Läksiäiskeilailua ja katutaidetta

Viikonlopun ohjelmassa oli Hong Kongin taakseen jättävän Topin läksiäisten viettoa viimeistä kertaa samalla porukalla. Lauantai-illan aktiviteeteiksi muodostui pienten pohdiskelujen jälkeen herkullinen illallinen, keilaradan valloitus sekä läheisessä puistossa istuskelu niitä näitä jutellen, vedessä uiskentelevaa kilpikonnaperhettä katsellen sekä ilmassa lehahtelevien lepakoiden siipien viuhahduksia kuunnellen. Ilta muuttui yöksi eikä kukaan olisi halunnut lähteä juttujen polveillessa aina huonoista vitseistä syvällisempiinkin aiheisiin.

Tää oli muuten mun eka keilailukokemus koskaan! :D

Voittamaton keilatiimimme!

Hyvästien sanominen yhdelle niistä ihmisistä, joista on muodostunut mulle lyhyessä ajassa niin tärkeitä, tuntui todella kurjalle ja lentokenttäbussin takavalojen hävittyä sunnuntaiaamuna risteyksen taa palaili koko jäljelle jäänyt porukka takaisin asuntolalle pala kurkussa. Toisen lähteminen sai tiedostamaan kipeästi sen tosiasian, että aika tiimalasissa valuu koko ajan eikä se viimeinen bussimatka lentokentälle oo loppujen lopuksi niin kaukana omallakaan kohdalla. Mulle iski tän ajatuksen seurauksena jopa pienimuotoinen paniikki siitä, mitä kaikkea täällä asumisen aikana täytyykään vielä ehtiä tekemään - tässäkään museossa, tuossakaan puistossa ja noissakaan temppeleissä en oo vielä kerennyt käymään! :D Jotenkin tää jatkuva opiskelija-arjen sekä pienimuotoisen turisti-asennoitumisen välillä tasapainottelu tuntuu ajoittain kauhean vaikealta ja kultaisen keskitien löytäminen elämän rutinoitumisen ja joka puolella Duracell-pupuna palloilun keskeltä on haastavampaa kuin luulisi. Tiedättehän: toisaalta haluaa ottaa kaiken irti täällä vietetystä ajasta ilman, että ajaa itseään piippuun säntäilemällä paikasta toiseen? :D 

Ajatuksia täynnä oleva pääkoppa tarvitsi pientä tuuletusta sekä omaa rauhaa ja päätin karata asuntoloilta viettämään laatuaikaa itseni kanssa Islandin puolelle. Viime yönä pyykkiä pestessäni (älkää jättäkö ainoiden lakanoiden pesua odottamaan siihen asti, että tuutte takaisin huoneeseen kuolemanväsyneenä ja tajuatte, että edessä on vielä pieni pyykkäystuokio ennen nukkumaan pääsemistä...) sain ex tempore-kutsun eräältä turkkilaiselta vaihtarilta sunnuntai-iltapäivänä järjestetyn HKwalls- tapahtuman avajaisiin. En ollut aiemmin kuullutkaan koko häppeningistä, mutta kyseessä oli tosiaan Hong Kong Islandin puolella järjestetty katutaidetapahtuma, jonka puitteissa oli mahdollista päästä seuraamaan ympäri maailmaa kotoisin olevien katutaiteilijoiden työntekoa sekä upeiden graffitien syntymistä. Mä en edes yritä esittää ymmärtäväni graffiteista, taiteesta tai muustakaan vastaavasta yhtään mitään, mutta näin maalaistollon silmiinkin nää taideteokset olivat kaukana teinien alikulkutunneleihin tuhertelemista sutuista - vai mitäs sanotte? ;)

Ilma oli kuumankostea ja todella sumuinen - kesä on selvästi lähestymässä...

Paikan päällä tarjoiltiin myös ilmaista olutta, mikä oli yllättäen houkutellut paikalle melkoisen määrän etenkin keskieurooppalaisia... :D

Vaikka viihdynkin mainiosti Hong Kongin "kiinalaisemmalla" puolella Kowloonissa, on silloin tällöin ihanan virkistävää käydä vaeltelemassa HK Islandin puolella hengittelemässä keuhkoihinsa hieman länsimaisempia tuulahduksia. Eurooppalaistyyppiset kahvilat, korviin kantautuvat lausahdukset aina ranskasta espanjaan sekä boheemi ilmapiiri tuovat tuttuihin kadunkulmiin mukavaa vaihtelua, mutta kyllä mä aina palaan mielelläni takaisin "mantereen" puolelle ja näille kiinalaisten valloittamille kulmille ;) Tätä mä Hong Kongissa rakastankin - kaupunki tarjoaa kaikkea mahdollista superkalliista luksusostareista katumarketteihin, kansainvälisyyttä tulvivista kahviloista ja ravintoloista pienenpieniin kiinalaisiin ruokakojuihin, pilvenpiirtäjistä lähes koskemattomaan luontoon ja pitkiin hiekkarantoihin.

Tämä kaupunki näyttää upealta jopa silloin, kun siitä ei oikeastaan näe juurikaan mitään - tässä hieman kotimatkan maisemia Kowloonin puolelta! :)

"The trouble is, you think you have time." -Buddha

Tiedättehän, miten sitä joskus pysähtyy katselemaan ympärillä olevia ihmisiä ja miettimään sitä, miten juuri nämä kyseiset ihmiset ovat päätyneet osaksi omaa elämää? Mulle tällaisia hetkiä on viime päivien aikana tullut useampaan otteeseen ja oon löytänyt itseni monesti miettimästä sitä, miten tyytyväinen saankaan tänhetkiseen elämäntilanteeseeni olla. Vaihtoon lähteminen on ollut ehdottomasti yks mun elämän parhaista päätöksistä enkä uskalla edes ajatella sitä, mistä kaikesta olisin jäänyt paitsi, jos olisin syystä tai toisesta jäänyt Suomeen!

Kuva.

Elämä täällä on ollut kokonaisuudessaan sanoinkuvaamatonta. Alkuhuuma on melko pitkälti tasoittunut arkielämän rutiineiksi, mutta uskaltaisin silti väittää jokaisen päivän tuovan yhä edelleen tullessaan jotain uutta ja ihmeellistä. Kuluneet viikot ovat tuoneet tullessaan niin uskomattoman määrän uusia tapoja, käytänteitä, kulttuuripiirteitä, maisemia, ruokia, ajatuksia, näkökulmia ja kokemuksia, että niiden listaaminen tässä ja nyt ei oo mitenkään mahdollista. Luonnollisestikaan kaikki hetket eivät oo olleet pelkkää pilvilinnasta toiseen pompahtelua ja väliin on mahtunut myös paljon päiviä, jolloin pienetkin asiat saavat veren kiehumaan ja jokainen vastaantuleva kiinalainen tekis mieli pistää pakettiin ja lähettää kuuhun. Pääpiirteissään oon kuitenkin ollut elämääni täällä enemmän kuin tyytyväinen! :)

Pientä helpotusta sopeutumiseen ja elämään yleensä ottaen on toki tuonut se pikkuseikka, että oon jatkuvasti tekemisissä muiden suomalaisten kanssa ja pääsen käyttämään omaa äidinkieltäni päivittäin niin halutessani. Kun paikalliset tavat alkavat ottaa kalloon tai ikävä maitorahkaa kohtaan pääsee yllättämään, on purkautuminen kummasti helpompaa samanlaisessa kulttuurissa kasvaneille ihmisille! :D

Mustekala-spagettia aka parin päivän takainen lounaani!

Päivät lentävät kuin siivillä ja tuntuu uskomattomalta ajatella, että nyt eletään jo maaliskuun puoliväliä. Sunnuntaina mulla paukahti täyteen kaks kuukautta Hong Kong-elämää ja kalenteria eteenpäin selatessa tajusin, että lukukausi on jo puolivälissä ja että Suomeen paluu häämöttää jo parin kuukauden kuluttua - kamalaa... :D Suoraan sanottuna paluu kotimaahan tuntuu hassulla tavalla jännittävältä ja mua pelottaa, miten tuun sopeutumaan suurkaupungin sykkeen jälkeen hiljaiseen ja pikkuruiseen Suomeen. Tätä on nyt ehkä turha miettiä sen kummemmin vielä tässä vaiheessa, mut välillä ajatus pääsee pulpahtamaan päähän tahtomattaankin :D

Tiistaina kävimme hakemassa porukalla pari herkullista kakkua Paulinan synttäreiden kunniaksi :)

Mun oli tosiaan tarkoitus päivitellä blogia kerrankin hieman lyhyemmän kaavan kautta, mut kaikesta päätellen tästä(kin) postauksesta on tulossa jälleen kerran kilometrilöpinä - lyhyesti kirjoittaminen ei vaan selvästikään oo mun juttu! Sama ongelma on ollut havaittavissa kouluhommien kanssa, sillä vaikka raporttien sanamäärät ja akateemisen tekstin kirjoittaminen englanniksi pistikin aluksi huimaamaan, on mun pitänyt loppujen lopuksi lyhennellä omia osuuksiani pituuden huidellessa lähes kolminkertaisissa mitoissa vaadittuun verrattuna... :D Kouluhommat ovat kyllä osoittautuneet täällä aivan omaksi luvukseen ja varsinkin nyt mid-term testien sekä raporttien deadlinejen painaessa päälle erot suomalaiseen opiskelukulttuuriin ovat selkeät. Kuten mid-termeistä aiemmin puhuessani jo sanoinkin, painotetaan opiskelussa ja tenteissä täällä kokonaiskuvan ymmärtämisen sijaan pieniä yksityiskohtia ja mun näkökulmasta katsottuna turhiakin pikkuseikkoja. Paikallinen tapa opiskella on selkeästi lähempänä kirjoista tiedon ulkoa pänttäämistä kuin opitun tiedon soveltamista ja uskaltaisinkin väittää, että käytännön jatkuvasti muuttuvien tilanteiden eteen sattuessa sormi menee helposti suuhun asioiden ollessa yhtäkkiä erilaisia kuin kirjoissa on aiemmin kerrottu. Ryhmätyönä tehtyjä raportteja kirjoittaessa oon taas huomannut sen, miten uskomattoman tarkkoja esimerkiksi kieliasusta, ulkomuodosta ja sisällön yleisestä muotoilusta voidaan olla. Palautin mun osioni parista työn alla olleesta raportista ennen Filippiineille lähtöä ja aattelin muka tehneeni oman osuuteni suhteellisen hyvin, mut loppujen lopuksi tekstit palautettiin mulle muiden ryhmäläisten toimesta ystävällisten korjausehdotusten saattelemana - "voisiko tämän sanan korvata jollain toisella ja tämän lauseen muotoilla eri lailla?" :D

Eilinen Ladies Night-pyrähdys ja tanssilattialla vietetyt tunnit ovat verottanut tän päivän voimia sen verran, että oon ollut täysin kypsä nukkumaan viimeisten kolmen tunnin ajan - ja tässä sitä vain edelleen kökötetään! :D Mun läppäri on alkanut viime aikoina löytää wifi-yhteyden myös mun huoneeseen ja on helpottanut elämää näin ollen mukavasti eikä joka kerta konetta tarvitessa ole pakko raahautua common roomiin tai alakerran oleskelutiloihin. Viikolla oon viettänyt aika paljon aikaa kirjaston mukavan pehmeisiin tuoleihin hautautuneena koulujuttuja kirjoittaen, mut täältä hallseilta en oo onnistunut vielä löytämään mukavaa ja kotoisaa soppea, jonne hautautua päivittämään blogia tai muita kuulumisia. Nykyisellään oma huonekin tuntuu aiempaa enemmän omalta, sillä mun kämppis vaihtoi yllättäen huonetta mun Filippiinien-reissun aikana ja tällä hetkellä saankin asustella ylhäisessä yksinäisyydessä. ;) Ei mulla tosin varsinaisesti ollut mitään ex-kämppistäni vastaan, mut tottakai huoneen omiminen täysin itselle tuntuu melkoiselta luksukselta parin kuukauden huonekaveruuden jälkeen! Mua itseäni risteävät aikataulut ja esim. toisen herääminen mua aikaisemmin ei haitannut, mutta ranskalaisneitonen tuntui häiriintyvän toisinaan pahastikin siitä, kun laittauduin aamulla valmiiksi kouluun lähtöä varten tai luin illalla hetken kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Kerran mua itse asiassa pyydettiin jopa syömään aamupalani vastedes common roomissa, sillä mun joka-aamuinen pikapuurosta ja kahvikupillisesta nauttimiseni saattoi kuulemma herättää hänet kesken unien. Tästä lähtien ei tarvitse siis potea edes syyllisyyttä siitä, että lusikka kilahtaa liian kovaa kupin reunaan maitoa kahviin sekoitettaessa - mikä vapaus! ;)

Tämänpäiväisiä maisemia Kwun Tongista, jossa kävimme yhden ryhmäni kanssa mietiskelemässä tulevaa hotelliamme ;)

Ahkerasti kouluhommien parissa!

Huomenna suunnitelmissa olis starttailla päivä salitreenillä ja jatkaa matkaa sen jälkeen Hong Kong Islandin puolelle opiskelija-Octopus-korttia noutamaan. Samalla reissulla aattelin hoitaa hieman ruokaostoksia Ikeassa, Suomi-tuliaisina tulleet ruisleivät kun pääsivät loppumaan alkuviikolla ja hyvänä korvikkeena toimineet ruisnäkkäritkin alkavat uhkaavasti vedellä viimeisiään. ;) Illasta vuorossa olis sitten erään ystäväni läksiäiset, sillä Hong Kongissa työharjoittelun suorittanut Topi aloittaa sunnuntaina matkan kohti koti-Suomea Japanin sekä Filippiinien kautta. Ajatuskin yhden ihmisen lähtemisestä tuntuu melko kurjalta enkä millään haluais joutua sanomaan jo tässä vaiheessa heippoja ihmisille, joista on lyhyessä ajassa muodostunut mulle todella tärkeitä. :/

Kuva.

Tää tyttö taitaa kuitenkin haudata nenänsä nyt tyynyyn ja liihotella unten maille - mukavaa viikonloppua kaikille! :)

Lately I have...

...syönyt herkullisia dim sumeja lounaaksi ja alkanut löytää rakkauden nuudelikeittoja kohtaan.
...ajoittanut kulkemiseni jotenkin ihmeen kaupalla aina pahimpiin ruuhka-aikoihin ja ikävöinyt muutamaan otteeseen rauhallista ja hiljaista koti-Suomea.
...osallistunut oman kerrokseni järjestämälle lukukauden aloittamisdinnerille ja ihmetellyt silmät suurina kiinalaisten räiskyvää energiaa sekä tapaa taputtaa kaikelle ja kaikille.
...tutustunut The Hong Kong Museum of Historyn huikaisevan mielenkiintoiseen näyttelyyn alueen historiasta.
...alkanut muutaman nolon tilanteen jälkeen pikkuhiljaa tunnistaa omiin projektiryhmiini kuuluvat ihmiset keskenään niin kovin samannäköisten paikallisten joukosta. 

...löytänyt Tsim Sha Tsuilta loistavan paikan paikkaamaan pahinta koti-ikävää ruoan suhteen: pienestä, melko hyvin piilotetusta Sverige Shoppenista löytyi niin Fazerin Sinistä, Turkinpippureita, pussimuusijauhetta kuin pakastehillojakin! Mun matkaan tarttui tällä kertaa ainoastaan Wasan täysjyvänäkkäriä, mutta suklaahimon iskiessä luottopaikka on siis jo tiedossa ;)

...maistanut kilpikonnan kilvestä tehdystä jauheesta sekä kiinalaisista lääkeyrteistä valmistettua turtle jellya.

...kokeillut tyttöjen kanssa paikallista aamupalaa ja todennut noodle soupin ja toastin kinkun ja kananmunan kanssa hieman liian tuhdiksi startiksi päivälle useammin kuin kerran puolessa vuodessa... :D

...tehnyt elämäni ekat dumplingsit!

...viettänyt päivän vaeltaen The Giant Buddhalle ja saanut jalka- ja pakaralihakseni helliksi loputtomiin jatkuvien portaiden ja mäkien kiipeämisestä.

...hengitellyt kaupungin saasteisiin verrattuna ainakin suhteellisen puhdasta ilmaa keskellä luontoa.

...löytänyt maailman kauneimmat syömäpuikot.

...syönyt tulisia kalapalloja silmät vettä valuen.

...nähnyt yhden elämäni kauneimmista auringonlaskuista.

...tutustunut upeaan Tai O:n kalastajakylään ja ihmetellyt paikallisten asumisolosuhteita sekä kaikessa rumuudessaan ja karuudessaan kaunista ympäristöä.

...vaellellut lähikatuja pitkin eksyen ja löytäen itseni aina uudestaan.

...ihmetellyt ihmisten tapaa pystyttää asuntoloiden vieressä sijaitsevan puiston katosten alle oma pieni päiväkerho: pyyhkeet ja huivit ripustetaan tuomaan yksityisyyttä ja naiset lapsineen viettävät päivän puistossa jutellen, syöden ja lukien lehtiä.

...kärsinyt pahemman luokan matkakuumeesta ja saanut ajoittain aikaiseksi jopa pientä stressinpoikasta sen suhteen, mihin haluaisin kevään aikana matkustaa ja mihin rahat riittävät.

...varannut ex temporena vain 20 minuuttia heräämisen jälkeen lentoliput Filippiineille yhdessä puolalaisen Paulinan kanssa.

...ikävöinyt perhettä ja ystäviä.

...testaillut paikallisten jälkkäriravintoloiden tarjontaa ja maistanut tofu puddingia black sticky ricen kanssa!

...treffannut Uudesta-Seelannista takaisin Suomeen matkalla olleita Iiristä ja Jaakkoa päivällisen, pienen kaupunkikierroksen sekä roof-top barissa nautittujen drinksujen merkeissä ja ihmetellyt sitä, miten absurdilta lapsuudenystävän tapaaminen Hong Kongin vilinässä oikein tuntuikaan.

...käynyt Ikea-ostoksilla ja kuolannut irtokarkkihyllyn äärellä ostamatta kuitenkaan mitään.

...tutustunut korealaisen ruokakulttuurin saloihin asuntolan järjestämän workshopin kautta ja tehnyt elämäni ensimmäiset kimbapit tietämättä kuitenkaan vieläkään, mikä rullien perustavanlaatuinen ero on sushiin verrattuna...

...käynyt lääkärillä vasemmassa jalassa yllättäen ilmenneen hermovian vuoksi ja saanut lähetteen niin toimintaterapeutille kuin neurologillekin.

...alkanut edellämainitun syyn takia arvostaa yhä enemmän sitä, että oon tähänastisessa elämässäni välttänyt liikkumista vaikeuttavat vammat. Niin kai se sitten on, että terveyttä alkaa arvostaa vasta siinä vaiheessa, kun sen menettää ja juoksemistakin pitää automaattisena siihen asti, kunnes sitä ei enää pysty syystä tai toisesta tekemään!

...hyväksynyt kesätöitä koskevan tarjouksen ja päättänyt ottaa kesäkuukausiksi suunnan uudestaan kohti Ahvenanmaan aurinkoa.

Travel plans!

Hong Kongiin saapuminen oli mulle itsessään melko iso juttu ja mun tähänastisen elämän ehdottomasti suurin ja pisin reissu aiempien matkojen suuntauduttua Egyptiä ja Intiaa lukuunottamatta Euroopan rajojen sisäpuolelle. Vaikka takana onkin vasta kolme viikkoa suurkaupunkielämää ja nopeasta sopeutumisesta huolimatta maailmaa katsellaan luultavasti edelleenkin jonkinlaisten ruusunpunaisten lasien läpi, ovat kevään muut reissusuunnitelmat alkaneet jo nostaa malttamattomana päätään. Ajatukset pyörittävät hurjalla vauhdilla kaikenlaisia mahdollisuuksia aina päiväreissusta manner-Kiinan Macaoon kuin viikon lomaan Borneon sademetsissä ja toisaalta tuntuukin hieman hassulta haaveilla matkustamisesta silloin, kun oikeastaan oot jollain tavalla reissun päällä koko ajan, mutta no... :D Mun matkakuumetta poteva ystäväni totesikin, ettei mulla todellakaan oo mitään valittamisen aihetta tänhetkisen sijaintini huomioon ottaen ja allekirjoitankin tän kyllä aivan täysin - asiat voisivat olla huonomminkin! Täähän ei kuitenkaan meinaa sitä, ettei reissuilusta saisi yhä edelleen haaveeilla ja täällä muiden vaihtareiden keskellä pyöriessä sitä onkin oikeastaan mahdotonta olla ajattelematta, sillä kaikenlaisiin matkasuunnitelmiin törmää päivittäin. Esimerkiksi mun kämppikseni vietti viime viikonlopun Taiwanissa ja reissasi täksi viikonlopuksi Singaporeen! :D

Koska koko Aasian tämä kolkka on mulle täysin uutta ja entuudestaan tuntematonta aluetta, oon ollut aika lailla avoimin mielin kaikkien matkakohteiden suhteen ja ehdottoman ein oon sanonut ainoastaan Pattayan kaltaisille turistirysille. Valmius matkustaa mihin tahansa on toisaalta monelta osin helpottava juttu, mutta tuo mukanaan myös ongelmia esimerkiksi jäätävän suurten vaihtoehtomäärien kanssa - varsinkin munkaltaiselle päättämättömälle ihmiselle liian monen vaihtoehdon eteen lyöminen on yleensä melko paha juttu :D Ainakin yksi reissu tälle keväälle on kuitenkin saatu jo lyötyä lukkoon ja tiedossa olisikin siis...

Kuva.

...seitsemän yön mittainen risteily! :D En oo koskaan pitänyt itseäni mitenkään risteilyihmisenä eikä tällainen matkustusvaihtoehto käynyt kieltämättä edes mielessä, mutta amerikkalaisryhmän esittäessä kutsun matkaan lähtemisestä aloin harkitsemaan asiaa toden teolla ja... no, lopputulos onkin sitten nähtävillä pankkitilin saldossa. ;)

Kyseessä on siis Singaporesta starttaava Royal Caribbeanin risteily, joka stoppaa matkan aikana puolentoista vuorokauden ajan Thaimaan Bangkokissa sekä päivän verran Vietnamin Ho Chi Minhissä. Varsinaisia täysiä risteilypäiviä viikkoon mahtuu kolme, jolloin pääsemme nautiskelemaan laivan tarjoamista mukavuuksista ja aktiviteeteista oikein olan takaa - paatilta kun löytyy yhteensä 17 erilaista ravintolaa ja baaria, teatteri, kolme uima- ja kuusi poreallasta, fitness center ja lenkkeilyrata, hieronta- ja kauneudenhoitopalvelut, kiipeilyseinä, sisäluistelurata, minigolf-rata sekä basketball-kenttä shoppailumahdollisuuksista puhumattakaan - näin muutaman mainitakseni! ;) Melkoista hemmottelua on siis tiedossa ja ainakin tää risteilyneitsyt on enemmän kuin innoissaan! Risteilyn hintakaan ei ollut loppujen lopuksi kovin korkea, sillä ruokailut mukaan lukien seilailun loppusumma oli ainoastaan reilun 300 euron luokkaa. Lentolippujenkaan kanssa kokonaishinta ei noussut paljon viidensadan euron yläpuolelle, mikä on mun mielestä melko lailla käypä hinta viikon hemmottelusta!

Kuva.

Kuva.

Kuva.

Kuva.

Kuva.

Kuva.

Kuva.

Singaporeen vievään lentokoneeseen hypätäänkin jo reilun viikon päästä tiistaina ja risteily starttailee satamasta keskiviikko-iltapäivänä. Takaisin satamaan saavumme seuraavana keskiviikkona heti aamusta, jolloin suoraan Hong Kongiin paluun sijaan jäänkin kurkkimaan Singaporen elämää pariksi päiväksi amerikkalais- ja puolalaisvoimin - esimerkiksi kiinalainen uusivuosi koetaankin sitten Singaporesta käsin! Takaisin "kotiin" lennämme perjantaiaamuksi, joten kokonaisuudessaan tiedossa on siis reilun viikon mittainen reissu :) Tähän väliin on ehkä hyvä todeta, että viikko 8 on tosiaan lomaviikko juurikin tuon uudenvuoden takia, joten aivan täysin lusmuksi tässä ei siis olla heittäydytty ja koulupäiviä tulee skipattua ainoastaan pari. Mikäs olisikaan parempi syy jäädä pois Cruise Services and Management-tunneilta kuin risteily? :D

Cruisailun lisäksi myös pääsiäisen ajalle ajoittuvan loman suunnitelmat alkavat olla pikkuhiljaa selvillä - huhtikuun alussa tarkoituksena olis suunnata pienellä porukalla mantereen puolelle nuuskimaan hieman elämänmenoa oikeassa Kiinassa! ;) Tällä hetkellä matkaan on lähdössä parikin mantereelta tänne opiskelemaan tullutta ihmistä, joten suurella todennäköisyydellä vastaan tulevien kielimuurien kohdalla ei pitäisi näin ollen tulla niin suurta ongelmaa. Matkareittikin alkaa olla pikkuhiljaa kasassa ja suunnitelmissa olisikin junailla itsemme ensin toisen kiinalaisystäväisemme kotikaupunkiin Wuhaniin...

Kuvat täältä ja täältä.

...jatkaa sieltä matkaa etelään Zhangjiajieen, josta esimerkiksi Avatar-elokuva on saanut vaikutteita...

Kuvat täältä ja täältä

...ja vierailla vielä ennen takaisin palaamista feeniks-linnun kotikaupungissa Fenghuangissa.

Kuvat täältä, täältä sekä täältä.

On ehkä sanomattakin selvää, että oon myös tästä reissusta enemmän kuin innoissani... ;)

Koska mikään ei kuitenkaan koskaan riitä, oon mietiskellyt tuhlaavani loputkin rahani ennen kotiinpaluuta jonkinlaiseen reissuun lukukauden päätyttyä ja useista vaihtoehdoista tämänhetkisiksi suosikeiksi ovat valikoituneet Vietnam sekä Malesia. Myös viikonloppuvisiitti paljon kehuttuun Taiwaniin kiinnostaisi kovasti!

Onko kenelläkään antaa hyviä vinkkejä Kaakkois-Aasian reissukohteista, mihin kannattaisi ehdottomasti suunnata? Samaan syssyyn voi toki paukuttaa myös hyviä rahankeruuvinkkejä - Macaun uhkapelimahdollisuudet on jo huomioitu, mutta hieman... no, riskittömämmät vaihtoehdot otetaan kyllä huomioon ;) 

Elämän virtaa

Sunnuntai-iltana se iski: pitkästä aikaa, täysin puun takaa ja voimakkuudeltaan lähestulkoon hyökyaallon kaltaisena. 

Alkuviikko-angsti.

Sen jälkeen, kun oon viimeisen vuoden aikana alkanut tietoisesti keskittymään arkielämän pienistä asioista nauttimiseen ja täysin tavallisten päivien kivojen juttujen miettimiseen, ovat viikonloput jälkeiset "aaaaa-huomenna-on-maanantai-en-kestä"-ahdistukset jääneet lähes kokonaan pois - vapaapäivien ohella kun oon ihan aikuisten oikeasti tykännyt myös mun arkipäivistä jopa ne aikaiset ja tähän aikaan vuodesta vieläpä pilkkopimeät maanantaiaamut mukaan lukien ;) Tällä kertaa takana ollut äärettömän ihana viikonloppu sekä typerästi sunnuntai-illalle jätetty koulutehtävä kuitenkin saivat aikaan sen, että muutama päivä sitten olisin todella ollut valmis tekemään lähestulkoon mitä tahansa, ettei maanantaiaamu koskaan tulisi :D

Tähän väliin mun on kyllä pakko sanoa, että viimeisen kuukauden ajan oon saanut nautiskella niin huikeiden ihmisten seurasta ja niin mahtavista viikonlopuista, ettei kaikkea meinaa välillä uskoa edes todeksi. Yleensä mun viikonlopuilla on ollut tapana olla suhteellisen rauhallisia kaiken maailman menojen, harrastusten ja pippaloiden ajoittuessa viikolle, mutta marraskuussa myös viikonloput ovat olleet täynnä kaikenlaista hulinaa ja hälinää. Melkoista matkalaukkuelämää on tullutkin harrastettua useamman viikon ajan, kun oikeastaan säännönmukaisesti oon perjantain koittaessa hypännyt bussin tai auton kyytiin ja reissannut muualle ja palannut takaisin sunnuntaina tai maanantaina vain tehdäkseni saman uudestaan pari päivää eteenpäin :D

Isänpäiväviikonlopun vietin pohjoisessa...

...jonka jälkeen edessä oli mahtava, pitkiä keskusteluja, hyvää ruokaa sekä avajaishälinää sisältänyt viikonloppu tehdashalliin muuttaneen serkkuni luona.

Siitä seuraavana viikonloppuna suuntasin nenäni kohti joulunaikaan heräilevää Tallinnaa rakkaan ystäväni kanssa...

...ja viikkoa myöhemmin löysin itseni uudelleen Kangasalta. Tästä viikonlopusta en ookaan ehtinyt muistaakseni kertoa muutamaa pikaista lausetta enempää, mut kyseessä oli tosiaan yhdistetty teatteri/tupariviikonloppu Tampereen ja Kangasalan maisemissa. Perjantai-iltaiseen, Tampereen Työväen Teatterin esittämään Evita-musikaaliin sain lipun Johanna-serkkuni kautta ja ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin seuraamaan teatteriesitystä VIP-aitiosta käsin väliaikatarjoilujen kera. Ei siis valittamista! ;) Kuten Lontoossakin jo ehdin todeta, täytyis mun alkaa käymään ehdottomasti enemmän teatterissa - tälläkin kertaa kokemus oli nimittäin aika huikea ja ainakin mä tunnen pääseväni esitykseen paljon tylsästi valkokankaalta katsottua leffaa paremmin mukaan. 

Argentiinalaisen, maailmantunnetun näyttelijätär Evitan elämästä kertova musikaali on tarinaltaan mukaansatempaava ja koskettava, mutta itse juonen lisäksi myös näyttelijäkaarti onnistui vakuuttamaan mut täysin ja TTT:n versio onkin kerännyt hurjasti kehuja ja hyviä arvosteluja esityksistään koko syksyn ajan :) Tämä tyttö ainakin suosittelee lämpimästi!

Perjantai-illan kuluessa teatterissa vietettiin lauantaina puolestaan Johannan tupareita kodiksi ja alusvaateliikkeeksi muuntautuneessa tehdashallissa. Tällä kertaa tie ei vienyt meitä viihteelle kaupungin vilinään, vaan vietimme iltaa kaikessa rauhassa lautapelien pelailun, syömisen ja rennon jutustelun merkeissä. Mä toimin itse asiassa tuolla kertaa yhdenlaisena pikkuemäntänä, sillä olin lupautunut hoitamaan mm. tiskaamisen sekä osallistumaan ruoan laittamiseen ja tarjoiluun ja tää järjestely osoittautui oikein toimivaksi - mäkin pääsin näin ollen purkamaan pientä ADHD-olotilaani johonkin yleishyödylliseen puuhasteluun :D

Kabinetista paljastui väliajan alkaessa herkulliset tarjoilut shampanja-raparperileivoksen ja kahvin muodossa!

Lauantai-illan the game oli DixIt, jonka perusversio on tullut tutuksi jo useamman joulun ajalta - tätä tullaan mitä luultavimmin pelailemaan tulevinakin juhlapyhinä melko antaumuksella kotosalla!

Tampereen kauniit jouluvalot hämärtyvässä sunnuntai-iltapäivässä.

Kun soppaan lisätään tosiaan vielä edellinen, Vaasasta visiitille saapuneen Emilian kanssa vietetty viikonloppu, ovat suupielet kieltämättä jo melkoisessa virneessä. Jokainen teistä varmasti tietää, miten ihanaa rakkaan ystävän näkeminen pitkästä aikaa onkaan - kun koko kesä on tullut seikkailtua vähän siellä sun täällä kuin paita ja peppu ja kun heti ensinäkemästä asti on ollut sellainen olo, kuin olisi tuntenut toisensa aina, tuntuu reilun kolmen kuukauden "tauko" oikeasti pitkältä ajalta. Oon kuitenkin äärettömän iloinen siitä, että ehdin näkemään tätäkin huippunaista vielä ennen kaukomaille suuntaamistani ja viikonloppu olikin kokonaisuudessaan melko lailla täydellinen. Fiilistelimme keskustan joulutunnelmaa, kokkailimme herkkuruokaa, kävimme hikoilemassa SATSilla lauantaiaamupäivän tehojumpassa, juhlimme mun muiden rakkaiden tyttöjen kanssa Suomen itsenäisyyttä sekä pikkujouluja paljettimekkojen, punaviinin sekä tanssilattian valloittamisen merkeissä, teimme kotitekoisia kasvonaamioita Notting Hillin pyöriessä taustalla... Niin, ja suuhan kävi luonnollisestikin koko ajan, onhan kyse kuitenkin näinkin hiljaisista tytöistä ;)

Perjantain romanttinen illallinen :D

Tää ihana nainen toi mulle tuliaiseksi ehkä maailman söpöimpiä, glitterkuorrutteella koristeltuja minipipareita!

Ai mikä sormi kameran linssissä...

Kaikesta huolimatta all good things always come to and end, in one way or another, ja maanantaiaamuna jouduin palaamaan pitkin hampain takaisin arkielämän pyörteisiin. Tässä vaiheessa vuotta koulu alkaa kuitenkin pikkuhiljaa olla paketissa eikä ainakaan mun kohdallani voi onneksi enää puhua mitenkään kovin rankasta viikosta: parin työvuoron ohella mun kalenterista taisi löytyä tälle viikolle huikeat pari-kolme kouluun liittyvää kontaktituntia :D Toimettomana ei oo kuitenkaan tarvinut pyöriä, sillä jouluun liittyvät järjestelyt, kampaamo- ja lääkärikäynnit, viimeisistä ryhmäliikuntatunneista nautiskelu sekä syksyn  loppuraporttien työstäminen ovat kyllä saaneet ajan kulumaan vähän liiankin nopeasti. Siitäkään tosiasiasta en meinaa päästä yli eikä ympäri, että mun täytyisi aivan aikuisten oikeasti alkaa pikkuhiljaa pakkailemaan kamojani tulevaa muuttoa varten - jouluunhan ei tosiaan ole enää kahta viikkoa kauempaa ja ainakin nenänpään tarkoituksena olis kääntyä kohti pohjoista ja kotimaisemia ensi viikon lopulla. Siihen mennessähän tää ruusunpunaisissa haavemaailmoissa elävä tytöntylleröhän tosiaan ajatteli tyhjentäneensä koko oman osuuden asunnostaan ja pakanneensa kaiken maallisen omaisuutensa siististi laatikoihin niin, että koko roska tarvitsisi ainoastaan nostaa autoon ja kuljettaa säilytystä varten paikkaan X :D Ihan näinköhän tulee käymään, mitäs luulette? Onko jollain antaa hyviä vinkkejä pakkaamiseen - tai jos nyt edes lähtökohtaisesti siihen, että saisi itsensä aloittamaan pakkaamisen? Haluaisin kovasti saada edes suurimman osan työstä tehtyä ennen joulua, jotta välipäivinä mun ei tarvitsisi mahdollisesti käydä Jyväskylässä pikaista piipahdusta kauempaa ja vuodenvaihteesta eteenpäinhän mulla ei sitten edes ole minkäänlaista osoitetta koko kaupungissa. Apua :D

Vuosi alkaa siis lähenemään loppuaan ja tekemistä riittää enemmän kuin tarpeeksi. Joululahjajutut ovat onneksi jo hyvällä mallilla ja viimeisten lahjojen pitäisi tupsahtaa postiluukusta huomenna tai ylihuomenna. Pakko sanoa, että tänä vuonna oon yrittänyt panostaa lahjapuoleen ja oonkin niin tyytyväinen hommaamiini ja tekemiini lahjoihin, etten oikeastaan millään malttais odottaa että saan antaa ne! :D

Nyt mun on kuitenkin laitettava nukkumaan, sillä huomisaamuna mua odottelee tän vuoden viimeinen työvuoro!

...by the way - Hong Kongiin lähtöön on aikaa tasan neljä viikkoa!