Töihin lähdön taas valaisee keväällä se valo

"Elämän salaisuus ei piile siinä, mitä sinulle tapahtuu, vaan siinä mitä teet sillä, mitä sinulle tapahtuu."

Tänä aamuna koko maailma tuntui kaatuvan päälle ja pitkästä aikaa olisin vain halunnut hautautua paksun peiton alle loppupäiväksi. Heräsin viiden pintaan lähteäkseni töihin seitsemäksi, mutta tämä jäi ihan vain haaveeksi - bussi nimittäin kiihdytti ohi 2 minuuttia edellä aikataulustaan ollessani melkein pysäkin kohdalla. Siinä lähemmäs 25 asteen pakkasessa myöhästyminen ei paljoa naurattanut ja meinasin itse asiassa purskahtaa itkuun pelkästä harmista ja väsymyksestä :D Tällä kertaa olin suuntaamassa vielä poikkeuksellisesti Vaajakoskelle töihin, jonne matkaa on n. 10km, busseilla huristellen puolisen tuntia.

Olin jo ehtinyt vajota hokemaan "tänään kaikki menee pieleen"-mantraa hiljaa pääni sisällä, mutta onneksi sain itseni koottua aika pian Johannan ja aamuauringon kannustuksella. Olin tunnin myöhässä töistä - nyt meni näin. Jäin Vaajakoskella yhtä pysäkkiä ja lähes kilometriä liian aikasin pois - löysin kuitenkin loppujen lopuksi perille. Joudun huomenna menemään takaisin ja tekemään työvuoroni loppuun tämänaamuisen myöhästymisen takia - mahtavaa kuitenkin on, että pystyn tekemään näin ilman sen suurempia ongelmia.

Toinen yritys & kylmän kaunis aamuaurinko!

 Selvisin töistä ajoissa koululle uusintatenttiin, jossa tentin lopultakin jo neljä kuukautta työn alla olleen elämyspalvelujen tuottamisen tentin. Alkuperäinen tentti olisi ollut jo ennen joulua, mutta siihen mennessä en ollut ehtinyt lukea kuin murto-osan tenttikirjoista ja jätin koko homman suosiolla välistä. :D En saanut luettua joululomalla tammikuun uusintaan, kun taas helmikuun uusintaan unohdin ilmoittautua... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Tänään oli myös viimeinen mahdollisuus uusia kyseistä tenttiä ja ilmeisesti opettajillakin oli jo kiirettä päästä meistä eroon, sillä koe oli täsmälleen sama kuin kahtena edellisenä uusintapäivänä... :D Saattoi ehkä pienesti auttaa kohdistamaan lukemista tiettyihin alueisiin, mutta sen enempää en mitään kyllä myönnä!

Sain eilen otettua itseäni lopultakin niskasta kiinni harjoittelupaikkojen suhteen ja soittelin Jyväskylän hotelleja läpi vapaiden paikkojen toivossa. Tälle iltapäivälle olin sopinut treffit Cumuluksen vuoropäällikön kanssa ja kävinkin jutustelemassa puolisen tuntia harjoittelupaikka silmissä kiiltäen. Tieto valituista harjoittelijoista luvattiin vasta kahden viikon päähän, mutta jo pari tuntia käyntini jälkeen puhelin kilahti sähköpostin saapumisesta: "Olet lämpimästi tervetullut suorittamaan harjoittelujaksoa meille Cumulukseen!"
Näillä näkymin aloitan siis kymmenen viikon harjoitteluni juhannuksen jälkeen, eli ehdin pitää myös reilun kuukauden yhtäjaksoisen kesäloman alkukesästä. Se siitä rusketuksesta sitten, mutta no... :D
Luovuin siis harjoittelupaikasta ulkomailla yksinkertaisesti rahan sekä potentiaalisten vastausten puuttumisen vuoksi: ehdin kyllä lähetellä kymmeniä hakemuksia eri puolille Etelä-Eurooppaa, mutta vain muutamasta paikasta vastattiin ylipäänsä mitään ja nämäkin vastaukset olivat luokkaa "otamme yhteyttä myöhemmin". Lisäksi harjoitteluun ulkomailla kuluu luonnollisesti rahaa eikä sitä tällä hetkellä löydy mitenkään hirveän runsaasti... Täytyy vain muistaa, että tää ei missään nimessä ole ainoa mahdollisuus päästä ulkomaille töihin, sillä onhan tässä kuitenkin koko elämä vielä elettävänä ja ura vasta edessäpäin! :D
Majoituspalveluiden ohella lentomatkailu kiinnostaisi myös paljon ja toisaalta olisi ollut kivaa lähteä harjoitteluun vaikkapa Helsinki-Vantaalle. Tämäkin suunnitelma pistetään myöhempään toteutukseen!

Onnistuneen tentin ja harjoittelupaikan lisäksi saatiin myös tyttöjen kanssa lopultakin valmiiksi kauan työn alla ollut mieltä vaivannut palveluprosessiraportti. Perjantaina vielä alkuillasta koululla napottaminen sai aikaan hallitsemattomia väsymyshysteriakohtauksia, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin - raportti on finally valmis :D Kaiken kukkuraksi löysin vielä yli kuukauden hukassa olleet (ainoat) lapaseni koululta juuri ennen lähtöä. Nyt loppui käpälien paleleminen!

Tarinan opetus taisi olla, ettei surkeasti alkanut aamu aina tarkoita koko loppupäivän menevän täysin penkin alle. Aina ja joka tilanteessa on onnistumisen mahdollisuus - it's up to your attitude!

Kuva.