lauantai 25. lokakuuta 2014

"When a man is tired of London, he's tired of life: for there is in London all that life can afford."

Voitin viime vuoden lopulla eräästä blogiarvonnasta itselleni 50 euron lahjakortin Supersaverille. Ikuisena reissukuumeilijana matkakohdemietintä pyörähti luonnollisesti käyntiin samantien ja kohteita tuli mietittyä aina Tanskasta Espanjaan ja kaukokohteisiin saakka. Kevään reissukalenteri oli siinä vaiheessa jo melko lailla täynnä ja koska kesäkausi oli automaattisesti varattu joko töille tai harjoittelulle, oli matkan ajankohta heitettävä automaattisesti syksylle. Lopulta päädyin käyttämään lahjakortin melko lailla summamutikassa heittämällä lokakuiseen menolippuun Lontooseen sillä periaatteella, että syksyn koulu- ja työkuvioiden selvitessä reissuhommat järjestyisivät takuulla parhain päin - onhan niin käynyt aina ennenkin! ;)

Tässä välissä mun on todettava, ettei Lontoo ole koskaan ollut mun bucket listini kärkijoukoissa eikä mun ikuisena haaveena ole monen muun tavoin ollut päästä matkustamaan tähän kaupunkikohteiden klassikkoon. Lähinnä Lontoo kai valikoitui reissun päämääräksi edullisten lentolippujen sekä tietynlaisen "must see"-leimansa takia - voiko itseään väittää matkailijaksi, mikäli ei ole koskaan käynyt Lontoossa? Ennakko-odotuksia kolmen päivän minilomalle ei siis tästä johtuen liiemmin ollut ja lentokentällä koneen lähtöä odotellessa mielessä häämötti lähinnä mukava breikki arkielämästä ystävän kanssa varmasti ihan kivassa kaupungissa.

Enpä olisi asiaa voinut laimeammin ilmaista.
This is so London: lippu, puhelinkoppi ja punainen bussi! :D
Muutamassa vuorokaudessa ehdin tykästyä tuohon niin monen muunkin ihmisen sydämen vieneeseen kaupunkiin toden teolla: sen jatkuvaan elämän sykkeeseen, joka puolella loistaviin värivaloihin, hymykuopat esiin kaivavaan brittiaksenttiin, loputtomaan kohteliaisuuteen, idyllisiin rakennuksiin ja loputtomaan monimuotoisuuteen. Koska reissuaika oli melko rajallinen, jouduimme tyytymään melko pintapuoliseen raapaisuun tuosta upeasta kaupungista ja nähtävää jäi kyllä runsain mitoin seuraavaakin visiittiä varten - mähän tosiaan aloitin uuden Britannian-reissun suunnittelun heti paluulennon aikana... :D

Tämän(kin) matkan luottolentoyhtiönä toimi tuttuun tapaan Norwegian, jonka punavalkoisin siivin pääsee Helsingistä lennähtämään Gatwickin kentälle noin kolmessa tunnissa. Gatwickistä jatkoimme matkaa keskustaan easyBusilla, joka paljastui toimintaperiaatteeltaan meidän Onnibussiamme vastaavaksi - mitä aikaisemmin varaat liput, sitä edullisemmalla hinnalla pääset. Matka minibussilla Waterloon asemalle kesti reilun tunnin ja edestakaisesta bussilipusta pulitimme viikkoa etukäteen varattuna tosiaan hurjat 14 puntaa per pää. Ei paha, sanon minä! :) Hotellimme sijaitsi puolestaan Oxford Streetin päässä Bloomsburyssa aivan British Museumin naapurissa ja hyvän sijainnin ansiosta emme joutuneet ostamaan koko matkan aikana travel cardeja - jep, Lontoon kuuluisa metroverkosto sekä punaiset bussit jäivät tällä kerralla testaamatta, mutta katuja ja pikkukujia tuli tallattua sitten senkin edestä :D Mä tykkään lähtökohtaisesti tutustua uusiin kaupunkeihin ainakin ensi alkuun kävellen, sillä jalkapatikalla paikkoja tutkiessa saa mun mielestäni paljon enemmän irti itse kohteesta ja löytää kaiken lisäksi monia paikkoja, jotka julkisissa istumalla jäisivät helposti kokonaan huomaamatta. Okei, myönnetään, että pikkukylän kasvattia ehkä hieman myös jännittää lähteä seikkailemaan pyörryttävän monimutkaisilta näyttävien metrokarttojen kanssa yhtään minnekään ja omat jalat tuntuvat yleensä myös turvallisimmalta vaihtoehdolta... ;) Millaisia reissaajia sieltä löytyy? Tutustutteko uusiin reissukohteisiin mieluummin kävelemällä vai käytättekö automaattisesti myös julkisia kulkuvälineitä? Tällä kävelytaktiikallahan majoituspaikasta hieman kauempana sijaitsevat kohteethan jäävät toki auttamatta tsekkaamatta, mutta niiden kimppuun voikin hyökätä sitten seuraavalla kerralla :D
Nämä tekstit suojateiden yhteydessä pelastivat mun hengen useampaankin otteeseen, sillä "vääränpuoleiseen" liikenteeseen tottuminen vaati lievästi sanottuna hetken aikaa... :D

Chinatown!
JEP.
Maanantaiaamun kunniaksi päätimme Ninnin kanssa kokeilla full English breakfastin - ja täähän oli tosiaan vielä pienempi versio kahdesta tarjolla olevasta... En voi oikein muuta sanoa kuin että tulipahan testattua eikä nälästä tarvinnut huolehtia ennen iltaa! Taidan silti pitäytyä vastaisuudessa puurossa tai hedelmissä... :D
Tuo sateenvarjokauppa oli ihanan idyllinen! :D
Vielä viattomasti matkalla Primarkiin...
Tällä kertaa tutustumisen kohteena oli tosiaan lähinnä ydinkeskusta ja kolmessa päivässä ehdimme mm. saapastella Oxford Streetin häkellyttävän loputtomine shoppailumahdollisuuksineen päästä päähän, syödä herkullista ruokaa, ihmetellä suurkaupungin menoa silmät suurina, kastua sateessa useampaan otteeseen, nähdä Big Benin, London Eyen ja muutaman muun ns. "pakollisen" turistikohteen, käydä huikaisevan hienossa musikaaliesityksessä ja ennen kaikkea rakastua Lontooseen hetki hetkeltä syvemmin. Nähtävää, kuultavaa, haisteltavaa ja koettavaa riitti enemmän kuin yksi ihminen pystyi käsittämään ja jo ensimmäisenä iltana olin vakaasti sitä mieltä, että mitä Lontoosta ei löydy, sitä ei kukaan edes tarvitse. 
Olisin ollut pikkutyttönä aivan pähkinöinä tällaisista kimallekengistä! :D
Eräällä kadulla meidän edessämme kävelevällä naisella oli tällainen mahtava ostoskassi, josta mun piti pyytää saada ottaa kuva :D Tällainen olis kyllä niin osuva mulle...

Hyde Parkin reunamia - kuolailin puiston poikki meneviä reittejä kieli pitkällä ja mietin, miten mahtavaa olisi päästä lenkkeilemään loputtoman suurelta vaikuttavan puiston lenkkeilypoluille... :D
Taisin keksiä just itselleni joululahjan!
Käytiin kurkkimassa Harrodsin tarjontaa ja sisään astuessamme olin lähestulkoon varma siitä, että meidät käännytetään samantien takaisin - parin tunnin sateessa kävelyn seurauksena ei ulkonäkö ehkä ollut kaikista edustavin eikä ainakaan yhteensopiva kaikkien niiden luksuslaukkujen, kalliiden korujen ja merkkivaatteiden kanssa, joita materiaparatiisista löytyi ihan vain muutama kappale... ;) Seuraavan Lontoon-reissun tavoitteena mulla onkin sitten iltapäivätee hienostuneiden minileivonnaisten kera!
Kuten aiemmin jo sanoin, edes lähes taukoamaton sade ei saanut mieltä matalaksi kaupungissa, johon taivaalta valuva vesi ja märkänä kiiltelevät kadut tuntuivat lähinnä sopivan! :D



Lontoon katukuva oli mun mielestäni äärettömän herttainen!


Aamupalalla kahvilassa! Yritin yhtenä aamuna selvitä päivästä ilman aamukahvia, mutta neljän hujakoilla päänsärky alkoi olla jo niin kova, että se yksi pakollinen kuppi oli pakko käydä hakemassa - ja seuraavana aamuna päivän ensimmäinen missio olikin sitten kahvin metsästäminen... :D

St. Pancrasin asema oli häkellyttävän kaunis ja sen yhteydestä löytyvässä renessanssihotellissa olisi enemmän kuin mukavaa päästä yöpymään joskus... ;)
No pitihän tämäkin toki päästä näkemään! :D 




Miten. Suloisia. Karkkikauppoja!
Viimeiseksi illaksi varasimme liput Phoenix-teatterin Once-musikaaliin. Liput olivat lähes ilmaiset (lastminute.comista löytyneet liput kustansivat hurjat 11 puntaa, mikä on vielä melko kilpailukykyinen hinta Lontoon musikaaleista... :D) ja etenkin niiden kautta saadun huikean elämyksen jälkeen olisin voinut maksaa lipuista vähän enemmänkin! Mikäli reissaatte Lontooseen, suosittelen kyllä ehdottomasti musikaaliin menemistä - ohjelmistossa olis Oncen ohella ollut myös mm. Jalia ja suklaatehdasta, Leijonakuningasta sekä Mamma Miaa... ;)
Syntisen jumalallinen pääosan esittäjä David Hunter - miten samassa ihmisessä voi yhdistyä tuollainen ulkonäkö, loistavat näyttelijänlahjat, uskomaton lauluääni ja ihana aksentti?
Musikaalin jälkeen piipahdettiin vielä aivan periaatteellisilla oluttuopeilla hotellin vieressä olevassa pubissa. Jep, mäkin otin oluen - vaikkakin vain puolikkaan sellaisen ;)
Lontoo-kuumeen lisäksi reissu herätti myös polttavan intohimon päästä tutustumaan tarkemmin muuhun Iso-Britanniaan ja brittikulttuuriin ja paluulennon aikana ehdinkin tosiaan suunnitella jo tulevaa, Lontoon ohella myös Walesiin ja Skotlantiin suuntautuvaa matkaa. Etenkin Edinburghiin ja Glasgowiin tutustuminen kiinnostaisi hurjasti ja samaan reissuun voisi yhdistää näppärästi myös vihreiden nummien, upeiden linnojen ja tarunhohtoisten satujen Irlannin. Joko saa lähteä? ;)

8 kommenttia:

  1. Lontoo on mun ehdoton lempikaupunki! <3
    Oon hakemassa Skotlantiin opiskelemaan ja sieltä käsin ois ihanan helppoa tehdä loma-aikoina monta reissua Lontooseen vuodessa ;)
    Suosittelen myös käymään jossain etelä-englannin rantakaupunkiin, esim. Brihhton, Hastings tai Eastbourne :)
    Ja stonehenge on ihan mahtava! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, Skotlannissa opiskelu kuulostaa kyllä huikealta! Täytyykin käydä tutustumassa sun blogiin, se vaikutti mielenkiintoiselta :)
      Jep, huomasin tuossa postausta kirjoittaessani että kyllä mua oikeastaan kiinnostaisi hurjasti myös eteläisen Englannin kohteet... Kaikesta päätellen tässä ei siis auta muu kuin suunnitella koko maan kattava roadtrip, voihan harmi! ;) Mun kaveri on ollut myös Englannin kanaalissa sijaitsevalla Guernseyn saarella au pairina ja sielläkin tekisi mieli päästä piipahtamaan!

      Poista
  2. Kiva miniloma teillä! Kolmen päivän hyppäys pois arjesta on mukavaa vaihtelua :)


    "voiko itseään väittää matkailijaksi, mikäli ei ole koskaan käynyt Lontoossa?"

    Mä olen käynyt Lontoossa vain kaksi kertaa pitkällä vaihdolla kaupungilla pyörimässä. Väitän silti itseäni matkailijaksi :D Mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa mennä ihan kunnollakin tarkastamaan tuo kaupunki. Enemmän kuitenkin himottaisi ajella ympäri maaseutua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmekin päivää riittää onneksi katkaisemaan arkikierteen ja tuomaan muuta ajateltavaa - vaikkakin lähtökohtaisesti ottaen ne pidemmät lomat ovat toki aina suotavampia... :D Muutama vuorokausikin on kuitenkin ehdottomasti tyhjää parempi!
      Haha, myönnetään että tuo lause oli hieman turhan kärjistetysti esitetty, lähinnähän siis tarkoitin tietenkin sitä, että Lontoo sattuu olemaan melko lailla jokaisen reissulistalta löytyvä, jopa tietynlainen massakohde. :) Mäkin kyllä ehdottomasti pidän sua matkailijana, vaikket Lontoossa tuon kummemmin ole ehtinytkään käydä - ei pienintäkään epäilystä asiasta! Englannin maaseutu kyllä kiinnostaisi ihan hurjasti ja eiköhän sitä roadtrippiä ole pikkupakko alkaa suunnittelemaan tässä jossain vaiheessa... :)

      Poista
  3. Kuullostaa kyllä todella makialta tuo teidän reissu! Tuollainen kolmen päivän reissut ovat vielä mahdollisia toteuttaa milloin vain, kunhan saa vain vähän lomaa järjestettyä.

    Britannia kokonaisuudessaan kuuluu kyllä mun must-see-whole-country listaan ja jonain päivänä kyllä tulen toteuttamaan haaveeni ja koluamaan koko maa läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään tuntuu olevan vaikeaa löytää kunnolla aikaa pidemmille reissuille, mutta onneksi nämä lyhyemmätkin matkat ajavat asiansa paremmin kuin hyvin ja piristävät ihan toden teolla :) Niiden toteutuskin on onneksi suhteellisen helppo järjestää, kun vapaata ei tarvitse pyytää muutamaa päivää enempää ja rahallisestikin pääsee aika lailla edullisemmin kahden viikon lomailuun verrattuna!
      Jep, yhdyn tuohon sun viimeiseen lauseeseen aivan täysin - sinne on pakko päästä joskus ajan kanssa!

      Poista
  4. NO YHESSÄ LÄHETÄÄ UUESTAA!
    t. matkaseurasi

    ps. hyvä postaus;)))))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti - ehdottomasti lähetään! :D

      Poista