Tallinna on mulle tuttu kaupunki lapsuudesta, jolloin Suomenlahden takana tuli vierailtua oikeastaan vuosittain äidin kirjamessuille suuntautuneiden reissujen yhteydessä. Noina aikoina mun ehdottomia must have-juttuja Virosta olivat ne kaikkien tuntemat ällömakeat lehmätoffeet sekä isot, oikeastaan aika pahanmakuiset venäläiset konvehdit, superhienot (huomatkaa sarkasmi...) tekokuitupörröpaidat sekä cd-levyt, joista suurin osa ei ollut ehtinyt vielä Suomen markkinoille ollenkaan. Piraattiversioitahan ne toki olivat, mutta en mä sitä tuolloin tajunnut... :D Viime vuosina Viron-matkat ovat kuitenkin vähentyneet todella paljon eikä mulla oo itse asiassa hajuakaan siitä, milloin olisin viimeksi käynyt tallailemassa Tallinnan katuja - saattaa hyvinkin olla, että edellisestä kerrasta on kulunut jo lähemmäs kymmenen vuotta! Tästä syystä kaupunkiin olikin mahtavaa päästä visiitille taas pitkästä aikaa ja muutosta mun mielikuvieni Tallinnaan oli tapahtunut kieltämättä hurjasti. Vanha kaupunkihan oli toki pysynyt hyvin pitkälti samanlaisena kuin aina, mutta ostoskeskusten määrä ja koko tuntui räjähtäneen käsiin ja uusia, metallinhohtoisia hotellejakin näkyi katukuvassa huomattavasti aiempaa enemmän. Aivan länsimaisten kaupunkien kopioksi Tallinna ei ollut onneksi vielä muuttunut ja hyvä niin, neuvostoaikojen näkyminen ja ne ehkä hieman rähjääntyneenkin näköiset rakennukset jättiostareiden ja merkkiliikkeiden vieressä tuovat nimittäin mun mielestäni mukavasti särmää ja persoonallisuutta kaupunkikuvaan.
Reissun ajoitus juuri kyseiselle viikonlopulle oli kieltämättä tarkoituksenmukainen, sillä Tallinnan joulumarkkinat olivat starttailleet tämänvuotiset hulinansa juuri edellisenä päivänä. Oon aina halunnut päästä käymään "oikeilla", keskieurooppalaisilla joulumarkkinoilla ja etenkin Saksan legendaariset ja perinteiset weichnachtsmarktit välkkyvät edelleen matkahaaveiden joukossa. Koska Saksaan lähteminen ei tänä vuonna kuitenkaan onnistunut, sai Tallinna toimia eurooppalaisen joulutunnelman välittäjänä - ja onnistuikin siinä muuten täydellisesti! Idyllinen Raatihuoneenaukio oli täynnä kauniita jouluvaloja, pieniä käsitöitä ja herkkuja myyviä puoteja, onnellisia hymyjä sekä höyryäviä glögimukeja. Edellisenä päivänä satanut ohut lumikerros tuntui kruunaavan hetken ja hetkellisesti tuntui siltä, kuin olisi ajautunut keskelle joulun ihmeellistä satumaailmaa. Jos pankkitilini olisi ollut pohjaton, olisin ostanut takuulla koko torin tyhjäksi - tällä kertaa matkaan tarttui kuitenkin glögimukillisen lisäksi ainoastaan pussilliset tyrni- ja mustikkajauhetta hurjaan viiden euron yhteishintaan. En uskalla edes ajatella, mitä saisin pulittaa niistä Suomessa... :D
 |
| En kestä, miten ihanan värikäs tää karkkikauppa oikein olikaan! :D |
Ihanan joulutunnelmoinnin lisäksi viikonloppuun mahtui myös huikean upeita ruokaelämyksiä ja tää reissu kiilasikin ravintolakokemusten puolesta mun tähänastisten matkojeni kiistattomaksi ykköseksi! Lauantaina päädyimme aivan sattumalta syömään vanhan kaupungin kaduilla vastaan tulleeseen Vegan Restoran V:hen, joka osoittautui niin uskomattomaksi ruokataivaaksi, että päädyimme vasten alkuperäisiä suunnitelmiamme syömään kolmen ruokalajin lounaan aina alkupalalautasesta jälkkäreihin ja kahveihin asti. Kun makuhermoja hivelevän ruoan lisäksi ravintolaympäristö oli varsin suloinen ja idyllinen, henkilökunta ystävällistä ja hinnat erittäin kohtuulliset (alkupalasnacksit, pääruokana nautiskeltu mausteinen tofupihvi ananaksella, quinoalla ja pähkinäkastikkeella viinilasin kera sekä jälkkärikahvi kakkupalalla kuorrutettuna kustansivat tosiaan yhteensä vajaat 20e...), ei tätä paikkaa voi todellakaan muuta kuin suositella!
Lauantai-illan ruokapaikaksi valikoitui puolestaan F-hoone, josta olin ehtinyt lukea useampia suosituksia ennen reissua. Hieman syrjäisempi, ydinkeskustan ulkopuolinen sijainti vanhalla teollisuusalueella aiheutti aluksi pientä etsiskelyä, mutta loppujen lopuksi karunnäköisen tiilirakennuksen sisältä paljastui trendikäs ja persoonallinen, ruokatarjonnaltaan huikean monipuolinen ja hintatasoltaan edullinen ravintola. Paikka oli sinne päästyämme täpötäysi (eikä muuten ihme...), mutta ehdimme onneksi saada pöydän ennen keittiön sulkeutumista ja falafelburger olikin kuin pala taivasta! ;)
Sunnuntain ruokaseikkailut sijoittuivat uuteen, noin kuukausi sitten avattuun kissakahvila Nurriin, jonne päädyimme - yllätysyllätys - suloisenkarvaisen liikeidean vuoksi. Tallinnan löytöeläinkodista tuodut kisut saavat liikkua vapaasti kahvilan tiloissa ja asiakkaille jaetaan heti sisäänastumisen yhteydessä karvapallojen kanssa noudatettavat pelisäännöt. Kissoja ei esimerkiksi saa häiritä niiden nukkuessa eikä ruokkia ihmisten ruoalla - sen sijaan niille voi valita listalta oman aterian! Jokainen eläin on myöskin adoptoitavissa ja jo useampi karvatassu olikin ehtinyt löytää ensimmäisen kuukauden aikana uuden kodin. :) Mun mielestä ajatus oli kertakaikkiaan ihana (vaikkakin ajatus kahvilapöydillä hyppivistä kissoista tuntui kieltämättä aluksi hieman oudolta) ja toivon todellakin samanlaisen liiketoimintamallin vahvempaa rantautumista myös Suomeen! Onko joku teistä käynyt Nurrissa? Entä Tampereelle avatussa, Suomen ensimmäisessä (ja vielä tällä hetkellä myöskin ainoassa..?) kissakahvilassa? :)
 |
| Herkullistakin herkullisemmat starter snacksit! |
 |
| Jaoimme jälkkäriherkut puoliksi: mustaherukkaisen raakakakun lisäksi testiin päätyi tämä pähkinäinen cupcake. I fell in love! |
 |
| Tämä hauskannäköinen veijari sai hymyn huulille vaihtamalla tasaisin väliajoin pöytää ja näyttämällä koko ajan äkäisen mietiskelevältä. Mitähän kisulla mahtoikaan pyöriä päässä... :D |
 |
| Tää ovi oli yksinkertaisesti upea! |
 |
| Katumyyjän tavarakomero! |
 |
| Paluumatka kuluikin sitten lähinnä näissä merkeissä yli-innokkaan risteilykansan energiatasoja ihmetellen... :D |
Kokonaisuudessaan reissu oli siis mielettömän ihana ja laatuaika ihanan ystävän kanssa oli enemmän kuin tervetullutta! Näemme nykyään Iiriksen kanssa valitettavasti melko harvakseltaan, mutta onneksi olemme molemmat suuntaamassa joulunviettoon kohti pohjoista ja ehdimmekin treffailemaan vielä ainakin kertaalleen ennen tämän tytön suuntaamista Hong Kongiin. :)
Sunnuntai-iltana niinikään jouluvaloihin viikonlopun aikana verhoutuneeseen Helsinkiin kotiuduttuamme hyppäsin vielä Koskelaan menevään bussiin ja majoituin yhdeksi yöksi fitnesstyttöni aka Hennan luo. Yöunet jäivät sinä yönä vähäisiksi juttujen jatkuttua yli puolenyön ja herätyskellon piristessä aamuvuoron ja bussin lähtemisen merkiksi heti viiden jälkeen, mutta mitäs pienistä - elämää ja harmaan marraskuisia päiviä värittävien ystävien aikaansaama onnentunne kantoi koko päivän ajan iltaan asti. Muumipapan sanoin tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt hetken menevän ohitse. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti