi vihreää valoa edistymisen suhteen, mutta kaiken varalta sain ajat niin magneettikuvaukseen kuin hermoratatutkimukseenkin asian perinpohjaista tarkistamista varten. Tutkimusten hinnat kuullessani olin muuten jälleen kerran hyvin onnellinen matkavakuutuksen voimassaolosta - lähestulkoon tonnin suuruinen setti ei ilahduttaisi omaa lompakkoa kovinkaan paljon... :D

Kuten sanottu, päivä kului suurilta osin koululla ensin hotellisuunnittelukurssin ja myöhemmin urbaania matkailua käsittelevän opintojakson parissa. Tuntien välissä mulla oli onneksi aikaa viettää lyhyt lounastauko Sannan kanssa ja yllättävän herkulliseksi paljastuneen beef & vegetable bowlin äärellä saimme vaihdettua näppärästi myös kuluneen viikonlopun kuulumiset. Tauon virkistämänä jaksoikin sitten taas paahtaa illan kolmen tunnin luennon sekä ryhmäesityksen läpi kunnialla ja seitsemän hujakoilla palailin takaisin asuntolalle muutaman muunkin kotimatkalaisen kanssa - pahin ruuhka-aika kun sattuu ajoittumaan sopivasti just kuuden ja seitsemän välille... Pikaisen välipalan jälkeen loppuilta hujahti asuntolan alakerroksessa järjestetyssä kuorokonsertissa, jonne päädyin hetkellisen päähänpiston seurauksena Tainan, Saaran sekä Georginan kanssa. :) Illan konsertti osoittautui kokonaisuudessaan melko hyväksi, vaikkakin 2,5-tuntisen kulttuurielämys oli ehkä aavistuksen liian pitkä ja silmät alkoivatkin loppuvaiheilla lupsahtelemaan jo melko tiuhaan tahtiin... :D  

Herkullinen lounas herkullisessa seurassa! Läheisen ostarin yläkerran japanilaisesta ravintolasta saa afternoon tean aikaan 20 dollarilla tällaisen näppärän setin, joka monesta muusta ruoasta poiketen on virkistävää vaihtelua lähinnä ns. "puhtautensa" vuoksi - kerrankin lihaa ja vihanneksia ei oo upotettu sekalaisiin kastikkeisiin ja annoksesta pystyy todella erottelemaan jokaisen ainesosan! :D

Puoli seitsemän iltaruuhkaa.

Maanantai-illan kuorokonsertti!

Tiistai kului melko väsähtäneissä tunnelmissa huonoksi jääneiden yöunien takia, sillä kämppiksen läpi yön valvominen ja kouluhommien hakkaaminen läppärillä saivat pidettyä myös mut hereillä lähes aamuun asti. Tässä vaiheessa mulle kävi siis ilmi, että sunnuntai-iltana huoneeseen muuttanut uusi asuinkaverini on lievästi sanottuna yöeläjä eikä pikkutunneilla kouluhommien hakkaaminen tuota selkeästikään ongelmia... Katen kipitettyä aamulla kouluun mä päätin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen iskeä herätyskellon kiinni ja jatkaa unia vielä muutaman tunnin pidempään selvitäkseni tulevasta päivästä edes jotenkuten hengissä. Yhdentoista hujakoilla avasin silmäni uudelleen ja pienen kämppiksen kanssa pidetyn juttutuokion (jouduin siis pyytämään neitokaista ystävällisesti tekemään kouluhommansa yöaikaan vastedes jossain muualla kuin huoneessa) jälkeen kipitin kampukselle pakertamaan koulujuttuja pariksi tunnin ajaksi.
Ennen iltapäivän tunteja söin lounaan Gabrielin, Annan ja Saaran kanssa puheenaiheiden pyöriessä mm. Gabrielin twerkkaavan kämppiksen ympärillä ja näillä eväillä jaksoikin hyvin seminaarien sekä puolentoista tunnin kirjastossa vietetyn opiskelusession yli. Takaisin asuntolalle kahdeksan jälkeen palattuani päätin käydä vielä tekemässä reilun tunnin salitreenin ja loppuilta kuluikin äidin kanssa puhelimessa kuulumisia vaihdellen – niin, siis sen jälkeen kun olin ensin kiivennyt 12 kerrosta löytääkseni common roomin, jossa oli riittävän hiljaista soittamista varten. Mitäs mä näistä paikallisista yöeläjistä sanoinkaan... ;) Pitkäksi venähtäneen puhelun vuoksi alkuperäiset peli-ilta- suunnitelmat jäivät väliin, mutta ennen nukkumaanmenoa kävin kuitenkin moikkaamassa DixItin sekä Unon parissa iltaa viettäneitä tyttösiä muutamaa kerrosta alempana.

Motivoitunut opiskelija... or not.

Alkuillan ahkeraa opiskelua!

Keskiviikkoisin mulla on viikon ainoa ”aikainen” aamu – tunnit siis alkavat niinkin hurjaan aikaan kuin puoli yhdeksältä! :D Kahden tunnin mittaisen luennon sekä tunnin seminaarin (josta muuten voitettiin mun ryhmän kanssa pussillinen minisuklaapatukoita tuntiaktiivisuudesta… Turha varmaan sanoakaan, että mulla ei ollut kyllä osaa eikä arpaa tän palkinnon saavuttamiseen, haha :D) jälkeen raahauduin pariksi tunniksi kirjastolle tekemään koulujuttuja. Motivaatio meinas kuitenkin olla enemmän tai vähemmän hukassa ja lounas Annan kanssa sattuikin just sopivaan saumaan - loppujen lopuksi pikainen ruokatauko venähti kahden ja puolen tunnin mittaiseksi lusmuiluksi food courtissa sekä Starbucksissa… :D Iltapäivällä Annan oli kuitenkin pakko lähteä ryhmätapaamiseen ja mä palasin asuntolalle vain keksiäkseni uuden tavan pakoilla kouluhommia: kuntosali! Puolentoista tunnin juoksumatolla hikoilun sekä jalkatreenin jälkeen vuorossa olikin jo dinner-treffit New York City-girl Zaidan kanssa ja loppuilta kuluikin mukavasti uuden ravintolalöydön antimista nautiskellen, kaupasta elämän välttämättömyyksiä eli pikakahvia sekä puurohiutaleita shoppaillen ja – no, ihan vähän niitä koulujuttujakin tehden. Ennen nukkumaanmenoa sain vielä viestin mulle varatuista lipuista ens viikkoiseen International A Cappella Extravaganza-konserttiin, jonka seurauksena jäin mietiskelemään lippujen hommaamista myöskin huhtikuiselle Rajattoman keikalle. Jep - tulin koko matkan tänne asti vain päästäkseni kuuntelemaan a cappella-festareilla esiintyvää Rajatonta! :D

Ihanat pinkit ja vaaleanpunaiset kukkaset kukkivat kampusalueella jo täyttä päätä!

Meidän ah-niin-aktiivinen ryhmä opettajan ja palkintoherkkupussin kanssa! Tottahan toki tästäkin hienosta hetkestä piti aasialaisittain ottaa myöskin yhteiskuva opettajan kanssa... ;)

Posti oli kiikuttanut mulle postikortin talvilomansa Kuopiossa viettäneeltä perheeltä sekä Maarianhaminasta tänne matkanneen työsopimuksen - nyt on siis varmaa, että Ahvenanmaa kutsuu tätä tyttöä luokseen kesäkuun alusta lähtien! :)

Zaida ja iltapöperöt :)

Torstain ohjelmassa oli kampuselämän lisäksi myös pienten käytännön asioiden hoitamista sekä ystävien seurasta nauttimista. Suuntasin koululle puoli yhdeksitoista parin tunnin Environmental Management-luentoa varten, jonka jälkeen piipahdin tekemässä viisumihakemuksen parin viikon päässä häämöttävää manner-Kiinan reissua varten. Torstaisin mulla on muutaman tunnin mittainen tauko luentojen välissä ja tällä viikolla tää väliaika kului ryhmätapaamiseen aamuisen kurssin opettajan kanssa, asuntolalla jääkaapin jämäruoista tekaistun luksusaterian syömiseen (eikös green tea-nuudelit, kirsikkatomaatit, keräkaali, kananmunat sekä purkkisardiinit muka kuulostakin kunnon gourmet-ruoalta?) sekä päivän lehden nopeaan vilkaisuun.

Iltaluennon jälkeen tapasin kampuksella Paulinan kanssa ja menimme yhdessä Georginan englanninryhmän järjestämään iltaohjelmaan. Oon lupautunut pitämään Annan ja Tainan kanssa seuraavalla viikolla eräänlaisen Suomi-illan tietovisojen, pelien sekä maistiaisten merkeissä ja tällä viikolla vuorossa ollut irkkuteemainen kulttuuri-ilta antoi melko hyvää osviittaa siitä, mitä meiltä mahdollisesti tulevalla viikolla odotetaan. Bingon (josta voitetuista Irish Potato Candyista tuli mun uusia suosikkeja!) sekä pienen askarteluhetken jälkeen jouduin tosin karkaamaan paikalta juuri pizzatarjoilun alkaessa, sillä olin aiemmin päivällä sopinut treffaavani Sannan illallisen merkeissä. Tänä iltana vuorossa oli jo aiemmin testattu ja hyväksi todettu, asuntolan viereen kuun alussa avattu italialainen ravintola baked chickenin & spinachin merkeissä ja uni tulikin herkullisen ruoan jälkeen erittäin hyvin! :)

Kiinan viisumihakemuksen täyttelyä.

Irlanti-bingoa!

Perjantaisin mulla on yleensä vapaapäivä, mutta tällä viikolla päivän ohjelmassa oli poikkeuksellisesti pari hotellivierailua niinkin vaatimattoman budjetin kohteissa kuin W sekä The Peninsula. Ei siis valittamista... ;) Molemmat hotellit ovat siis tasoltaan viiden tähden luksushotelleja, mutta poikkesivat toisistaan täysin niin tyyliltään kuin teemaltaankin. Aamupäivän ensimmäinen vierailukohde, W, osoittautui lähes 400 huonetta käsittäväksi, modernin tyylikkääksi kokonaisuudeksi ja esimerkiksi vieraiden käyttöön tarjottavat älypuhelimet sovelluksineen ja karttoineen, herkullisilla nimillä (vai mitäs sanotte esim. Spectacular Roomista sekä Marvelous ja WOW Suitesta? :D) varustetut huipputason huoneet sekä huikea, ainutlaatuinen palvelukonsepti saivat ainakin mut sanattomaksi!

Maailman kalleimpana hotellina tunnettu The Peninsula hurmasi puolestaan klassisuudellaan ja arvokkuudellaan. Tiesittekös, että The Peninsulan huonehinnat lähtevät kipuamaan viidestäsadasta eurosta ylöspäin suurimman sviitin ollessa lähes 400 neliömetrin kokoinen koppero? Tai että hotellilla on yhteensä viisi autenttista, luonnollisesti huipputasoa edustavaa ravintolaa huippukokkeineen sekä oma leipomo ja suklaahuone? Entäs sitä, että jokaisesta huoneesta löytyy mm. kynsien kuivauslaite, erillinen vessa vieraiden vieraille sekä kolme ipadia, joiden avulla on mahdollista säädellä kaikkia huoneen toimintoja aina verhoista lämpötilaan? ;) Hotellin omistuksesta löytyy myös 14 hotellin omalla, rekisteröidyllä vihreän sävyllä maalattua Rolls Roycea ja vielä ainakin tällä hetkellä tilaus on maailman suurin! Turha siis varmaankaan edes mainita, miten paljon nää molemmat hotellit vakuutti mut ja pää oli kieltämättä melkoisen pyörällä iltapäivällä takaisin palatessa :D

Ilma oli tänään mielettömän lämmin ja siitä innostuneena päätin lähteä alkuillasta pikaiselle kävelylenkille. Jo alkumatkasta innostuin kokeilemaan, josko hölkkääminen onnistuisi pitkästä aikaa ja loppujen lopuksi kävely vaihtuikin kolmen vartin kevyeen juoksulenkkiin - ette ees usko, miten uskomattoman onnellinen olin, kun pystyin juoksemaan pienen lenkin ekaa kertaa kahteen kuukauteen! :D Suihkun ja iltapalan jälkeen lähdin vielä hengailemaan rantapromenadille lähes kymmenen hengen porukan kanssa ja päämäärättömän harhailun sekä niistä näistä juttelun jälkeen päädyimme istumaan asuntolan vieressä sijaitsevaan jälkkäriravintolaan kellon huidellessa lähempänä yhtä yöllä. Nää jälkkäribaarit ovat kyllä mun ehdottomia suosikkeja Hong Kongissa - puljut pitävät ovensa auki myöhään yöhön ja tarjoavat kaikenlaisia herkkuja aina jäätelöstä hyytelöihin ja hassuihin keittoihin saakka. Tällä kertaa mä päädyin valitsemaan hieman kyseenalaisen näköisen mutta älyttömän herkullisen ananas-jää-hässäkän, joka siis kaikessa yksinkertaisuudessaan koostui lähinnä ananaksesta ja jäämurskasta. Niin helppoa ja niin herkullista! :D

Mites tää rooftop-allasalue, joka sattuu olemaan yks maailman korkeimmista (76. kerros) ja jossa järjestetään mm. maailmankuuluja allasbileitä? Kuva.

W:n vaatimaton beauty center - pieni manikyyri olis kyllä kelvannut... Nuo taustalla näkyvät, telineeseen asetellut putkilot ovat siis kynsilakkoja! :D

The Peninsulan erääseen huoneeseen katettu afternoon tea set melko makeilla näköaloilla!

Joo, tiedän kyllä mikä tästä tulee mieleen... krhm :D Hyvää se nyt kuitenkin oli!

Viikonloppu starttaili lauantaina aamusalin sekä herkullisen aamupuuron merkeissä – oon edelleenkin vahvasti sitä mieltä, että aamupala maistuu kymmenen kertaa paremmalta pienen reippailun jälkeen ja tälläkin kertaa sängystä ylös raahautuminen hieman vaadittua aikaisemmin osoittautui hyväksi ideaksi. ;) Yhdeltätoista treffasin alakerrassa Paulinan, Saaran, Nikkin, Zaidan sekä Zaidan kaksi mulle ennestään tuntematonta kaveria, joiden kanssa otimme suunnan kohti Kowloon Reservoiressa sijaitsevaa Monkey Hillia. Kyseessä ei ollut varsinaisesti kunnon vaellus, sillä reitti oli ainoastaan viitisen kilometriä pitkä ja kulki suurimman osan matkasta kapealla, pienellä autotiellä, mutta reissun pääpointti eli alueella elävät villit apinat tuli kuitenkin nähtyä lähietäisyydeltä. ;) Kesän lähestymisestä vihjailevien kukkivien puiden tuoksu, raikas ilma, upeanväriset perhoset sekä ympärillä levittäytyvät vihreät huiput tulivat myös todella tarpeeseen kaupungin vilinässä vietettyjen päivien jälkeen! Iltapäivällä seikkailimme itsemme takaisin ihmisten ilmoille ja muiden jäätyä päivälliselle Tsuen Waniin mä jouduin hyppäämään metroon ja palaamaan takaisin asuntolalle ryhmätapaamisen vuoksi. Loppuilta kului rattoisasti Leon kanssa maanantaista Power Point-esitystä vääntäessä ja uni tuli illalla makoisasti pikaisen myöhäisillallisen jälkeen!

Hong Kong voi näyttää myös tältä!

Muutama karvakaveri!

Floor planin tiivistä suunnittelua...

Lazy Sunday! Nukuin aamulla niin pitkään kuin unta riitti ja kämppiksen loistaessa poissaolollaan käytin kerrankin tilanteen hyödyksi ja lusmusin heräämisen jälkeen huoneessa kaikessa rauhassa blogeja lueskellen, kuvia koneelle siirtäen ja hetkellisestä epäsosiaalisuudesta kaikin puolin nauttien. :D Iltapäivällä piipahdin Zaidan kanssa lounaalla kampuksella, jonka jälkeen palasin takaisin asuntolalle vain jatkamaan sataprosenttista "ei-minkään" tekemistä - Eat, Pray, Loven lukeminen, musiikin kuunteleminen ja puhelimen äänettömälle iskeminen tuntui pitkästä aikaa ihanalta ja just siltä, mitä aktiviteetteja täynnä olevan viikon jälkeen tarvitsin! Illan tullen yksinolo sai kuitenkin taas riittää ja suuntasin illalliselle sekä vaihtamaan pitkästä aikaa kuulumisia 

Päivän kahden euron lounassetti - milk tea, haineväkeitto (jonka aitoutta tosin hieman epäilen), kanankoipi sekä muutama currylla maustettu kalapallo :)